Pizzaherkuttelua Raahessa

Minulla oli mukava lauantai, kun kävimme ystäväni kanssa Raahen uimahallissa uimassa. Uinnin jälkeen päätimme hakea pizzat.

Päädyimme uudehkoon Kauppakeskus Mastoon, josta löytyy muun muassa Pizzeria Manu.

Manu olikin oikein tilava ja viihtyisä. Tuumailimme pizzalistan kanssa ja teimme tilauksen. Pikkutytölle otettiin pizzaan Manun omaa majoneesia.

Salaattipöytä oli monipuolinen ja lähdimme pizzat kainalossa ystäväni luokse. Minulla riitti pizza evääksi useammalle päivälle!

Päiväretkellä virkistäytymässä Pudasjärvellä

Hoksasimme jokin aika sitten ystäväni kanssa, että meillä molemmilla on siteitä Pudasjärven suunnille. Ja että monesti on tullut esimerkiksi uimahallin ohi ajettua. Niinpä päätimmekin tehdä päiväretken paikkakunnalle ja näin sitten lähdimme viime sunnuntaina matkaan.

Keli oli hyvä ja ennätimme ajella Pudasjärven keskustassa ennen uimahallin aukeamista. Sitten suuntasimme Puikkari-uimahalliin virkistäytymään. Joimme aluksi kahvit ja ihastelimme hallin viihtyisää ilmettä.

Tykästyimme uimahalliin, jossa oli hyvin tilaa. Liukumäkeäkin piti testata. Saunassa kuulinkin, että halli on juuri 20 vuotta vanha, mutta pidetty tosiaan siistissä kunnossa. Tänne uudelleenkin!

Uinnin jälkeen lähdimme keskustaan ravintola Meritaan. Ystäväni päätyi pizzaan ja minä otin Iskender-kebab -annoksen. Tästä jäi kotiin mukaan otettavaksikin.

Ruokailun jälkeen paikansimme vielä Kulttuurikeskus Pohjantähden. Ja jopa sattuikin loistavasti: Pohjantähdessä oli vaatesuunnittelija Riikka Kälkäjän näyttely ja Riikka oli itse paikalla kertomassa työstään.

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka asujen suunnittelu on käynnistynyt visuaalisen värimaailman hahmottamisesta edeten luonnosten kautta valmiiksi vaatteiksi.

Tästä sitten kotimatkalle. Olimme tyytyväisiä kivaan reissuun!

Tulistelemassa Läntisrannan virkistysalueella

Kaipasin luontoretkeä ja saamani piti, sillä ystäväni Raahesta järjesti kyydin ja eväät mukaan ja lähdimme Vihannin puolelle Läntisrannan virkistysalueelle makkaranpaistoon. Minähän olen kotoisin Vihannista, mutta siellä asuessani tätä virkistysaluetta ei vielä ollut. Lähdin siis uteliaana katsomaan.

Ajelimme Raahesta ja ennen Vihannin kyliä käännyimme Läntisrannalle. Alueella menee myös retkeilyreittejä, mutta nyt suuntasimme suoraan kodalle makkaranpaistoon ja eväille.

Alue olikin varsin viihtyisä, pienen järven rannalla rakennukset sekä liikunta- ja leikkivälineitä. Voi kuvitella, että kesäaikaankin todella idyllinen paikka.

Saimme tulet kodassa hyvin syttymään ja onneksi puita oli vielä jäljellä. Kannattaa ehkä varata omat mukaan, sillä liiteriä ei oltu täydennetty.

Retkipäivä oli todella rentouttava ja ajelimme vielä Mäntylammen kautta pikkuteitä takaisin Raaheen.

Kaverin kanssa Raahen Pancho Villassa

Kaipaatko kivaa ruokapaikkaa Raahessa? Keskustasta löytyy Pancho Villa, jossa kaverini kanssa tapasimme viikonloppuna. Oulun Ideaparkin Panchossa olen joitakin kertoja käynyt, mutta tämä oli nyt ensimmäinen kerta Raahessa.

