Pieni teeseremonia Pikku Pandan teehuoneella ja teekaupassa Oulussa

Oletko tutustunut Oulun kauppahallista Kirkkokadulle muuttaneeseen Pikku Pandan teehuoneeseen ja teekauppaan? Jos et, niin käypä kurkkaamassa!

Kaupallinen yhteistyö

Itse olen armoton kahvinjuoja, ja vaikka pidän teestä, niin se on jäänyt vähemmälle. Nyt kuitenkaan ei ollut kahvista kyse, vaan pääsin ihastelemaan kiinalaisia teelaatuja. Ja arvaapas mitä, myös kahvinjuojille sopivaa teetä löytyy!

Sen verran olen tiennyt, että on olemassa vihreää ja mustaa teetä. Nyt kuulin, että myös valkoista ja keltaista teetä löytyy. Näiden ero on valmistustavassa, joka vaikuttaa teen voimakkuuteen ja sitä myöten myös muun muassa vatsaystävällisyyteen.

Liikkeessä oli monennäköisiä astioita, jotka kuuluvat teen tarjoiluun ja teeseremonioihin. Liikkeessä sattui olemaan tuttu mies töissä, ja hän esitteli minulle muutaman teeseremonian. Kiinassa teetä juodaan pitkin päivää, ja sitä voidaan valmistaa kerralla isompi annos, johon lisätään päivän kuluessa vettä. Teen aromikkuushan myös vaihtelee valmistustavasta riippuen.

Oli viehättävä seurata, kuinka teetä kaadettiin astiasta toiseen. Myös kuppikoko vaihteli: minäkin sain juoda ensin ison kupillisen ja lounaan jälkeen pienemmän. Ensimmäiseen kupilliseen tuli teelehtien lisäksi marjoja ja krysanteemeja. Ne pystyi myös juomaan teen mukana. Ja teehuoneella pystyy siis lounastamaankin, ja listalla oli erilaisia kiinalaisia annoksia.

Ystäväni otti nautaa ja minä päädyin dumplingseihin, joita oli sekä liha- että kasvistäytteisiä soija-etikkapohjaisen kastikkeen kanssa. Näitähän valmistettiin kotonani kerran vietnamilaisten ystävieni kanssa. Viisi kappaletta riitti hyvin lounaaksi. Alkuun syötiin makuvivahteikas salaatti.

Tee antaa kahvia tasaisemman pirteyden ja toki myös rauhoittavia laatuja löytyy. Kiehtovia olivat myös teekiekot ja -tiilet, joissa tee on pakattu tiiviisti helposti kuljetettavaan muotoon. Teetä voidaan pakata myös mandariinien sisään. Historiallista.

Kylläpä heräsi kokeilunhalu eri teelaatuihin! Ja kun asioit teekaupassa, niin hyödynnä ihmeessä myyjän asiantuntemusta!

Makoisat yöunet Lahden Scandicissa ja tutustumassa ammattikorkeaan

Kävin jokin aika sitten Lahdessa työmatkalla. Ajelin matkan omalla autolla työkaverini kanssa. Olin suunnitellut illalle Lahden nähtävyyksiä, mutta niinhän siinä kävi, että olin aikaisen aamuherätyksen ja ajon jälkeen aivan poikki.

Kaupallinen yhteistyö

Onneksi Lahden matkakeskuksen lähellä sijaitsevassa Scandic-hotellissa oli hyvät puitteet lepäilyyn. Puuhailin hotellihuoneessa, joka oli sisustettu mukavan maanläheiseen sävyyn. Vedenkeitin löytyi tarpeelliseen tapaan. Illalla kutsui hotellin sauna uima-altaineen. Todella virkistävää ja rentouttavaa.

Seuraavana aamuna jaksoin sitten vähän kierrellä hotellin tiloissa. Aamupala Scandicissa oli aivan harvinaisen hyvä! En ole itse vegaani, mutta kiinnitin huomiota siihen, että vegaaneille oli koottuna erikseen monipuolisen näköinen aamiainen.

Tästä sitten kohti työpäivää Lahden ammattikorkeakouluun. Lahden amk toimii aivan upeissa, uudehkoissa tiloissa. Kävimme kävelykierroksen tutustumassa tiloihin, jotka todella tekivät vaikutuksen. Lounastimme läheisessä lounas-kahvila Sinuhessa, jonka myyntivalikoimaan olin myös tyytyväinen. Mukaan tarttui kauraleipää ja leivokset. Päivä oli työn puolestakin oikein tuottoisa.

Näin ollen paljon Lahtea jäi näkemättä, mutta muutoin olin reissuun todella tyytyväinen.

