Mökkimajoitus Kummelissa Raahessa

Minulle tarjoutui mahdollisuus mökkeillä Raahessa kaverini kanssa viime viikonloppuna. Kummeli on hänen ammattiliittonsa mökki, mutta se on varattavissa muillekin. Ajattelin siis tehdä tästäkin reissusta postauksen!

Menimme mökille perjantai-iltana, joten silloin ei kovin paljon ennättänyt puuhailla. Mökki on todella tilava, ja se soveltuukin hyvin myös erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Nukkumapaikat olivat parvella ja olohuonetila oli avara.

Söimme kaverini tekemää lohilaatikkoa, jonka jälkeen oli ohjelmassa sauna. Sitten aikainen nukkumaanmeno, ja minä nukuinkin oikein makoisasti.

Aamukahvien jälkeen kävimme kävelyllä Fantissa. Oli yllättävää, kuinka lähellä kaupungin keskustaa oli lehtimetsää, jossa kävellä. Fantista löytyi makkaranpaistopaikkakin. Palasimme kuitenkin Kummeliin, ja grillasimme siellä vielä ennen lähtöä makkarat.

Tämä oli lähimatkailua parhaimmillaan: yö poissa kotoa, mutta kuitenkin lyhyen matkan päässä! Helppoa.

Kotoisaa majoitusta Iin Silloilla

Kaupallinen yhteistyö

Aivan Iin keskustan kupeesta löytyy viihtyisä leirintäalue Iin Sillat, luonnollisesti joen rannalta. Majoituin tilavassa huoneessa, joka oli varustettu keittiöllä ja saunalla. Huoneistot ovat remontoituja, sillä leirintäalueella on jo pitkä historia.

Majoituspaikkoja alueella on noin 70, jonka lisäksi asuntovaunupaikat. Melissa on toiminut neljä vuotta yrittäjänä alueella, ja hänen aikanaan aluetta on uudistettu. Tänä kesänä on valmistunut uusi ravintola.

Pääsinkin ravintolaan nauttimaan päivällisestä. Sattui vielä niin kivasti, että opiskelija oli suorittamassa opintoihin kuuluvaa näyttöä. Hän laittoikin parastaan ruokien valmistuksessa ja tarjoilussa.

Aluksi talon sämpylöitä, jotka olivat todella ihania. Tämän jälkeen sai nautiskella samettisen pehmeästä porkkana-inkivääri-keitosta. Pääruoaksi otin lohimedaljongin lisukkeineen. Annos oli todella täyttävä ja vielä piti mahduttaa marjapiirakka kahvin kera jälkiruoaksi. Nautin kovasti kunnon ateriasta.

Tämän jälkeen lähdin lämmittämään huoneeni saunaa. Olin töistä ja muusta aika väsynyt, joten muuta iltaohjelmaa ei tarvinnut. Venesauna olisi myös ollut käytössä, mutta jätin sen nyt väliin.

Makoisien unien jälkeen pääsin vielä varhaiselle aamiaiselle ennen kotiinlähtöä. Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi mukava ja rentouttava. Paikka oli kotoisa ja idyllisen viihtyisä.

Aiemmilla Iin reissuillani olen käynyt muun muassa Hiastinhaaran luontopolulla, ympäristötaidepuistossa sekä Iin Vanhassa Haminassa. Tästä postauksesta löydät kahdesta viimeisestä juttua.

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2017/06/30/iissa-ymparistotaidetta-ja-vanha-hamina/

Luontopolkuilemassa Siikalatvan Pulkkilassa

Minua on pitkään uteloittanut nelostiellä Pulkkilassa oleva Haapavuoren luontopolun viitta. Nyt olin päiväreissulla, jolla kävin myös Piippolassa ja huomasin siellä olevan myös Pentti Haanpään museon. Siellä ajattelin, että voisin jonakin päivänä käydä ystäväni kanssa.

Lähdin luontopolulle ja jätin auton Uljuan altaan viereen. Allas on muuten todella laaja alue. Polku oli kapea metsäinen nimensä mukaisesti polku. Minulla ei ollut mitään käsitystä sen pituudesta, mutta jatkoin sinnikkäästi eteenpäin.

Matkalla tulikin useita risteyksiä, ja katsoin todella tarkkaan opasteita, jotta osaan takaisinkin. Aikomukseni oli kävellä näkötornille saakka. Saavuin kuitenkin lopulta laavulle, jossa totesin matkan olevan niin pitkä, että viisainta kääntyä takaisin.

