Oulun klassikoita kiertämässä: Ravintola Baabel

Ystäväni asuu Oulun Kaijonharjussa ja tällä kertaa päätimme käydä syömässä helposti lähistöllä työpäivän päätteeksi. Itselläni on ollut testaamatta paikallinen ravintola & pitseria Baabel, joten sinne siis tällä kertaa.

Ravintola oli tilava eikä ruuhkaa ollut. Pääsimmekin pian aterioimaan ja salaattipöytäkin osoittautui runsaaksi. Otimme pizzat, joista jäi mukaan kotiinkin. Ystäväni kehui myös paikan salaattiannoksia.

Ehdottomasti yksi Oulun pizzeriaklassikoita! Monta paikkaa olisi vielä kiertämättä, mutta nyt kirjoitan tätä jo Raahen suunnilla. Tällä viikolla olen kulkenut Kalajoella ja sieltä on löytynyt jo monta käyntikohdevinkkiä, eli jutut eivät kuitenkaan lopu ja uusia suunnitelmia on.

Jäätietä pitkin Hailuodossa

Viime viikonloppuna avattiin parin vuoden tauon jälkeen jäätie Hailuodon saareen. Sen suosio yllätti saarelaisetkin! Koko viikonlopun ajan liikennettä oli runsaasti ja saaren päässä oleva Marjaniemi oli jopa ruuhkautunut.

Me ennätimme jäätielle lauantaina myöhään iltapäivällä vielä valoisan aikaan. Silloin liikennettä ei enää ollut kovin paljon.

Vaikka alkoi hämärtyä, niin ajomatkalla näki merimaisemia. Tiehän on noin kymmenen kilometriä pitkä. Jäätietä pitkin oli hyvä ajella. Perille päästyä pysähdyimme Hailuodon lauttarannassa, josta käännyimme takaisin.

Palatessa kävimme vielä hodareilla Oulunsalossa. Suunnitelmissa on ollut testata uuden Kise-pubin burgerit, mutta saa nähdä milloin muuton tiimellyksessä sinne ennätämme.

Lumijoen Varjakka on suosittu talviulkoilukohde

Kauniina päivänä piipahdimme Lumijoen Varjakassa, joka on kesäisin yksi vakiokohde. Siellähän se Hailuotolaiva nökötti ja muutenkin alueella oli mukavan näköistä.

Jäällä oli tosi paljon porukkaa pilkillä ja muuten ulkoilemassa. Itseä on ihan harmittanut, kun hoksasin Varjakan talvikohteena vasta muutamia vuosia sitten. Mutta nythän siellä voi käydä.

Paluumatkalla pohdiskelimme, että minkä verran Varjakassa tulee ensi kesänä poikettua. On nimittäin tapahtumassa iso asia: olen muuttamassa miehen kanssa Raaheen asumaan! Mutta kyllähän sieltä on kiva Rantatietä ajella. Ja toisaalta maakuntamatkojen painopiste voi vähän muuttua, ja eiköhän sitä tule myös Oulun suunnilla liikuttua. Näin se elämä yllättäen vie.

Sellainen tärkeä huomio vielä, että vaikka Pallontallaajien sivusto on loppumassa, niin blogi ei häviä mihinkään. Blogi tulee maaliskuussa siirtymään Rantapallon sivuston alle ja kaikki vanhat jutut pysyvät tallessa!

Rennosta The Corner Housesta ruokaa Oulussa

Joulun alla ennätimme käydä testaamassa syksyllä 2020 avatun The Corner House -ravintolan, joka sijaitsee Uusikadulla Oulussa. Itseäni kiinnostivat pizzat ja ajatus olikin hakea pizza mukaan.

Näin myös teimme, vaikka listalla olisi ollut muutakin mukavaa, kuten wingsejä ja ribsejä. Tilausta odotellessa makustelimme ravintolan tunnelmaa ja mies otti juoman baarista.

The Corner House kuvaa olevansa miljööltään “rento, rustiikkinen ja olohuonemainen”. Lisäksi ravintolassa on vanhan ajan länkkäreiden saluunamaista tunnelmaa. Pidimmekin ravintolan sisustuksesta ja paikka oli tilava.

Luonnonläheinen Hällintalon pihatto Temmeksellä

Yhteistyössä Hällintalon pihaton kanssa

Kiinnostaisiko sinua nähdä kotieläimiä luonnonläheisessä ympäristössä? Silloin syksyllä avattu Hällintalon pihatto on sinua varten. Pihatto sijaitsee Tyrnävän Temmeksellä ja siellä eläimet saavat elää lajityypillistä elämää isoissa aitauksissa.

Paikan omistaja Johanna otti ystäväni ja minut lämpimästi vastaan. Hän oli suunnitellut meille tunnin kestävän Hupikierroksen, jossa kierretään aitaukset ja kuullaan eläimistä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Herkkukierros, jossa myös vieraillaan eläinten aitauksissa ja ruokitaan niitä.

Pihatto toimii tilauksesta ajanvarauksella. Paikassa on todella hyvin tilaa kierrellä ja myös isompien ryhmien vierailut onnistuvat hyvin. Vielä kun ulkona ollaan koko ajan, esimerkiksi eväätkin voi nauttia nuotiopaikalla.

