Klassikkokohteita Turussa

Onko Turku sinulle tuttu kaupunki? Jos ei, niin mene ihmeessä vierailemaan. Minä olen käynyt muutamia kertoja, mutta koska niistä on jo aikaa, niin päädyin tällä kertaa työreissun yhteydessä käymään Turun linnassa.

Turun linnaahan on aloitettu rakentamaan keskiajan lopussa. Kävinkin ensin päälinnan puolella. Siellä meinasi olla jännittävän ahtaita käytäviä. Koska nyt ei ollut sesonkiaika menossa, niin linnaa sai kiertää todella rauhassa. Päälinnan ylimmässä kerroksessa taas oli todella avaria huoneita.

Meinasin ihan säikähtää, kun ensimmäinen opas tuli vastaan! Toista hoksasin sentään jo tervehtiä ja kolmas pääsi valokuvaan! Eli opastusta kyllä olisi ollut mukavasti tarjolla.

Päälinnan jälkeen menin esilinnan puolella, joka on uudempaa osaa 1500-luvulta. Esilinnassa oli runsaasti esineitä näytillä sekä erilaisia tyylihuoneita.

Ensi kerralle nähtävyyksistä jäivät kovasti kiinnostamaan muun muassa Forum Marinum ja Aboa Vetus.

Entäs sitten majoitus? Se oli legendaarinen Hamburger Börs -hotelli. Hotelli sijaitsee aivan ydinkeskustassa, joten kulkuyhteydet olivat hyvät. Pidin hotellin tyylistä ja sisustuksesta. Toisena iltana nautiskelin myös hotellin Frans & Emilie -ravintolassa.

Ja työhommat olivat sitten Turun ammattikorkeakoulun hienoissa tiloissa. Pääsimme tutustumaan muun muassa opiskelijayritys The Firmaan sekä Turku Game Labiin. Aivan upeaa!

Tässä oli kattaus Turkua, ja todellakin ensi kerralle jäi nähtävää!

Leikkisä jääkarhu Ranualla ja lepolomaa

Tiedäthän Ranuan eläinpuiston? Saimme pääsiäisenä ystäväni kanssa vierailla siellä. Lähdimme liikkeelle jo aamupäivästä ja puistossa olikin mukavan hiljaista. 12-vuotias tyttökin jaksoi innoissaan kiertää puiston.

Näimme kaikki eläimet, niin suuret kuin pienetkin. Kohokohta oli se, kun jääkarhunpentu laski liukumäkeä! Eläimillä oli hyvin tilaa ja puisto oli siisti. Ja herättihän käynti muistojakin siitä ajasta, kun olen oman tyttäreni kanssa puistossa käynyt. Nyt reissu olikin jo pitkään ollut suunnitteilla.

Majoituimme Ranuan keskustassa Kuusitiellä sijaitsevaan huoneistoon. Majapaikka oli pieni kaksio. Meillä oli loistava ruoanlaittaja mukana ja nautimmekin kaikki ateriat huoneistolla. Käytössä oli sähkögrilli, jolla sai hyvin päiväruoat tehtyä.

Niin majapaikka kuin koko Ranuan kylä olivat rauhallisia. Kävimme useaan otteeseen kävelyllä ja keskustasta tein myös kirpparilöytöjä. Nähtävyyksiäkin bongasimme kylältä, tosin ne meinasivat mennä minulta ensin ohi! Nauroimmekin vähän, että miten en voinut olla huomaamatta valkoista kiveä! Mutta löytyihän se sieltä, samoin Hillatori.

Lisäksi kävimme Simojärvellä ajelemassa ja katsomassa Japanitaloa. Se olikin varsin kiehtova, suosittelen!

Paluumatkalla päädyttiin grillille, josta seuraavassa postauksessa!