Ravintola oli kutsuvasti sisustettu meksikolaistyyliin. Palvelu oli mukavaa ja olimme päivän ensimmäisiä asiakkaita.

Päädyin kanaburritoon, jota olen testannut aiemminkin. Burriton päällä oleva juustokastike on kertakaikkisen herkullista! Jälkiruokaa ei tämän annoksen jälkeen mahtunut! Ystäväni annoksessa oli muun muassa nachoja ja nyhtöpossua, joka sekin annos ruokaisa ja maistuva.

Ehdimme vaihtaa kuulumiset ja istahtaa rentoutumassa. Tykkäsin paikasta ja saatammepa tyttöporukallakin siellä myöhemmin vierailla!

Luontoa ja nähtävyyksiä Raahessa

Aina sitä vain löytyy uutta synnyinkaupungistakin! Lähdimme raahelaisen kaverini kanssa käymään nähtävyyskierroksella. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Kastellin Jätinkirkkoa. Matkalla ohitimme Kettukankaan konemuseon, jota katsoinkin ensi kesän kohteeksi.

Kouluaikana on Jätinkirkon muinaisjäännöksiä käyty tutkimassa, mutta minkäänlaista mielikuvaa ei ollut. Sieltähän ne jäännökset löytyivät metsän keskeltä, isossa kehässä kiviä.

Seuraavaksi lähtimme katsomaan Pattijoen Metsäkirkkoa. Yllättäen metsästä löytyi monenlaisia rakennelmia, sillä kirkon vieressä oli partiolaisten kämppä. Siellä onkin varmasti hauska seikkailla!

Kävimme vielä kävelemässä Pattijoen kiviholvisillalla, jonka rakennustyyli on kuuluisa. Tämä sijaitsee ihan keskustan tuntumassa.

Lopuksi poikkesimme kahvilla tyytyväisinä päivän kierrokseen.

Rauhoittumisen paikka Rokua

Nyt on ollut niin hektisiä työviikkoja, että pieni rauhoittuminen oli paikallaan. Pääsinkin viikonloppumatkalle Rokualle, joka on entuudestaan tuttu paikka.

Majoituin kylpylähotellissa ja viime kerran tapaan minulla oli viihtyisä ja tilava huone, josta löytyi myös keittiövarustus. Huone oli hyvä tukikohta aktiviteeteille.

Kävin ensi alkuun lähiympäristössä kävelemässä. Hotellin lähimaastosta löytyy muun muassa lasten leikkipaikka, patikointireittien lähtöpisteet sekä kota järven rannassa. Kauniilla syysilmalla Rokualla oli paljon ulkoilijoita ja myöskin hotellissa oli vipinää.

Rokua oli ilahduttavasti panostanut lapsiin. Hotellissa on kiva ja iso leikkihuone, ulkosalta löytyi esimerkiksi Pihkan temppurata. Rokua onkin kaikenikäisten kohde.

Seuraavaksi sitten uimaan. Nautin kylpylän poreista, mutta arvostan myös isoa uima-allasta, jossa mahtui hyvin pidempäänkin matkaan.

Tämän jälkeen oli päivällisen vuoro. Ravintolassa on viikonloppuisin pitkä kattaus, ja buffet-pöydän antimet olivat herkulliset ja monipuoliset. Todella nautinnollista!

Minulla oli hieman flunssa tulollaan, niin lepäsin illan enkä lähtenyt katsomaan orkesteritansseja. Tiedän kuitenkin, että lauantai-iltaisin hotellissa on suosittuja esiintyjiä.

Hyvät yöunet ja maittava aamiainen viimeistelivät viikonlopun. Tästä oli hyvä lähteä kotiin puuhailemaan ja odottamaan uutta työviikkoa!