Johanna esitteli meille ensin koirat eli Herkun ja Hupin. Tämän jälkeen lähdimme uteliaina kierrokselle. Ensin tulivat vastaan lampaat, joiden seura olikin oikein rauhoittavaa. Juttelimme siitä, kuinka hyvin ne sopisivat myös terapiaeläimiksi.

Tästä jatkettiin lehmien luo. Johannalla oli kertoa kaikista eläimistä tarina, ja ne toivat mukavasti eläinten persoonallisuutta esille. Ja kaikki eläimet on tietysti myös nimetty.

Seuraavaksi tapasimme vuohia. Niillä oli hyvin tilaa kiipeillä. Pihaton polulla oli helppo liikkua ja olla luonnon tuntumassa.

Sitten olivat vuorossa alpakat. Ne olivatkin mielenkiintoisia, ja niin niistä kuin muistakin eläimistä kuulimme asioita, joita emme entuudestaan tienneet.

Väliin kurkkasimme pienempiä eläimiä eli kaneja, joita oli kahdessa aitauksessa. Kanit olivat todella kivan värisiä ja kaikki erinäköisiä.

Lopuksi vierailimme vielä tallin kautta shetlanninponien aitauksessa. Ponit saivat vähän heinää samalla.

Johanna todella tuntee eläimet ja pitää huolta eläimille sopivasta ympäristöstä. Hänellä oli todella paljon ideoita tulevan toiminnan suhteen ja monenlaista on myös jo kokeiltu. Kaikki tehdään kuitenkin eläinten ehdoilla, sillä niiden hyvinvointi on tärkeintä.

Tällä hetkellä kannattaa sopia vierailusta esimerkiksi perheen tai ystävien kanssa. Kuukausittaiset eläin- ja ponikerhot ovat myös suosittuja ja nekin toteutetaan pienissä ryhmissä. Erilaiset toiminta- ja virkistyspäivät onnistuvat myös hyvin Hällintalon pihatossa.

Hemmottelua Oulun Radisson Blu -hotellissa

Yhteistyössä hotelli Radisson Blu:n kanssa

Pääsimme miehen kanssa irrottautumaan arjesta marraskuisena viikonloppuna, kun yövyimme Oulun uudistetussa Radisson Blu -hotellissa. Hotellilla on pitkä historia, ja nyt uudistuksen jälkeen se avautui syyskuussa. Jotkut ystävänikin ovat jo sinne staycationille ehtineet!

Saimme tilavan panoraama-näköalalla olevan huoneen hotellin ylimmästä eli kahdeksannesta kerroksesta. Hotellinjohtaja oli muistanut tervetulokortilla, jonka ohesta löytyi ihania tarjoiluja. Vaahtokarkkeja, käsin tehtyä oululaista suklaata, kuivattuja hedelmiä, marjoja ynnä muuta. Vedenkeittimen lisäksi huoneessa oli oikea kahvikone, joten minäkin pääsin heti ensimmäisenä kahvittelemaan nojatuoliin.

Kävimme taloksi ja tutustuimme huoneeseen. Hotellissa on panostettu sänkyihin, jonka kyllä huomasi. Luksusleveä ja muotoutuva peti takasi hyvän levon. Myös televisio oli iso, joten senkin parissa aika kuluu.

Iltapäivän ohjelmassa oli ruokailu hotellin alakerran Bistro MESUssa. Saimme mukavan rauhallisen pöydän. Minulle oli suositeltu pastaa, joten otin sitä jättiläisrapujen kera. Mies taas kiinnostui kananpoika-pekoni -briossista. Molemmat olivat hyviä ja maistuvia valintoja! Bistron palvelu oli ystävällistä ja nopeaa.

Hotellista olisi löytynyt kuntosali, mutta kävimme sen sijaan tutustumassa Blu Loungeen. Sieltä löytyi mukavia istumapaikkoja sekä pientä purtavaa kahvin ja muiden virvokkeiden kanssa. Sisäänpääsy loungeen kuuluu ylempiin huoneluokkiin. Ylipäätäänkin hotellissa oli rauhallinen ja viihtyisä ilmapiiri.

Tämän jälkeen hotellihuoneen sauna vetikin jo puoleensa. Saunan lämpiämistä odotellessa nautimme myöskin tervetuliaisiksi olleen italialaisen kuohuviinin. Sauna oli näppärä lämmittää ja löylyt olivat sopivat.

Kaiken kaikkiaan päivä oli rentouttava ja virkistävä. Illalla oli mukava seurata kaupungin menoa ikkunasta. Muhkea sänky takasi hyvät yöunet. Aamulla oli sitten aika suunnata ravintola Toivoon aamiaiselle.

Aamiaisella oli kaikkea mitä piti ja paljon ekstraakin. Muun muassa tyrnishotit olivat kiva aamun aloitus. Isossa ravintolassa ei ollut tungosta. Kahvi tuotiin kannussa suoraan pöytään.

