Elämyksiä laidasta laitaan Madridissa

Ensimmäinen kärkinähtävyys, jonne suuntasin oli taidemuseo Del Prado. Sen lähistöltä löytyy useita muitakin museoita, vanhoja hienoja rakennuksia sekä esimerkiksi Hotel Ritz.

Del Pradoon ei tarvinnut arkipäivänä kauan jonottaa. Jo ulkopuolella saattoi taiteilijalistauksesta päätellä, että paljon on luvassa. Ja olihan sitä, aivan ehdottoman vaikuttavaa. Taulut esillä korkeissa isoissa saleissa, joissa ne pääsivät oikein edukseen.

Kaiken kaikkiaan niin vaikuttavaa, että tuntui kuin olisi saanut vuoden taideannoksen kerralla. En osaa sanoa, mikä tauluista vaikutti eniten, sillä niitä oli niin paljon. Luonnolllisestikaan sisällä ei saanut kuvata, mutta suosittelen museota yhdeksi must see  -nähtävyydeksi kyllä Madridissa.

Viimeisenä päivänä kaipasin vähän erilaista ohjelmaa, ja onneksi metromatkan päässä sattui olemaan myös Madridin Zoo Aquarium -eläintarha sekä huvipuisto. Lähdin siis päiväretkelle sinne.

Huvipuiston jätin iltapäivän helteellä välissä, mutta kävin sen lähistöllä kävelemässä. Matka oli yhden metroasemavälin verran, joten paluumatkalla oli helppo hyödyntää taas metroa.

Varsinainen päivän kohde oli siis eläintarha. En itse asiassa kovin pidä eläinten tarhaamisesta, mutta reissullani totesin, että missäpä muualla tällaisia pääsisi näkemään. Eläimiä oli joka mantereelta, ja onneksi suurin osa oli lämpimien maiden eläimiä.

Puisto oli hyvin viihtyisä ja tilava. Melkein ensimmäisenä tulivat vastaan Madridin pandat. Lisäksi todella vaikuttavia olivat erilaiset suuret eläimet, kuten sarvikuonot, norsut, kirahvit, tiikerit, biisonit. Ja paljon muuta.

Koen, että viikon mittaisella reissullani onnistuin näkemään ja kokemaan parhaita paloja Madridista. Espanja ja Madrid ovatkin olleet yksi unelmamatkakohteeni. Ehdottomasti nähtävää jää toisellekin kerralle!

Madridin kärkinähtävyyksiä ihastelemassa

Espanjan reissullani tutustuin muutamiin valikoituihin nähtävyyksiin. Ensimmäinen näistä oli kuninkaanlinna El Palacio Real, joka on Euroopan suurimpia palatseja. Suuntasin sinne heti aamupäivällä, mutta jonkin verran oli ihmisiä jo jonottamassa sisäänpääsyä. Mukavana ekstrana olivat paikalliset hevospoliisit, joilla oli aivan upeat hevoset. Niitä saivat halukkaat silitelläkin.

Linnassa oli kuitenkin tilaa, kun kulki hieman eri reittejä opastettujen ryhmien kanssa. Huoneitahan ei saanut kuvata, mutta otin kuvia linnan ulkopuolelta ja sisäpihalta sekä aulatiloista.

Itse tykästyin erityisesti linnan asekammioon. Siellä oli hienoja turnajaisvarusteita sekä miehillä, pojilla että hevosilla. Aivan käsittämätön määrä rautaa! Tämä paikka kuulemma hakeekin vertaisiaan maailmassa.

Linnan pihalta oli myös hienot näkymät. Ja Madridistahan löytyy tietysti lukuisa joukko erilaisia historiallisia ja hienoja rakennuksia. Näistä en nähnyt kuin murto-osan, mutta opastetulla sight-seeing-bussillahan niihin olisi päässyt paremmin käsiksi.

Linnan huoneet olivat laajoja ja korkeita. Taidetta oli runsaasti, samoin hienoja tekstiilejä. Yksi vaikuttavimpia huoneita oli ruokasali. Sisustusteemat vaihtelivat huoneittain tai saleiksikin näitä voi kyllä kutsua. Ja linnan edessä olevaan puistoon kannattaa myös tutustua, eli nähtävää riittää, vaikkei itse linnan sisälle menisikään.

