Pii Poon LEGO-tapahtumassa Oulussa

Olimme ystäväni kanssa liikkeellä autotapahtumassa Oulussa ja päätimme samalla reissulla käydä myös Pii Poon LEGO-tapahtumassa Areenalla. Olin jo viime vuonna kiinnostunut tapahtumasta ja odotin innolla hienoja taidonnäytteitä.

Näyttely olikin iso ja tila jo täynnä lapsiperheitä. Rakentajat olivat paikalla esittelemässä luomuksiaan. Legoja oli myös myytävänä. Rakentamiselle oli isot pöydät, joissa oli valtavasti palikoita. Lapsia näytti kiinnostavan.

Mieletöntä, mitä kaikkea legoista oli rakennettu. Erityisesti mieleeni jäi huvipuisto!

Ihanaa intialaista ruokaa Garam Masalassa Oulussa

Kaupallinen yhteistyö

Sain kutsun lounaalle Oulussa Kajaaninkadulla sijaitsevaan intialaiseen Garam Masala -ravintolaan. Lähdinkin ystäväni kanssa käymään siellä.

Ravintola avautuikin kutsuvana, lämpimin värein sisustettuna tilana. Sisustus oli lounasaikaan pelkistetympi vaikkakin silti viihtyisä.

Palvelu oli erittäin sydämellistä ja ystävällistä. Ruokabuffet oli houkuttelevasti esillä, ja meille kerrottiin sen sisältö. Oli monipuolinen salaattipöytä jälkiruokineen ja lämpimissä ruoissa paljon vaihtoehtoja.

Elämys olivat myös leivät! Oli sekä voilla siveltyä herkullista nan-leipää että rapeita ohuita leipäsiä, joihin laitettiin päälle mangokastiketta. Ai että!

Herkullisia olivat myös lämpimät ruoat, joita maistelimme kaikkea sorttia. Kuvailisin makua siten, että se oli mukavalla miedolla tavalla tulinen eli mausteinen. Tykkäsin kaikista vaihtoehdoista.

Jälkiruoka oli mukavan hedelmäistä ja myös musta tee maistui. Siihen tutustuinkin ensimmäistä kertaa ja maku miellytti. Tiskiltä vielä napattiin pientä suuhunpantavaa pikku arkusta!

Garam Masala jäi houkuttamaan myös lounasajan ulkopuolella käytäväksi. Ystävälleni paikka olikin tuttu, ja hän myös pitää ravintolasta.

Vauhdikas päivä Vauhtipuistossa Oulussa

Tiedätkö, miten kiva paikka on Oulun Hietasaaressa sijaitseva lasten Vauhtipuisto? Minä pääsin käymään siellä jo toista kertaa tälle kesälle. Kävin aiemmin kaverin ja hänen 6-vuotiaiden kaksospoikiensa kanssa. Viihdyimme hyvin, ja tällä kertaa olin sitten liikkeellä siskoni 6-vuotiaan tyttärensä sekä miehensä kanssa. Ja hyvä päivä oli!

Ihmiset olivat kohtuullisen mukavalla säällä löytäneet puiston hyvin, vaikka kesälomakausi on pikku hiljaa päättymässä. Mutta juju on siinä, että puistossa ei silti ole tungosta. Paikka on jotenkin mukavan pienimuotoinen ja siksi niin viihtyisä.

Kaikki oleellinen kuitenkin löytyy ja sitten viime kesän käyntini puistoon oli ilmaantunut taas uusia laitteita. Vauhtipuisto on omiaan juurikin pienemmille lapsille. Huvilaitteita löytyy, mutta ne eivät ole liian pelottavia ja suuria.

Karusellia, junarataa, pomppulinnoja, liukumäkiä, minigolfia, leikkimökkejä, lokariautoja, pelejä, sähköautoja, vuoristorataa ja niin edelleen! Lähes kaikkia ennätettiin päivän aikana testata.

Puistossa on myös mukava kahvila, ja siinä tietysti päivän aikana poikettiin. Meillä oli rento ja mukava päivä siskon vierailulla!

Bangladeshilaisia makuja Fuchkassa Oulussa

Oletko tiennyt, että Oulussa on Suomen ensimmäinen bangladeshilainen pikaruokaravintola? Fuchka sijaitsee Nummikadulla kivenheiton päässä keskustasta.

Kaupallinen yhteistyö

Pääsin tutustumaan Fuchkan lounastarjontaan. Fuchka on tyypillinen bangladeshilainen pikaruoka, ja valitsin suositellun Combo-aterian. Siinä on neljänlaista fuchkaa sekä keitto. Päädyin keskivahvaan linssikeittoon. Myös sekä miedompi että tulisempi vaihtoehto olisivat olleet mahdollisia.