Paluumatka menikin sitten joutuisammin eikä takaisinpääsyssä ollut ongelmia. Maastohan oli hyvin vaihtelevaa, välillä mentiin kallioilla, välillä suolla. Arvioisin, että minulla tuli neljän-viiden kilometrin lenkki tällä matkalla. Ehkä joskus pidempikin patikointi olisi mahdollinen.

Liiterirockissa Siikajoen Karinkannassa

Ilahduin, kun kuulin Siikajoen Karinkantaan tulevista pikku festareista. Liiterirock järjestettiin nyt toista kertaa ja paikalle odotettiin tuhatta ihmistä. Tämä tavoite varmasti täyttyikin, sen verran mukavasti porukkaa oli illan mittaan paikalla.

Itse osallistuin ensimmäistä kertaa ja jo festarialue teki vaikutuksen. Karinkantaan ajettaessa paikka sijoittui ihan tien varteen kylälle mentäessä. Opasteet paikalla olivat hyvät ja miljöö kutsuva. Maatilan puitteet soveltuivat loistavasti festaritarkoitukseenkin!

Suuntasin ensin testaamaan Hailuodon panimon tuotteita, joita en ole aiemmin maistellut. Minulle suositeltiin vaaleaa Pellonmaitua, joka olikin harvemmin olutta juovalle lempeä maultaan. Tummemmat maut jätin silti tällä kertaa kokeilematta ja lähdin lähemmäksi esiintymislavaa kuuntelemaan ensimmäistä esiintyjää, joka oli Roster Trio. Hyvältä kuulosti festareiden alkuun!

Festareille oli järjestetty istumapaikatkin ja tutustuin siinä ollessani eturivissä istuviin ikäihmisiin. Paikalla oli muiden muassa tilan 90-vuotias vanhaemäntä sekä naapureita. He saivat istua ihan nojatuoleissa, joka oli hauskan näköistä!

Tästä olikin sitten hyvä jatkaa kokeilemaan hailuotolaisen Kujalan tilan burgereita. Burgerit höyrysivät ja niitä meni kiivaalla tahdilla. Kaikki ainekset olivat lähituotteita ja kastikkeen sai itse lisätä purilaiseen. Tuntui ihan, että parasta tähän mennessä syömääni burgeria!

Tämän jälkeen esiintymisvuorossa oli Liiteri Rockers ja tästä bändistäpä festari-idean isäntäkin löytyi! Menevää musiikkia illan tunnelmaaan. Väkeä alkoikin jo olla runsaasti paikalla ja tanssilattiallekin uskallauduttiin.

Kävin vielä kahvilassa kahvilla sekä taidenäyttelyä katsomassa. Todellakin, tällaistakin oli tarjolla! Talkkunapuuroakin olisi päässyt maistelemaan. Kaikkea oli iltaan ajateltu sitä myöten, että vanhat traktoritkin pääsivät esiintyjien välissä ajelulle!

Lopuksi vielä katsoin Gambleria, joka tanssitti porukkaa kovasti. Bändi oli varmasti monelle vanhastaan tuttu, itselle uusi. Tässä vaiheessa alkoi olla jo aika kylmä, ja minun iltani olikin päätöksessään eli loppuja esiintyjiä en päässyt näkemään.

Todella hieno homma, eiköhän ensi vuonna uudelleen! Ja kyläläiset olivat tehneet hyvää talkootyötä festareiden eteen.

Kesäinen taidenäyttely ja lintuvesi Rantsilassa

Kuulin kaverilta, että Siikalatvan Rantsilassa on kesäinen taidenäyttely vanhassa Gananderin talossa. Olen monesti ohi kulkiessani miettinyt, millainen se on sisältä. Niinpä nyt piti lähteä ilman muuta tutustumaan.

Talo olikin upea ja tykkäsin myös näyttelystä. Esillä oli monipuolisesti eri taiteilijoiden töitä ja näyttelyyn kuului esimerkiksi kankaita. Rakennus tarjosi hyvät puitteet näyttelylle kahdessa kerroksessa.

Halusin tähän juttuun myös toisen käyntikohteen Rantsilasta. Niinpä suuntasin vajaan kymmenen kilometrin päässä olevalle Kurun lintuvedelle. Olen pari kertaa siellä aiemminkin käynyt.

Lintuvesi on entinen turvesuoalue ja paikassa voi muun muassa retkeillä, kalastaa, veneillä ja nuotioida. Nytkin järvellä oli rauhallista ja hengähdin hetken luontopolulla.

Raahen Meripäivillä Sedovia ihastelemassa

Raahessa oli taas hienot Meripäivät! Olen aiemminkin osallistunut tähän Pooki Flakkaa -tapahtumaan ja ollut tyytyväinen kaupungin merellisyyden hienosta hyödyntämisestä.