Aamiaisen jälkeen kävimme vielä hotellin ympäristössä kävelyllä. Reittivaihtoehtoja olisi ollut paljon. Kiersimme vähän matkaa jokivartta ja siitä kirjaston sekä teatterin kupeesta torin kautta takaisin.

Oulussa on paljon tekemistä ja näkemistä. Itselle se on tuttu paikka, mutta suosittelen kauempaakin tulevia viipymään siellä. Helsingistäkin lentää tunnissa Ouluun, joten sinne on yllättävänkin helppo tulla.

Parasta tässä hotelliviikonlopussa oli se, että hotellissa todella viihtyi ja aika kului ilman sen kummempaa ohjelmaa. Ei tarvinnut lähteä mihinkään, kun tarkoitus oli nauttia ja rentoutua. Aika romanttiset puitteetkin hotelli tarjosi meille. Radisson Blu onkin hotelli, joka tekee kaiken mahdolliseksi!

 

Syksyn värejä ja kosken kuohuja Koitelissa Oulussa

Oulun Kiimingissä sijaitsevalla Koitelinkoskella on kiva käydä eri vuodenaikoina. Nyt ennätimme miehen kanssa iltapäiväretkelle aurinkoisena syyspäivänä.

Ihmisiä ei ollut kovin paljon liikkeellä. Yllätyimme siitä, kuinka paljon vettä tällä kertaa virtasi koskessa. Kuohut oli runsaat ja vesi joessa korkealla.

Koiteli on helposti saavutettava luontoelämyskohde Oulun seudulla, ja toki siksi suosittu paikka onkin. Siellä kannattaa vierailla ihan ympäri vuoden.

Lumen tulon jälkeen sitten uudestaan!

Leipomokauppa avautui Oulun Tuirassa

Leipomokauppa on jälleen aloittanut toimintansa Oulussa Tuirassa. En ihan heti päässyt tutustumaan uusiin toimitiloihin, mutta jokin aika sitten ennätin tapaamaan ystäviäni siellä.

Kahvila-konditorian tilat olivat valoisat ja tilavat. Valikoimassa oli paikallisten tuottajien leipiä ja muita leipomotuotteita. Tästä aloittelimme ystäväni kanssa leivoskahveilla.

Ja pääsin myös maistamaan paikan lohikeittoa, kun toinen ystäväni saapui lounastreffeille. Maukasta ja täyttävää oli!

Lopuksi vielä ostokset päiväkahville. Leipomokauppaan oli helppo mennä ja se on hyvä kohtaamispaikka jatkossakin.

Syksyisellä Vihiluodon luontopolulla Kempeleessä

Syksyisinkin riittää paljon ihasteltavaa. Taannoin kävimme miesystävän kanssa tutustumassa Kempeleen Vihiluotoon.

Hotellin takaa lähtee luontopolku meren rantaan. Polku on helppokulkuinen eikä kovin pitkä. Periltä löytyy muun muassa lintutorni.

Poikkesimme myös Vihiluodon Torpan läheisyydessä olevalla uimarannalla. Siellä ei tälle kesälle tullutkaan käytyä uimassa, vaikka puitteet olisivat kohdillaan.

Syksyistä Hailuotoa ihailemassa

Olikin ensimmäinen kerta, kun kävin syysaikaan Hailuodossa. Lähdimme liikkeelle aamupäivällä, kun minulla oli arkivapaa. Näin ruuhkaakaan ei lauttarannassa ollut.

Merimatka on joka kerta elämys. Nytkin oli niin lämmintä, että ulkosalla saattoi käydä ihailemassa merinäkymää. Matka sujui nopeasti.

Suuntasimme aluksi saaren toiseen päähän Marjaniemeen. Pieni jännitys oli, ovatko ravintolat ja kahvilat auki. Meillä oli kuitenkin varalta omat eväät  mukana.

Rauhallista oli. Käveleskelimme lankkupolkua pitkin kalastajakylän ohi merenrannan suuntaan. Merivesi oli todella matalalla verrattuna kesäiseen käyntiini.

Palatessa huomasimme, että Luotsihotelli oli auki. Ja vessamaksut menivät nuorten hyväksi, mikä oli hyvä idea. Parkkipaikalla oli mukava nauttia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hailuoto on varsin kaunis syksylläkin. Paluumatkalla poikkesimme Hailuodon panimon myymälässä, josta tarttui mukaan yksi olutpullo testattavaksi. Toki nämä tuotteet on hyväksi havaittu jo aiemmin, ja mukavaa, että meiltä löytyy pienpanimoita.

Sitten jatkoimme Ulkokarvon tielle katsomaan Organum-taideteosta. Sitä en ollutkaan aiemmin nähnyt. Paikka olikin kiva, sillä sieltä löytyi myös taukotupa. Retkeilyreittejähän Hailuodossa on paljon.

Organumin kupoleista on esittelytietoa paikan päällä. Kokeilin tässä luonnollisessa äänentoistoympäristössä soittaa Thunderstruckia ja kuuluihan se. Kupoleiden sisällä piti löytää sopiva kohta, jossa puheäänenkin  sai kuulumaan.

Tässäpä sitä olikin yhdelle päiväreissulle!