Ravintola oli sisustettu minun makuuni modernin tyylikkäästi ja selkeästi. Tunnelma oli rauhallinen, vaikka asiakkaat olivat hyvin löytäneet ravintolan vähän myöhäisempäänkin lounasaikaan. Uudet asiakkaat ovat silti tervetulleita maistelemaan etnisiä makuja!

Aterian yhteydessä sain myös Paratha-leipää, jonka otin valkosipulilla ja chilillä maustettuna. Ne toivat mukavan aromin leipään, mutta maku ei ollut liian voimakas, sillä seurana oli mieto jogurttikastike.

Fuchkat sai syödä sormin, mikä oli hauskaa. Niiden mukana tuli Tamarindi-kastike, ja tarjoilija opasti asiakkaille, kuinka sitä laitetaan lusikalla fuchkan sisälle. Tässä ravintolassa palvelu oli kohdillaan ja asiakkaat pyritäänkin huomioimaan henkilökohtaisesti.

Oli mukavaa, kun paikan yrittäjä Rockykin tuli paikalle ja pääsimme vaihtamaan muutaman sanasen Lal Cha -teen ohessa. Pidin tästä maustetusta teestä, joka toi aluksi hieman glögin mieleen. Rocky oli innostunut ja ylpeä yrityksestään. Hän kehottikin yhdessä jututtamani Hannelen kanssa asiakkaita tulemaan rohkeasti kokeilemaan bangladeshilaisia makuja. Ne ovat kuulemma lastenkin mieleen. Fuchkan tuotteita saa kesäaikaan myös Oulun torilta.

Eikä sovi unohtaa, että ravintola tarjoaa ruokia esimerkiksi työporukoille tai juhliin myös kotiinkuljetettuna. Lisäksi tilaisuuksia on mahdollista järjestää myös Fuchkan tiloissa. Voisin itsekin kuvitella, miten mukavaa olisi porukassa nauttia mauista!

Hanhenkammissa kahvilla ja eläimiä katsomassa

Kesäkahvilakierrokseni päättyi kivaan paikkaan, josta teenkin oman jutun. Kiinnostavatko sinua eläimet? Hanhenkammin kahvilassa Haukiputaalla pääset kesäkahvilan ohessa tutustumaan niihin.

Itse kahvilarakennuksessa voi ihastella myös taidetta ja juoda kahvit kivassa miljöössä. Ulkosalla on laaja piha-alue, josta löytyy vanhoja rakennuksia esineineen sekä eläimiä.

Kukot ja kanat tepastelevat ympäriinsä ja lampaat ovat silitettävänä laitumella. Aasikin sieltä aitauksesta löytyi!

Lisäksi pihapiirissä on muun muassa vanhoja autoja, joten Hanhenkammi on kyllä monipuolinen käyntikohde. Jokaiselle löytyy jotain! Tunnelma oli leppoisa ja rentouttava.

Hanhenkammilla on pitkä historia, sillä se on kahvilan pitäjän Eila Hanhelan synnyinkoti. Pihalla on esimerkiksi muistokivi tilan pitkästä historiasta. Ja todellakin vaikkapa vanha navetta on näkemisen arvoinen.

Kesäkahvilakierroksella Oulun seudulla

Oletko jo tutustunut Oulun seudun kesäkahviloihin? Jos et, niin tässä hyvä kattaus vinkkejä. Otin lintutornikierroksen jälkeen ohjelmaani kesäkahviloiden kiertämisen.

Aluksi suuntasin Tyrnävälle Vanhatien kahvilaan vanhaan pappilaan. Pihapiiri ja itse rakennus olivat viehättävät. Paikalla oli mukavaa nuorisoa ja sain kahvin kanssa herkullisen lämpimän cookien. Oli rentouttava käynti.

Tämän jälkeen toisena päivänä oli vuorossa Oulunsalon kotiseutumuseossa oleva kahvila Pirtti. Täälläkin pihapiiri on ainutlaatuinen ja kahvilla käynnin yhteydessä pääsee hyvin tutustumaan museoon. Kahvila on viehättävän vanhanaikainen.

Suuntasin toisenkin kerran Tyrnävälle. Tyrnävän ja Muhoksen välillä sijaitsee galleria Conrad, jossa on esillä taidetta vanhassa rakennuksessa. Nyt tänä kesänä toimii myös kahvila Conrad. Kovin oli viehko tämäkin paikka.

Sitten tapasimme ystäväni kanssa kahvila Kryptassa, joka sijaitsee Oulun Tuomiokirkon kellarissa. Pihalla oli mukavat istumapaikat ja kahvila on tietysti miljööltään ainutlaatuinen. Tiloissa on myös näyttely ja pihapiirissä kiva pikkukirkko lapsille.