Kaupallinen yhteistyö

Tässä vielä linkki viimekertaiseen Rokuan reissuun:

Luonnon rauhaa Rokualla patikointiretkellä

Ihanalla Oulujärven kierroksella

Joko tunnet Kainuun meren eli Oulujärven? Minulla on ollut koko kesän haaveena käydä siellä kiertämässä. Nyt kesäkauden viimeisinä päivinä varasin vapaapäivän tätä varten.

Lähdin liikkeelle Vaalasta Vuolijoen suuntaan ja päädyin ensimmäisenä Oulujärven lomakylään. Alueella oli rauhallista ja paikka oli pieni ja idyllinen upeine uimarantoineen.

Jatkoin tästä matkaa tunnettuun Ruununhelmeen Säräisniemeen. Alue oli laaja ja nykyisin se toimii asuntovaunualueena eli mökkimajoitusta ei ole tarjolla. Kävin kiertelemässä aluetta, jonka jälkeen menin vastaanottorakennukseen.

Sain todella hyvän palvelun ja kahvien lomassa esittelyn paikasta. Venetsialaisviikonloppu alueella oli ollut varsin jännittävä.

Ruununhelmessä toimii myös leipomo, joten sain tuoreet rieskat mukaan. Erikoisuutena on ruisrieska, jonka havaitsinkin oikein hyväksi. Lisäksi Ruununhelmen ravintolaan mahtuu paljon väkeä, eli puitteet ovat hyvät erilaisille tapahtumille.

Tästä jatkoin matkaa kohti Manamansaloa Alassalmen lossille. Tässä taas jotain, minne olen halunnut mennä! Olin sopivasti lähtöhetkellä lauttarannassa ja matka taittui noin kymmenessä minuutissa.

Ajelin Manamansalon läpi ja piipahdin matkalla Kassu Halosen taidetalon pihamaalla. Pelkkä pihakin oli näkemisen arvoinen taideteoksineen.

Lopuksi poikkesin Manamansalon Portin rannassa, jossa en ole myöskään aiemmin käynyt. Itse Portti ei nyt sattunut olemaan auki, joten sisätilat jäivät käymättä.

Viime kesänähän ajelimme juhannuksena Manamansalossa, joten lisää majoituspaikkoja löytyy täältä:

Juhannustunnelmia Manamansalossa

 

Suomen keskipisteessä Siikalatvalla

Enpä ole tullut ohikulkiessani käyneeksi Siikalatvan Leskelässä sijaitsevassa Suomen keskipisteessä. Lähdin nyt asiasta tehden sinne, ja yllätyinkin sitten, kun se löytyi aivan läheltä nelostietä. Kannattaa siis ottaa ohimennessä ohjelmaan!

Aluksi vastaan tuli pienellä puistoalueella Maannapa -taideteos, joka oli hienosti puusta tehty ja läheltäkin vaikuttavan näköinen. Lisäksi puistoalueelta löytyi patsasta ja läheisen Kairanmaatalon pihapiiri. Kirjailija Pentti Haanpään alueella siis oltiin.

Itse keskipisteen kivinen muistomerkki löytyi pensaiston takaa. Meinasi itse asiassa ensin jäädä huomaamatta! Alueella on myös kiviteos Suomen keskipisteestä.

Tästä olikin kiva ajella sitten Uljuan kahvilan lättykahvien kautta kotiin!

Taiteiden yö Raahessa tarjosi parastaan

Ystäväni pyysi minua mukaan Raahen Taiteiden yöhön ja Kotiteollisuuden keikalle. Olin tutkinut tarjontaa tälle viikolle jonkin verran, sillä tapahtumia oli monessakin paikassa. Päätin kuitenkin mielelläni lähteä Raaheen ja suunnittelin sinne muutakin ohjelmaa.

Tapasimme kaverini kanssa vasta illalla, joten emme ehtineet mukaan päivällä ja alkuillasta olleeseen ohjelmaan. Tämä oli sinänsä harmi, mutta tuleehan tapahtuma taas ensi vuonna!