 

Kiva kesäpäivä Kotieläinpuisto Arkadiassa Simossa

Ystäväni kanssa kävimme Haaparannan reissulla, ja paluumatkalle olimme suunnitelleet käynnin Simossa sijaitsevassa Kotieläinpuisto Arkadiassa. Sain tietää siitä viime kesänä, ja puisto on kiinnostanut siitä saakka.

Kaupallinen yhteistyö

Nelostieltä käännyttäessä puistoon löytyivät opasteet ja pääsimme perille. Ihmiset olivatkin jo tälle päivälle löytäneet hyvin puiston. Haimme kahvilarakennuksesta liput ja lähdimme kierrokselle.

Ensimmäisenä tuli kivannäköisiä hevosia vastaan. Tästä sitten yllättäen löytyikin eksotiikkaa, sillä samassa aitauksessa olivat kameli, jakkihärkä ja laama. Enpä arvannut ennakkoon, että törmäämme tällaisiin!

Kuumana kesäpäivänä muun muassa alpakat ottivat rennosti makoillen. Pikkualpakka oli söpö. Hauska yksityiskohta oli se, kun muutama lammas liikkui vapaana ja ne menivät, minne huvitti!

Puiston alueella oli paljon pysähdyspaikkoja sekä huvia lapsille eri tekemisen muodossa. Puistossa mahtui myös hyvin liikkumaan ja alue oli sopivan kompakti. Tunnelma oli leppoisa.

Tästä sitten kierrettiin ja nähtiin monenmoista muutakin kotieläintä. Pikku lampaita pääsi silittelemään ja muutenkin eläimet olivat seurallisia.

Lopuksi vielä jäätelölle kahvila-ravintolaan. Nautiskelimme terassilla ja totesimme, että Arkadia oli erittäin positiivinen kokemus ja sitä tullaan kyllä kaveriperheille suosittelemaan!

Merelliseen Ouluun tutustumassa Koti merellä -viikonloppuna

Ilokseni Oulussakin halutaan nostaa merellisyyttä mukavalla tavalla esille. Ystäväni ehdotti, että kävisimme Koti merellä -tapahtumaviikonloppuna tutustumassa Merimiehen kotiin Hietasaaressa.

Pikisaaressahan sijaitsee Merimiehenkotimuseo, mutta koska se on avoinna jatkuvasti, niin päätimme jättää sen myöhemmälle. Sen sijaan suuntasimme Hietasaareen ja Merieläkeläisten ylläpitämään Merimiehen kotiin.

Hietasaarihan on jo miljöönä kiehtova ja tunnelman aisti jo talon pihapiirissä. Mukava yllätys oli sekin, että meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme talosta kattavan esittelyn. Vanha kaverini sattui vielä olemaan tuottamassa tapahtumaviikonloppua, niin oli mukava törmätä häneenkin.

Merimiehen koti oli sisustettu alkuperäiseen tyyliin. Posliinikoirat olivat ikkunalla, tosin ne eivät tällä kertaa paljastaneet merimiehen kotona oloa. Matkamuistoja maailman meriltä, merimiesasuja, laivojen radiolaitteita ynnä muuta oli esillä. Kodissa oli varsin paljon yksityiskohtia ja Merieläkeläisten edustaja kertoi historiaa laajemminkin.

Tässä yhteydessä ilmeni, että kyseisenä tapahtumaviikonloppuna pääsee tutustumaan myös Toppilansalmessa olevaan perinteiseen satamahinaaja m/s Alpoon. Ystäväni oli käynyt siellä aiemmin, joten jatkoin matkaa yksikseni kohti jokivartta.

Hinaajalla olikin jo täyttä, ja ihmiset olivat hyvin löytäneet sinne. Myös tapahtuman ideoinut kaverini oli jo ennättänyt kierrokselle sinne. Laivalla oli tarjolla täytekakkukahvit, joten jutustelimme siinä ohessa.

Laivasta pääsi näkemään oikeastaan kaikki tilat, niin yläkannelta, hyteistä kuin alakerran konehuoneesta. Tottahan minun piti sandaaleista ja hameesta huolimatta kivuta jyrkkiä metallitikkaita pitkin konehuoneeseen, kun siitä kerran esittely luvattiin!

Laivan moottori on kuulemma erikoinen, sillä kone kuljettaa laivaa ainoastaan yhteen suuntaan eli peruuttaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Samalla tutustuessa ilmeni, että hinaajaperinteelle haluttaisiin jatkoa ja laivaan etsitään miehistöä. Jos kiinnostuit, niin otapa yhteyttä Merikaupunni ry:hyn!