Kummituksia Kemin Lumilinnassa

Joko olet kuullut Kemin ympärivuotisesta lumilinnasta? Lumilinna on rakennettu nyt jo 24. kerran ja ensimmäistä kertaa se alkaa toimia ympärivuotisena. Viime vuonna linnassa oli eläinteema, nyt hahmojen teemana ovat kummitukset. Ne ovat kuitenkin pikkulapsillekin sopivia, ja mekin lähdimme katsomaan ystäväni ja 6-vuotiaiden kaksosten kanssa.

Kaupallinen yhteistyö

Alueelle saavuttaessa päästään ensin ihailemaan uutta rakennusta, joka on tietysti valkoinen ja jonka kautta on sisäänkäynti itse lumilinnaan. Rakennuksesta löytyy mukavia teemaan liittyviä yksityiskohtia, mutta lähdetäänpä ensin linnaan.

Kiersimme aluksi linnan ulkopuolella, jossa pääsi näkemään mm. meren äärellä olevia majoitustiloja. Tästä sitten itse linnaan, jossa ensimmäisenä päädytään jääravintolaan. Meillä sattui mukavasti matkailijoiden puolesta vähän hiljaisempi päivä, joten oli tilaa kuvata.

Ravintolan jälkeen poikkesimme katsomassa lumihotellin huoneet. Niissä pääsi ihailemaan lämpimän näköisiä vuoteita ja kaiverrettuja kummitushahmoja. Osassa huoneita oli myös hieno valaistus.

Lopuksi käyskentelimme linnan muissa tiloissa, kuten kappelissa. Lapsille löytyi kiva liukumäki. Myös erilaisia jääveistoksia oli esillä.

Tästä siirryimme ulkopuolelle, ja kiipesimme ensin renkailla laskettavan mäen huipulle. Tässä oli näköalatasanne, josta pääsi katsomaan linnan ympäristöä ja meren suuntaan. Pojat laskivat mäkeä innoissaan.

Sitten oli aika palata sisätiloihin. Piipahdimme katsomassa yläkerran ravintolaa ja kokoustiloja, jotka näyttivät erittäin kutsuvilta ja viihtyisiltä. Tämän jälkeen oli sisätiloissa olevan Snow Experiencen vuoro. Taas päästiin ravintolaan ja jääveistoksia ihailemaan. Lapsille löytyi täältäkin mukava jääliukumäki.

No mutta, vielä piti mennä jäätelökahvilaan jäätelölle ja kahville! Kiva päätös päivälle ja saimme kauniit annokset. Kyselimme paluumatkalla, mikä oli päivässä parasta. Kuulemma juuri jäätelö ja liukumäet!

Kulttuuria ja kahvittelua Kemissä

Kylläpä Kemistä taas löytyi uutta! Minulla oli tarve pienelle irrottavalle reissulle ja lähdin päiväksi Kemiin. Minulla oli onni saada matkaan paikallistuntemusta omaava kaveri, joka esitteli paikkoja ja kertoi historiasta.

Kemi on parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja mielestäni mukavan kokoinen liikkua. Lähdimme liikkeelle kulttuurikeskuksesta. On kätevää, kun kaikki on koottu samaan paikkaan. Rakennuksesta löytyy muun muassa kirjasto, jossa emme nyt poikenneet kirjastohistoriastani huolimatta.

Erityisesti arvostan sitä, että kulttuurikeskuksen näyttelyihin oli vapaa pääsy. Kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla. Aloitimme taidemuseosta, jossa oli näyttely vanhoista matkajulisteista ja -mainoksista. Kiehtovia ja näyttäviä! Arvostin myös tilan arkkitehtuuria. Rakennus on 80-luvulta, joten siihen kuulemma on suunnitteilla myös mahdollista remonttia.

Tästä siirryimme historiamuseon puolelle. Tästä museosta sainkin vinkin Pakkasukossa käydessäni ja se poiki idean lähteä käymään Kemissä! Joten toivottavasti tämä kirjoitus tavoittaa intendentinkin!