Suuntasimmekin suoraan Ruiskuhuoneelle, jossa Kotiteollisuuden oli määrä esiintyä. Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja miljöö viihtyisä. Meillä oli paljon kuulumisten vaihdettavaa, joten tunnin odotusaika kului nopeasti.

Ja miten mahtavasti keikka alkoikaan! Suurin piirtein samalla minuutilla, kun bändi alkoi soittamaan, tuli kunnon ukkossadekuuro päälle! Sinnikkäät seisoskelivat lavan edessä ja muut kerääntyivät terassille. Mitäpä pieni kastuminen haittaa hyvällä keikalla!

Yhtye soitti puolitoista tuntia ja sadekin rauhoittui. Oli mahtavaa olla pimeässä illassa ja kuunnella voimakasta musiikkia. Minulle suurin osa biiseistä oli outoja, mutta tykkäsin live-keikasta kovasti.

Yön yli nukuttuamme lähdimme Kylien torille eli täysin erityyppiseen ohjelmaan. Sää oli kaunis ulkoiluun ja kiertelimme Härkätorilla kaikessa rauhassa ystäväni pienen tytön kanssa. Erilaisia kivoja käsitöitä oli paljon ja olivatpa Linnunradan tilan alpakatkin tulleet paikalle.

Esiintymislavalla soitettiin muun muassa harmonikkaa. Kaverikoiriakin pääsimme moikkaamaan. Maistelimme lopuksi gluteenittomat vohvelit, jotka totesimme varsin makeiksi. Tästä sitten jatkoin itse makkaranpaistoon toisen kaverini kanssa.

Todella virkistävä viikonloppu, vaikka yöunet jäivätkin vähän lyhyiksi!

Luonnon rauhaa Rokualla patikointiretkellä

Tiedätkö, kuinka loistavat maastot Rokualla on? Ystäväni kanssa suunnittelimme tälle kesälle patikointiretken Rokualle. Itselläni ei juuri patikointikokemusta ole, joten päätimme tehdä kuuden kilometrin retken.

Lähdimme aamupäivästä liikkeelle eväiden kera. Kävimme Rokualla aluksi luontokeskuksessa aamukahveilla, ja nyt vasta huomasin katossa olevan tähtitaivaan siellä.

Siirryimme tästä Pookivaaran reitin pysäköintialueelle, josta lähdimme matkaan Pookin polulle. Sää suosi, oli sopivan lämmin ja aurinkoista. Patikointireitti oli mukavan vaihteleva maastoltaan ja maisemiltaan. Ihmisiä ei ollut kovinkaan paljon reitillä liikkeellä, mutta muun muassa marjastajia näimme päivän aikana.

Pookivaaralla oli porukkaa ja kävimme katsomassa Palovartijan tupaa. Näkötorniin emme nyt kiivenneet.

Reittiä kuljettiin muutama kilometri ja samalla ystäväni esitteli jo hänelle entuudestaan tuttuja maisemia. Pääsimme noin puolivälissä matkaa makkaranpaistoon kodalle. Kaverini sytytteli tulet ja pidimme ihan kunnon tauon maailmaa parantaen ja kuulumisia vaihtaen.

Tästä jatkettiin pienen mutkan kautta matkaa, ja taas maastot muuttuivat. Näimme järvimaisemaa, pitkospuita ja suppia luonnossa.

Patikointia tuli noin seitsemän kilometriä loppujen lopuksi ja kävelyaikaa noin 2,5 tuntia eli kiirettä emme pitäneet, vaan nautimme luonnosta. Lopuksi vielä reitin lopussa kahvit termospullosta ja sitten kotimatkalle.

Totesimme, että päivä luonnossa oli tarpeen ja retki kaikin puolin onnistunut. Ihana Rokua Geopark!

Ystäväni blogipostauksen reissusta löydät täältä: https://arkipaskaruokaa.blogspot.com/2018/08/akkuja-lataamassa-rokuan-geoparkissa.html