Yhdellä ilta-ajelulla taas poikettiin Haukiputaalla sijaitsevassa Tapulikahvilassa. Taas päästiin näkemään uutta kirkon pihapiiriin. Paikalla oli täälläkin mukavaa nuorisoa. Oli kyllä mahtava kahvilakierros ja uudelleenkin näihin mielellään poikkeaa!

Lopuksi vielä vakiopaikkani Hailuotolaiva-kahvila Lumijoen Varjakassa. Siellähän käyn useita kertoja kesässä, sillä mukava on käyttää kavereita siellä tai käydä muuten vaan ilta-ajelulla.

Kahvila Hanhenkammista teen vielä oman jutun, sillä siellä oli niin paljon nähtävää. Myöskään Koivurannan kahvila, Villa Eevilä, kahvila Kiikku ja Igloo-kahvila eivät nyt mahtuneet tähän kierrokseen, mutta niissä olen käynyt viime kesänä. Tähtitornin kahvila tuli esiteltyä aiemmassa jutussa.

Katusirkusta Oulun Päivillä

Oulun Päivien aikaan Oulussa oli tarjolla muun muassa katusirkusta kävelykatu Rotuaarilla. Sää oli kaunis ja katsojia oli tullut paikalle runsaasti.

Kanadalainen duo Les Dudes piti mukaansa tempaavan esityksen. Taiteilijat olivat pariskunta, ja ainakin minä ihastuin heidän rakkaustarinaansa, joka tuli esille esityksen aikana. Kaiken lisäksi nainen oli Oulusta lähtöisin, nykyisin pariskunta asuu Kanadassa.

Sirkusesityksessä oli kaikki tykötarpeet liikuteltavasta verhosta lähtien. Taiteilijapari esitti ohjelmanumeroita sekä yhdessä että yksin. Esitys oli vauhdikas ja yleisö selvästi nautti.

Temput olivat haastavia ja varmasti vaativat voimaa sekä hyvää kuntoa. Vaikea sanoa, mikä oli paras ohjelmanumero, mutta kuvista näkyy joitakin esimerkkejä siitä, mitä sirkusesityksessä tehtiin.

Pikinen Poloku Oulun Pikisaaressa

Oletko tiennyt, kuinka idyllinen ympäristö Oulun Pikisaaressa on ulkoilemiseen? Lähdimme ystäväni kanssa yhtenä iltana katsomaan Pikistä Polokua eli ympäristötaidetta Pikisaaressa.

Olen harvakseltaan käynyt Pikisaaressa lähinnä Vanhan Villatehtaan ympäristössä. Nytkin suuntasimme aluksi sen liepeille, jotta pääsimme taidepolulle.

Kävelytie kulki todella kauniisti pitkin vesistön rantaa. Ympäristötaide oli todellakin ympäristöön ja luontoon sopivaa, jotkin teokset oli ujutettu tosi taidokkaasti osaksi ympäristöään. Havainnointi kuitenkin onnistui, sillä teokset oli merkitty kyltein ja alueesta löytyy myös kartta. Teoksia on polun varrella yhteensä 13.

Polku oli juuri sopiva iltakävelylle ja nautimme rauhaisasta juttuhetkestä. Suuntasin tästä vielä jäätelölle läheiseen Tähtitornin kahvilaan. Siellä käydessäni harmittelen aina, kun en aikoinaan käynyt siellä koiran kanssa! Koirillekin kun on pääsy kahvilaan.

Nautiskelin ulkoterassilla uudesta porkkanakakkujäätelöstä, jonka totesin todella hyväksi. Kävin myös Oulun linnan sisällä kahvilan alapuolella.

Oulun seudun lintutorneja kiertämässä

Tunnetko vielä Oulun seudulla olevia lintutorneja? Minulla oli kesäkuussa loman alettua rauhoittumisen paikka, ja päätin käyttää aikaani luonnossa liikkumiseen. Lintutornit ovat siihen oiva kohde.

Limingassa tietysti Liminganlahti ja Hirvinevan lintujärvi ovat omaa luokkaansa. Niistä olenkin tehnyt aiemmin juttua, samoin kuin muutamasta muustakin paikasta. Ajattelin kuitenkin nyt tässä esitellä muutaman käyntikohteeni.

Ensimmäiseksi suuntasin Lumijoen keskustasta lähtevälle tielle, jota pitkin on noin viisi kilometriä Sannanlahden lintutornille. Sannanlahdella olen päässyt jonakin kesänä myös ihastelemaan laiduntavaa karjaa.

Nuotiopaikalla näyttivät olosuhteet olevan kunnossa. Eväitä ei nyt ollut mukana, vaan tarkoitus oli käydä lintutornilla merenrannassa. Sannanlahdella ei mene pitkospuita, vaan tornille pääsee tietä pitkin.