Linnasta suuntasin Madridin yhdelle keskeiselle paikalle eli Puerta del Solin aukiolle. Siitä lähtee säteittäin katuja eri suuntiin. Itselläni oli hakusessa kengät, ja kenkäkauppojahan kyllä löytyi! Vaatekauppoja oli tällä alueella vähemmän, mutta kivoja liikkeitä, joista tein puserolöydönkin.

Kahviloita, ravintoloita ja baareja on kaduilla pilvin pimein. Itse päädyin aluksi maitokahville ja myöhemmin iltapäivällä jäätelölle Häagen Dazsille. Se olikin itselleni uusi tuttavuus.

Ja liikkuminenhan oli siis metrolla helppoa. Ensimmäisenä päivänä kuljin Madridin 12 metrolinjasta kolmella, mikä oli aika elämys. Mutta seuraavilla reissuilla tämä meni jo rutiinilla ja oli todella helppoa sekä huoletonta. Osa asemaväleistä on myös lyhyt kävellä, jos siirtyy paikasta toiseen kuten itse tein.

Seuraavassa postauksessa päästään vielä upeaan taidemuseo Del Pradoon sekä Madridin eläintarhaan! Eli ehdinhän minä viikossa nähdä varsin paljon.

Uusi tuttavuus Leganés Madridissa

Pitkäaikainen haaveeni on ollut käydä Espanjassa. Nyt tähän tarjoutui mahdollisuus, kun osallistuin kansainväliseen henkilöstöjohtamisen konferenssiin Madridissa. Olin viikon mittaisella reissulla, joten tästä aiheesta tulee useampi blogipostauskin.

Konferenssi pidetiin yliopistokampuksella Leganésin kaupungissa. Leganésissa on noin 40 000 asukasta ja kaupunki sijaitsee Madridin itsehallintoalueella. Leganésista on hyvät metroyhteydet Madridin keskustaan.

Osaan jonkin verran espanjaa, mutten ollut kerrannut sitä ennen matkalle lähtöä. Ilmeni kuitenkin, että Leganésissa ei oikein ollut englantia taitavia ihmisiä! Mutta aika hyvin viikosta selviydyin ruosteisella espanjallani.

Kävin ensimmäisenä päivänä kävelemässä kaupungilla. Aamutuimaan oli mukavan rauhallista. Ihastelin taloja ja muita näkymiä. Pidin erityisesti, kun kadut ovat täynnä kahviloita ja erilaisia myymälöitä.

Leganésissa oli erityisen kauniita puistoja, löysin niitä toisenakin päivänä. Puut olivat viehättäviä ja ylipäätäänkin kaupunki hyvin hoidettu ja siisti. Löysin muun muassa ulkoilmataidepuiston, joka oli kyllä todella hieno!

Hotelli oli budjettimatkailiijan laatua, mutta viidennen kerroksen parveke oli kyllä mukava ilta-aikaan. Aamiaisella ja kahveilla kävin viereisissä baareissa ja kahviloissa. Baariruoka on edullista ja yhtenä päivänä söin siellä kolmen ruokalajin lounaankin.

Maitokahvia kului mukavasti viikon aikana, ja nyt taas totutellaan suomalaiseen kahviin! Useimpina päivinä otin toast-aamiaisen, joka oli todella edullinen.

Seuraavissa postauksissa päästäänkin sitten Madridin nähtävyyksiin!

Kukkolaforsen ja Taavolagården: ihanaa seutua Ruotsissa

Vaihteeksi Haaparannan reissulla jätimmekin Ikean välistä ja muiden ostosten jälkeen suuntasimme 13 kilometrin päähän Kukkolankoskelle pohjoiseen menevää tietä. Sitä ennen löysimme sopivasti Haaparannan markkinat ja sieltä löytyi muun muassa unisieppareita. Pääsimme myös asioimaan ihan ruotsin kielellä, jota ei monestikaan Haaparannan reissuilla tarvitse.

Kukkolankosken alue oli monipuolinen: majoitusta, museota ynnä muuta nähtävää. Itse Kukkolankoski oli vaikuttava elämys, jota ihan alueen vierestä pääsi rannalta hyvin ihailemaan. Koski kuohui pitkän matkaa.