Minä kyllä innostuin Oulun merellisyydestä ja kesän käyntikohdelistalla tulee olemaan myös museo Pikisaaressa!

Luontonäyttelyssä Loppulan tilalla Sanginjoella

Miten upea juttu, että luontojärjestöt pitävät vapaaehtoisvoimin avoinna viikonloppuisin Loppulan tilaa Oulun Sanginjoella. Loppula on vanha metsänvartijan tila. Sijainti on loistava, jos haluaa kulkea samalla reissulla Sanginjoen ulkoilureitistöjä.

Yksi vaihtoehto on suoraan pihasta lähtevä noin kilometrin mittainen polku. Tilalla itsessään taas pääsee tutustumaan luontonäyttelyyn ja kahvittelemaan talossa.

Miljöö on idyllinen ja näyttely monipuolinen. Samalla saa ihailla vanhaa rakennusta yksityiskohtineen. Tien toisella puolella taas pääsee ihastelemaan kaunista Sanginjokea.

Kahvien maksu oli omantunnon mukaan, mutta mielelläänhän tuoreista leivonnaisista ja sämpylöistä jätti korvauksen. Nautimme ystäväni kanssa kahveista ulkosalla ja lähdimme sitten tutustumaan merelliseen Ouluun, josta seuraavassa postauksessa.

Järjestöillä on kovasti toiveita saada Loppulaan kävijöitä, ja suosittelenkin tätä jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle sekä kivaksi päiväkohteeksi esimerkiksi lapsiperheille!

Lempikohde Varessäikkä Siikajoella

Kuten Kalevan haastattelussakin mainittu, yksi lempiuimarantojani sijaitsee Siikajoella. Minulla on Varessäikkään sama matka kuin Oulun Nallikariin, joten suunta on usein rauhallisemmalle rannalle.

Nyt oli helteinen päivä, ja olin vatsakipuisena koko päivän. Jotain oli kuitenkin tehtävä, niin lähdin ajelulle Varessäikkään. Ihmiset olivatkin jo löytäneet sinne ja pieni kioskikin oli avautunut.

Uimarannan vesi oli matalalla, mutta ihmiset olivat ainakin kahlailemassa pitkällä. Minä vielä säästelen uimaan menoa.

Sitten viimenäkemän alueelle oli rakennettu uusi kota. Muutenkinhan puitteet ovat oivat sekä uintireissuille että leirintään.

Jotenkin meri on aina niin kaunis ja joka päivä erinäköinen. Taas sain nauttia tästä mielenmaisemasta.

Rauhoittumassa Hummastinvaarassa Raahessa

On upeaa, kun on paikallistuntemusta omaava kaveri! Vaikka olen itse kotoisin Raahesta, niin kaverini ansiosta sieltä on löytynyt minulle aivan uusia paikkoja.

Yksi näistä on Hummastinvaaran ulkoilualue. Sinne pääsee kasitien varresta, mutta nyt ajoimme toista tietä louhoksen suuntaan. Jo kivilouhoksen näkeminen oli elämys!

Hiekka- ja soratie jatkui ja jatkui, mutta yllättäen päädyimme laavulle ja ulkoilureitin alkuun. Kovasta tuulesta huolimatta saimme nuotion syttymään ja nautimme rauhallisesta eväshetkestä. Kaverillani oli taas hyvät eväät mukana ja minä sain vain rentoutua.

Makkaranpaiston jälkeen lähdimme ulkoilupolkua pitkin kävelylle järven rantaan. Järvi olikin aika suuri ja rannasta oli hyvät näkymät. Tästä oli kiva palata toista kautta pitkospuita pitkin taukopaikalle.

Reitti jäi kiehtomaan, ja koska sinne pääsee monesta paikasta, niin ensi kerralla voisi lähteä kävelylle toisesta pisteestä.

Rentouttava lomanen Muhoksen Montassa leirintäalueella

Viimevuotiseen tapaan alkukesän ohjelmassa oli yöpyminen ja pieni loma Muhoksen Montassa sijaitsevassa Active Camping Montan leirintäalueella. Paikka on ihanan lähellä ja kauniissa Oulujoen ympäristössä.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdimme viikonloppuna jännäten, millainen majapaikka löytyy. Montassa oli juuri tuona päivänä kalastuskauden avajaiset, jolloin lohta oli istutettu jokeen. Leirintäalueella olikin vielä porukkaa ja myös yöpyjiä.

Saimme kuuden hengen leirintämökin, joka oli aivan huoltorakennuksen lähellä. Mökki olikin tosi tilava ja viihtyisä. Ensimmäisenä kahvinkeittoon ja ihastelemaan jokinäkymää. Jokirannassa oli kalastajia, ja pitihän minun rientää saalista kuvaamaan, kun pariskunta sai varttitunnissa kaksi lohea!