Museon pystyi kiertämään aikajärjestyksessä, siispä liikkeelle muinaishistoriasta. Jonkin verran olen museoita kiertänyt, ja arvostin tämän selkeyttä ja tilasuunnittelua. Näyttely kertoi hyvin arkielämästä.

Kulttuurikeskuksesta lähdimme testaamaan Calle’s grilliä torille. Sää oli aivan loistava siirtymään kävelemällä. Grilli on kuulemma valinnut historiallisen nimen. Kaverini otti herkullisen näköisen hampurilaisen, jossa kaikki on itse tehtyä paikan päällä. Minulla oli pienempi nälkä ja päädyin bataattiranskalaisiin. Niinhän siinä kävi, että isosta annoksesta sai puolet ottaa kotiin!

Tämän jälkeen lähdimme poikkeamaan Haaparannassa. Päivä oli mukava ajella lomaliikenteestä huolimatta. Haaparannan jälkeen olikin kahvin paikka. Siispä takaisin Kemiin ja rautatieaseman vieressä sijaitsevaan kahvila Herttaan! Se on kuulemma paras, vaikkakin makuasioitahan nämä ovat.

Kiersimme ensin asema-alueella olevien vanhojen rakennusten pihapiirin. Aseman seutu on elävöitynyt, sillä sieltä löytyy remontoituja juhlatiloja sekä majoitustilaa. Kahvilan miljöö olikin todella viihtyisä. Vanhan rakennuksen kauniit hirret olivat näkyvissä. Tropicana-juustokakku oli loistavaa ja kahvi maistuvaa!

Lopuksi lähdimme vielä katsomaan Kemin näköaloja kaupungintalon 13. kerroksessa sijaitsevasta Panorama-kahvilasta. Näköalatasanne olikin hieno ja pidin siitä, että siellä oli opaskyltit, joihin maamerkit oli nimetty. Tasanteelta näki sekä meren että kaupungin suuntaan, eli hyvä yleiskuva muodostui. Hienoa!

Tällainen oli päivä Kemissä, ja kyllä nähtävää jää uudelle reissullekin!

Talven keskellä Pakkasukossa Kemissä

Tammikuun piristyksenä päätin lähteä Kemiin 14th Pakkasukko Blues n’ Jazz -tapahtumaan. Nämä festivaalit kestivät useamman päivän monipuolisine ohjelmineen. Itse olin liikkeellä perjantaina ja majoituin tapahtuman pääpaikkaan hotelli Merihoviin. Tämä klassikkohotelli on muuten liki 70-vuotias.

Saavuin Kemiin iltapäivällä, ja minulla oli hyvää aikaa tutustua hotelliin, käydä kävelyllä ja lukea poliitikon muistelmia. Entinen elämäni on nimittäin myös politiikassa!

Illan ohjelma alkoi Dj Boogie Chillerillä, ja hän soitti illan teemaan juuri sopivaa musiikkia. Dj jaksoi olla hyväntuulisena, vaikka kuulemma kärsi flunssasta. Tässä ohessa maistelin Ankkuri-baarin bataattiranskalaiset ja kahvia. Hyvää!

Illan varsinaisen live-ohjelman aloittivat konservatorion oppilaat The Soulbreakers -yhtyeellä. Opiskelijoita oli koko joukko, lava täynnä, mutta ohjelma soitettiin erilaisilla kokoonpanoilla. Upeaa nuorta osaamista!

Seuraavaksi oli vuorossa toisen kerroksen ravintolassa Tribute to Tapio Rautavaara, joka aloitettiin kuuntelemalla Korttipakka. En ole itse ollut Rautavaaran varsinainen fani, mutta mukava oli huomata, että biisit olivat kuitenkin tuttuja klassikoita. Hyvin vedetty ja ihmiset innostuivat myös tanssimaan!