Nyt oli tietysti ohjelmassa Sedovin, maailman suurimman perinteisen purjelaivan näkeminen. Olimme ystäväni kanssa heti aamusta liikkeellä ja saimmekin auton hyvin parkkiin. Pääsimme jonottamaan laivaan eikä siinä kauan mennyt, kun kannelle jo päästiinkin.

Miehistöä oli vastassa hienoissa meriasuissaan. Laivan kannella mahtui hyvin kiertelemään ja katselemaan yksityiskohtia. Ortodoksiseen rukoushuoneeseen pääsi myös kurkistamaan. Muutoin liikuttiin kannella eikä sisätiloissa, jotka olisivat olleet myös mielenkiintoisia.

Jatkoimme laivalta kaupungille tapahtumaan. Harmillisesti Soveliuksen talo ja Apteekkimuseo eivät olleet vielä ennättäneet aueta, niin ne jäivät edelleen minulla käymättä. Kävimme kuitenkin kiertelemässä markkinoita ja ihailemassa muita laivoja rannassa. Paikalla oli Kalajoella näkemämme Ansiokin!

Vihannin kinttupolkuja tutkimassa

Olen kotoisin Vihannista ja käyn siellä paljon ystävilläni. Koska olen kuitenkin asunut jo kauan aikaa muualla, niin en ole käynyt tutkimassa Vihannin retkeilyreitistöä, jota myös Vihannin kinttupoluiksi kutsutaan. Näitä polkuja menee Vihannin kylien alueella laajalti.

Tällä kertaa otin ystäväni mukaan ja lähdimme hänen poikansa kanssa käymään Alpuan kylän Lumijärvellä. Sieltä löytyy uimarannan lisäksi kiva laavu nuotioimiseen sekä järven rantaa myötäilevät pitkospuut. Kalaahan järvestä nousee myös.

Kävimme jonkin matkaa pitkospuilla. Ystäväni pelkäsi sääskiä, mutta koska oli sopiva tuulenvire, niin niistä ei ollut lainkaan haittaa. Hoksasimmekin sitten, että käydään vielä ystävälleni tutussa paikassa Lumimetsän Rinnekankaalla.

Rinnekankaasta olen kyllä kuullut ystäviltäni, mutta minulle se oli täysin uutta seutua. Aivan mahtavaa, mitä talkoovoimilla on saatu aikaan!

Rinnekangas soveltuu isommillekin porukoille; suuressa kodassa pystyy yöpymään, keittiörakennuksessa tekemään ruokaa ja sauna löytyy myös. Ampumaurheilijoiden suosiossa paikka on kovasti, sillä siellä on ampumarata. Ja tulisija oli muuten kummipojan isoveljen tekemä!

Talvella alueella menee hiihtolatuja ja kesäisin polkuja pystyy patikoimaan. Ystäväni olikin vastikään käynyt 15 kilometrin patikkaretken. Paikka jäi kutkuttamaan!

Virkistäytymässä ja rentoutumassa Rokualla

Joko olet tutustunut Rokua Geoparkiin? Yksi suosikkikohteitani on Rokuan kansallispuisto. Tällä kertaa lähdimme ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa yhdeksi yöksi Rokua Health & Spa -kylpylähotelliin.

Saimme todella tilavan huoneen, jossa oli erillinen makuuhuone. Oleskeluhuoneessa olivat kätevät kaappisängyt, jotka säästivät tilaa. Ne avattuinakin huone tuntui hyvän kokoiselta.

Huoneistoon kuului myös sauna, mutta sitä emme käyttäneet, sillä kävimme iltasella pulikoimassa hotellin kylpylässä. Se oli taas miellyttävä kokemus, hyvin mahtui uimaan ja nauttimaan poreista.

Hotellin ruoat ovat aivan ehdottoman hyviä. Kävimme päivällisellä, itse otin noutopöydästä ja tytölle tilattiin hampurilainen. Orkesteri viritteli jo kalustoaan iltaa varten, ja soitto olisi alkanut jo yhdeksältä, mikä jäi hieman houkuttamaan.

Kävimme vielä iltakävelyllä kiertämässä viereisen pienen järven. Harrastusmahdollisuuksia olisi ollut enemmänkin, kuten minigolf, mutta nyt olimme etupäässä levon ja juttelemisen tarpeessa. Illalla nautittiin hiljaisuudesta.

Seuraavana aamuna tietysti aamupalalle ja kahvittelemaan. Aamiaispöytä ei tälläkään kertaa pettänyt. Tämän jälkeen oli mukava lähteä suunnittelemallemme patikkaretkelle.