Myös veneilymahdollisuus leirintäalueella olisi ollut, mutta koska oli sateinen päivä, niin päädyimme ensin ajelemaan Utajärven suunnilla, käymään kaupassa ja katsomassa Pyhäkosken voimalaitosta. Voimalaitokselta oli huikeat näkymät ja se teki vaikutuksen. Lemmenpolun patikointireittihän kulkee Pyhäkosken ja Montan välillä. Siellä kävin viime kesänä, ja tämän jutun lopusta löytyy linkki tähän postaukseen.

Reissun jälkeen olikin mukava majoittua grillikatokseen makkaranpaistoon. Tuossa vaiheessa alueella olikin jo rauhallista, sillä jääkiekon finaalipelitkin olivat menossa. Makkaroiden jälkeen pääsikin jo saunaan. Myös leirintäalueen huoltorakennuksen tilat olivat siistit ja toimivat. Saunassa oli ihana iso vuolukivikiuas.

Saunan jälkeen siskoni tuli vielä tyttönsä kanssa mökille kylään. Ilta meni siis rattoisasti, hyvät yöunet saatiin ja aamulla vielä vähän katselemaan paikkoja. Viime vuonna kävin myös fatbike-ajelulla, siitäkin löytyy toisesta jutusta. Ja koska leirintäalueella on myös erilaisia aktiviteetteja, niin kiipeilemäänkin siellä olisi päässyt. Mutta minulle riitti viimevuotinen kokemus Seikkailupuisto Huikiasta…

Palvelu leirintäalueella on sydämellistä ja lämmintä. Alue on mukavan kompaktin kokoinen ja todellakin näkymät joelle ovat aivan ehdottomat. Kiitos taas Montta Active Camping!

Viime kesän juttu tässä:

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2018/05/26/luonnonlaheista-idyllia-ja-aktiivista-lomaa-montassa/

Eija Nevalan designia Oulun Pikisaaressa

Sain kutsun tuttavani Eija Nevalan Memo & Memore -näyttelyyn. Näyttely pidettiin viehkeässä ympäristössä Vanhassa villatehtaassa Oulun Pikisaaressa. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Galleria Harmaja, joka on yksi suunnittelemani käyntikohde muttei nyt sattunut olemaan auki.

Eijan näyttelytila avautui värikkäänä ja valoisana. Mitäkö siellä sitten oli? Erilaisia kankaita eri käyttötarkoituksiin. Eija suunnittelee tekstiileitä erityisesti työympäristöihin. Värit ja tekstuurit ovat neutraaleja, mutta silti kauniita. Kankailla voi verhoilla esimerkiksi työtuoleja, sohvaryhmiä, akustiikkalevyjä ynnä muuta mitä toimistoympäristössä tai julkisessa tilassa tarvitaan.

Nyt esillä oli näyttävästi uutta sisustuskangasta Memoa. Kankaat on suunniteltu ja kudottu Suomessa. Eija tarjoaa myös suunnittelua, mutta oli hauska kun hän sanoi, ettei läheskään aina tiedä mihin häneltä tilatut kankaat päätyvät! Eijan tunnuslauseena on “Inhimillisten ja iloisten tilojen puolesta!”.

Pannukakulla hollantilaisessa ravintolassa Lekker61:ssa Oulussa

Oletko tiennyt, että Oulusta Isokatua Heinäpään suuntaan löytyy hollantilainen ravintola, Lekker61? Minä sain aivan sattumalta tästä tietää ja päätin tietysti lähteä testaamaan.

Ravintolasta saa kahvilatuotteita, lounasta ynnä muuta. Erikoisuutena ovat hollantilaiset pannukakut, joita saa sekä suolaisena että makeana. Spesiaaliannos on myös klassikkoannos Kapsalon, jossa on runsaasti kanaa.

Päädyin makeaan pannukakkuun, jossa oli hunajan ohella mustikkaa ja mangoa. Makeannälkä lähti ja hyvin maistui kahvin kanssa. Pannukakuthan saa myös halutessaan itse koota eri aineksista.

Pidin ravintolan viihtyisästä ja värikkäästä miljööstä. Myös pysäköintimahdollisuuteen olin tyytyväinen, paikkaan oli helppo tulla. Luulenpa, että tulen viemään ystäviänikin Lekker61:een. Lekker muuten tarkoittaa herkullista, mukavaa, kivaa, nautittavaa, ja ravintola on nimensä veroinen.