Tästä taas alakertaan, jossa esiintyi The Jarnos. Todella vetävää musiikkia, ja tässä vaiheessa ravintola alkoi täyttyä. Ihana fiilis!

Itse odotin illan ohjelmanumerona erityisesti Afterglow’ta, joka tänä iltana esitti Genesiksen Foxtrot-albumin kokonaisuudessaan. Yleisö keskittyi kuuntelemaan nautittavaa esitystä. Itse pidän erityisesti Time Table ja Supper’s Ready -kappaleista, joista jälkimmäinen kestää jopa 23 minuuttia!

Foxtrot oli ensi soitossa kesällä Suvirock-festareilla. Bändin jäsen Matti kertoikin sen sopivan erityisen hyvin festareilla esitettäväksi. Toivotaan, että Foxtrot kuullaan vielä! Matti kertoi Afterglow’n olevan ensimmäistä kertaa Pakkasukossa. Esiintyminen olikin ollut mukavaa, ja bändin keskittyminen vaativaan teokseen välittyikin yleisölle.

Tästä jatkoin vielä alakertaan, jossa soitti Peter Sandorff Band. Nyt piti jo itselläkin suunnata tanssilattialle. Mielettömän hyväntuulista musiikkia!

Minulla oli aikainen aamuherätys tulossa, koska olin suuntaamassa Ouluun. Tämän vuoksi lähdin tässä vaiheessa nauttimaan hotellihuoneen rauhasta. Musiikki kyllä kuului hyvin huoneeseenkin, ja illan viimeinen esiintyjä Money & Gravy kuulosti myös varsin tasokkaalta.

Aamulla rauhallisessa tunnelmassa vielä aamiainen. Voin todeta, että minulle hotelliaamiaisella monesti munakokkeli on se kriittinen tekijä. Mutta Merihovissa se maistui!

Kemi näytti minulle taas parastaan tällä reissulla. Edellinen postaukseni on elokuun Venetsialaisista ja voit lukea sen täältä:

Kesän päättäjäisissä Kemin Venetsialaisissa

 

Upea Amos Rex Helsingissä ja piipahdus Lappeenrannassa

Helsingin reissullani tuli odotettu tilaisuus päästä tutustumaan uuteen taidemuseoon Amos Rexiin. Museoon oli jonoa ulos asti, mutta jono eteni yllättävän nopeasti.

Sisällä avautui mielenkiintoisen näköisiä tiloja. Itse näyttely on kellarikerroksessa. Näyttelyyn mentäessä joutui kuin uuteen maailmaan, sillä liikkuva kuva osallisti ihmiset taiteeseen. Museon näyttelyt ovat vaihtuvia, ja nyt oli esillä TeamLabin Massless -teoksia.

Myös perinteinen taulunäyttely löytyi. Tämä jälki-impressionistinen kokoelma on pysyvästi esillä.

Museon jälkeen piipahdin joulutorin kautta Kampin kauppakeskuksessa, joka on yksi suosikkejani.

Seuraavana päivänä junailin Lappeenrantaan Saimaan ammattikorkeakouluun työpalaveriin. Saimme tutustua oppilaitoksen tiloihin. Ammattikorkeakoulu toimii samoissa tiloissa Teknillisen yliopiston kanssa, joten näimme muun muassa mielenkiintoisia laboratorioita.

Lappeenrannassahan olen vieraillut yhtenä pääsiäisenä, jolloin kävin linnoituksella. Lappeenranta on ehdottomasti yksi paikka, jossa haluaisin käydä kesällä. Esimerkiksi risteily Venäjän puolelle olisi upea kokea.

Hyvä reissu kaiken kaikkiaan!

Uudessa Oodissa ja Vaakunassa Helsingissä

Kävin joulun alla työreissulla Lappeenrannassa, ja olin samalla reissulla Helsingissä. Kaupunkiin päästyäni minun piti heti päästä uuteen keskustakirjasto Oodiin. Se olikin vain kivenheiton päässä rautatieasemalta.