Päädyimme lähtemään Pookin polun 5 – 6 kilometrin mittaiselle lenkille. Siirryimme Pookivaaran pysäköintialueelle, josta oli noin kilometrin matka vaaran näköalapaikalle. Tiedän, että näkötorniin pystyy kiipeämään, muttemme silti uskaltaneet! Ystäväni tytär päätti evästauon jälkeen palata tästä takaisin ja me jatkoimme matkaa Pookin polulla.

Mäntymetsä on kaunista ja maasto vaihtelevaa. Saavuimme pienelle järvelle, jossa näkymä oli todella kaunis tyynine vedenpintoineen. Kiersimme järveä, jonka toisella puolella oli levähdyspaikka. Tässä toinen evästauko.

Mutta sitten sattui: tyttö olikin lähtenyt eri reitille, josta hänen piti palata takaisin Pookivaaralle. Niinpä päätimme palata tuloreittiämme takaisin, jotta pääsemme jatkamaan yhdessä autolle. Alueella kun risteilee varsin paljon polkuja.

Menimme toista reittiä takaisin vaaralta ja tutustuimme samalla uusittuun maastopyöräreittiin. Liikkeellä olikin muutamia pyöräilijöitä patikoijien lisäksi. Saimme tässä ihan hyvänpituisen lenkin ja olimme tyytyväisiä kotimatkalle lähtiessämme.

Maakuntakierroksella Raahe-Pyhäjoki-Kalajoki

Olipa meillä taas hyvä reissu paikallistuntemusta omaavan kaverini kanssa! Kävimme juhannusajelulla Raahesta Pyhäjoelle ja Kalajoelle.

Aluksi lähdimme kierrokselle Raahessa sijaitsevan Mutalan kartanon kautta. Se sopii erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä oli muun muassa kiehtovan näköinen saunarakennus.

Emme pitäneet kiirettä, vaan piipahdimme matkalla kiinnostaviin paikkoihin. Menomatkalla pysähdyimme Pyhäjoen Parhalahdella Ylimattilan arboretumissa. Limingassahan on minulle tuttu puulajipuisto, mutta oli mielenkiintoista nähdä vähän erilainen.

Ylimattilassa olikin kaunista. Alue oli puistomainen, niin kuin tietysti puiden ja pensaiden esittelyyn sopikin. Sää oli tänä päivänä vaihteleva, mutta sadepisaroilta vältyttiin ja jatkettiin sitten matkaa Kalajoen juhannusnäkymiin.

Kalajoella oli päiväsaikaan yllättävänkin hiljaista. Oi niitä nuoruusaikoja, kun siellä tuli itselläkin juhannusta vietettyä! Nyt pysähdyimme dyynin laelle kuvaamaan. Juuri sillä hetkellä vihmoi tuulista vettä, joten kävely jäi tekemättä. Merikin oli aika lailla sumun peitossa.

Lähdimme tästä vielä Kalajoen Rahjan satamaan. Siellä teimmekin löydön, sillä vanha puuvene Ansio oli laiturissa. Upea, ja paikalle sattui vielä aluksen tunteva mies kertomaan historiaa. Ansiolla tehdään risteilyjä tänäkin kesänä.

Kalajoella evästykset grillillä ja takaisinpäin. Paluumatkalla tutustuimme sitten Pyhäjoen Hourunkoskeen. Se olikin näyttävän näköinen ja kalaakin joesta taitaa nousta.

Paljon ennätettiin kyllä päivän aikana nähdä!

Lempikohde Varessäikkä Siikajoella

Kuten Kalevan haastattelussakin mainittu, yksi lempiuimarantojani sijaitsee Siikajoella. Minulla on Varessäikkään sama matka kuin Oulun Nallikariin, joten suunta on usein rauhallisemmalle rannalle.

Nyt oli helteinen päivä, ja olin vatsakipuisena koko päivän. Jotain oli kuitenkin tehtävä, niin lähdin ajelulle Varessäikkään. Ihmiset olivatkin jo löytäneet sinne ja pieni kioskikin oli avautunut.

Uimarannan vesi oli matalalla, mutta ihmiset olivat ainakin kahlailemassa pitkällä. Minä vielä säästelen uimaan menoa.

Sitten viimenäkemän alueelle oli rakennettu uusi kota. Muutenkinhan puitteet ovat oivat sekä uintireissuille että leirintään.

Jotenkin meri on aina niin kaunis ja joka päivä erinäköinen. Taas sain nauttia tästä mielenmaisemasta.