Toinen käyntikohteeni oli Puhkiavanperä, joka löytyy kolmisen kilometriä Limingan ja Lumijoen väliseltä tieltä lähdettyä. Täällä olenkin useita kertoja käynyt makkaranpaistossa.

Pitkospuita pitkin on noin 300 metriä lintutornille. Maasto polun varrella on vaihtelevaa ja heinikolla alkaa jo olla pituutta. Puitteet kuitenkin hyvät.

Seuraavana kohteena oli Temmesjokisuu, jonne pääsee kahtakin kautta. Menimme nyt Limingan ja Tupoksen väliseltä tieltä.

Temmesjokisuu on yksi ykköspaikkojani. Sinne on rakennettu nuotiopaikalle kiva laavu ja paikka soveltuu myös kalastamiseen. Tällä kertaa en lähtenyt pitkospuille lainkaan, vaan istuskelimme rannassa jonkin aikaa.

Ja kas kummaa, huomasimme myös pohjapadon! Piti ihan googlettaa, että mikä se on.

Sitten yhtenä päivänä suuntasin kohteisiin, joissa en olekaan aiemmin käynyt. Ensimmäisenä Oulunsalon Varjakassa sijaitseva Akionlahti. Sinne pääsi metsäistä polkua pitkin, kunhan ensin sai ajettua kohtuullisen huonokuntoisen autotien. Koko matkan pystyy tietysti kävelemäänkin.

Tästä suuntasin vielä Kempeleenlahden lintutornille, jonne olikin vähän kätevämpi mennä. Nyt on tullutkin urakalla ajettua erilaisia teitä, mutta autossa onkin uudet renkaat alla eikä ole pelkoa räjähtelystä, niin kuin viime kesänä kävi.

Vielähän minulle jää käytäväksi muun muassa Letonniemi Oulussa. Ja muistettakoon vielä Vihiluodon luontopolkukin, jossa onkin helppo liikkua.

Pieni teeseremonia Pikku Pandan teehuoneella ja teekaupassa Oulussa

Oletko tutustunut Oulun kauppahallista Kirkkokadulle muuttaneeseen Pikku Pandan teehuoneeseen ja teekauppaan? Jos et, niin käypä kurkkaamassa!

Kaupallinen yhteistyö

Itse olen armoton kahvinjuoja, ja vaikka pidän teestä, niin se on jäänyt vähemmälle. Nyt kuitenkaan ei ollut kahvista kyse, vaan pääsin ihastelemaan kiinalaisia teelaatuja. Ja arvaapas mitä, myös kahvinjuojille sopivaa teetä löytyy!

Sen verran olen tiennyt, että on olemassa vihreää ja mustaa teetä. Nyt kuulin, että myös valkoista ja keltaista teetä löytyy. Näiden ero on valmistustavassa, joka vaikuttaa teen voimakkuuteen ja sitä myöten myös muun muassa vatsaystävällisyyteen.

Liikkeessä oli monennäköisiä astioita, jotka kuuluvat teen tarjoiluun ja teeseremonioihin. Liikkeessä sattui olemaan tuttu mies töissä, ja hän esitteli minulle muutaman teeseremonian. Kiinassa teetä juodaan pitkin päivää, ja sitä voidaan valmistaa kerralla isompi annos, johon lisätään päivän kuluessa vettä. Teen aromikkuushan myös vaihtelee valmistustavasta riippuen.

Oli viehättävä seurata, kuinka teetä kaadettiin astiasta toiseen. Myös kuppikoko vaihteli: minäkin sain juoda ensin ison kupillisen ja lounaan jälkeen pienemmän. Ensimmäiseen kupilliseen tuli teelehtien lisäksi marjoja ja krysanteemeja. Ne pystyi myös juomaan teen mukana. Ja teehuoneella pystyy siis lounastamaankin, ja listalla oli erilaisia kiinalaisia annoksia.

Ystäväni otti nautaa ja minä päädyin dumplingseihin, joita oli sekä liha- että kasvistäytteisiä soija-etikkapohjaisen kastikkeen kanssa. Näitähän valmistettiin kotonani kerran vietnamilaisten ystävieni kanssa. Viisi kappaletta riitti hyvin lounaaksi. Alkuun syötiin makuvivahteikas salaatti.

Tee antaa kahvia tasaisemman pirteyden ja toki myös rauhoittavia laatuja löytyy. Kiehtovia olivat myös teekiekot ja -tiilet, joissa tee on pakattu tiiviisti helposti kuljetettavaan muotoon. Teetä voidaan pakata myös mandariinien sisään. Historiallista.

Kylläpä heräsi kokeilunhalu eri teelaatuihin! Ja kun asioit teekaupassa, niin hyödynnä ihmeessä myyjän asiantuntemusta!