Oodi avautui valoisana ja avarana. Pidin luonnonläheisestä sisustuksesta ja aaltoilevasta tyylistä. Mieleeni tuli kotipaikkakuntani Limingan luonto!

Kirjastoon tulee varmasti mentyä toistekin, ja nyt jäikin kutkuttamaan vielä suljettuna oleva kakkoskerros.

Majoitus minulla oli myös kivenheiton päässä rautatieasemalta hotelli Vaakunassa. Se onkin entuudestaan tuttu paikka ja varma valinta reissuille.

Seuraavassa postauksessa päästään kurkistamaan Amos Rexiin ja Lappeenrantaan, jossa tosin en nähtävyyksiä tällä matkalla ennättänyt käydä! Mutta sitä ennen toivotan kaikille lukijoilleni ihanaista joulun aikaa!

 

Rentoutumista Ukkohallassa

Ukkohalla on ehdottomasti yksi lempi- ja vakiokohteitani! Tällä kertaa lähdin sinne ystäväni ja kummipoikani kanssa pienelle syyslomareissulle.

Matkalla poikkesimme ensin Hepokönkään putouksella. Se on varsin näyttävä ja siihen on helppo tutustua sekä ylä- että alajuoksulta.

Meillä oli vuokrattuna paritalon puolikas Lomaluolista, joissa olen aiemminkin käynyt. Ukkohallasta onkin lukuisia muistoja. Nytkin totesimme mökin viihtyisäksi ja ryhdyimme aluksi ruoanlaittoon. Mökin parvi oli todella tilava ja sisustusratkaisu muutenkin toimiva.

Ruoan jälkeen oli vuorossa hohtokeilaus uudehkossa keilahallissa. Saunamaailman ja kylpylän jätimme väliin pienen flunssaisuuden takia, mutta voin lämpimästi suositella niitäkin.

Olin ensimmäistä kertaa hohtokeilaamassa ja totesimme homman todella kivaksi! Tunti kului siivillä ja sen jälkeen olikin saunan vuoro.

Aamulla kävimme vielä kävelyllä ja maisemia ihastelemassa järven yli menevällä kävelysillalla. Ukkohalla onkin varsin monipuolinen paikka ja rauhoittumisen kohteena se toimi jälleen täysin.

Syyslomatunnelmissa Vuokatissa ja Kajaanissa

Syyslomalla tuli kierreltyä Kainuun suunnilla. Minulla olivat sukulaismies ja äiti kylässä, ja lähdimme päiväretkelle Vuokattiin ja Kajaaniin.

Sillä välin, kun sukulaiset kävivät Vuokatinvaaralla ja ottivat blogiin kuvia, niin minä kylpylöin Katinkullassa. Se on yksi suosikkikylpylöitäni, ja nyt iloinen yllätys oli se, että kylpylä oli remontoitu. Meinasin tosin olla vähän hukassa siellä!

Allasosasto on monipuolinen ja kylpylähotellin puitteet muutenkin hienot. Kävin ulkoaltaassa ja useissa poreissa, liukumäkikin tuli testattua. Saunamaailma jäi odottamaan seuraavaa kertaa, mutta kuulin siitä tavallisessa saunassa. Älä jätä väliin!

Vuokatista suuntasimme Kajaaniin, ja ajoimme katsomaan linnanraunioita ja Tervakanavaa. Kanava oli uutta minulle, ja siellä oli kyllä hyvät näkymät. Kajaaniinkin jäi vielä nähtävää.

Lähdimme kotimatkalle etelänpuoleisia teitä myöten, näitä tuleekin harvemmin ajettua. Piristävä reissu kaiken kaikkiaan! Kainuusta on paljon hyviä muistoja sekä työ- että lomareissuilta. Ja seuraavassa postauksessa jatketaan samoille suunnille!

Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!