16-vuotiaat matkaseuralaiset eivät innostuneet historiallisesta alueesta eivätkä kalastus- ym. museoista. Niinpä palasimme takaisin kohti Haaparantaa ja pysähdyimme Taavolagårdenissa kolme kilometriä ennen Haaparantaa.

Taavolagården oli kertakaikkisen ihastuttava paikka! Maatilan pihapiirissä oli muun muassa kanoja, kirppis, kahvila ja myymälä. Myymälä oli ihanan viehättävä putiikki ja neitokaiset innostuivat ihastelemaan kanojakin.

Kahvikupin sai itse valita kaapista sekalaisesta kokoelmasta. Oli mukava yllätys, kun kuppien joukosta löytyi samanlaisia kuin aikanaan mummolta saamani kupit! Piirakkapöytä oli myös houkutteleva ja koko talon sisustus aivan todella kaunis.

Kotimatkalla bongailin tutulta Kemi-Oulu-tieltä monia paikkoja, jotka voisivat olla pysähtymisen arvoisia. Esimerkiksi Simoon pitäisi todella tutustua. Kemin seutu on tuttua opiskeluajoilta. Matka on mukava siksikin, että sillä reitillä saa ylittää monta kaunista jokea. Ja vaikka nelostie on tällä välillä aika tukkoinen, niin kaasuahan saa painaa molemmissa päissä moottoritiellä!

Kaikkinensa tosi mukava päivä, joka poikkesi etukäteen suunnitellusta! Voi että tekisi mieli lähteä tutustumaan Pohjois-Ruotsiin laajemmin!

Viehättävässä Vilnassa

Kävin ystäväni kanssa viikonloppulomalla Liettuan Vilnassa. Matka sujui mitä mainioimmin!

Ensimmäisenä päivänä

Lentokentältä ei ollut pitkä matka hotellille. Yövyimme hotellissa, jossa oli myös kasino. Houkuttelusta huolimatta pelaamista ei tullut kokeiltua!

Huone oli tilava ja majoittumisen kruunasi iso kylpyamme. Aamiaisen sai tilattua huoneeseen muutamalla eurolla ja valikoima oli monipuolinen.

Hotelli sijaitsi aivan keskustan pääkadun Gediminasin prospektin vieressä ja noin keskipaikkeilla sitä. Ensimmäisenä päivänä kävelimme Vilijajoen puoleiseen päähän, ja matkan varrella oli muun muassa Juutalaisten museo, eduskuntatalo ja kansalliskirjasto. Kaupunkikuva oli todella vaihteleva hienoista vanhoista rakennuksista korkeisiin uusiin lasikerrostaloihin.

Hotellimme alhaalla keskellä

Toisena päivänä lähdimme pääkatua Katedraaliaukiolle ja kellotornille. Vierailimme katedraalissa ja hyppäsimme sitten nähtävyyskierrokselle bussiin. Bussi kiersi Vanhassa kaupungissa, ja näimme useita kirkkoja, taidemuseon sekä paljon muuta. Kansallismuseo oli aivan Katedraaliaukion vieressä.

Katedraaliaukion lähettyvillä

Bussiajelun jälkeen oli sitten ostosten vuoro. Merkkiliikkeitä löytyi pääkadun varrelta. Lisäksi kahviloista ja ravintoloista oli runsaudenpulaa. Söimme hyvin ravintolassa, jonka erikoisuutena olivat isot juomat!

Drinkki Carre-ravintolassa

Illalla lähdimme sitten Katedraaliaukion kautta nousemaan 50 metriä korkealle Gediminasin kukkulalle. Mukulakivillä oli haastava kävellä, mutta muutoin nousu tornille oli kohtuullisen helppo. Ja näkymät eri puolille kaupunkia kannatti kyllä käydä katsomassa!

Viimeisenä päivänä lähdimme jo aamusta liikkeelle tutustumaan tarkemmin Vanhaan kaupunkiin. Löysimmekin sieltä kaiken muun viehättävän lisäksi Pilies-kadun markkinakojut, putiikit ja matkamuistomyymälät. Täältä saimme vielä täydennystä tuliaisvalikoimaan. Esimerkiksi neuletuotteita ja meripihkakoruja oli lisää toisensa jälkeen.

Katedraaliaukion lähettyvillä

Iltapäivästä lähdimme kävelykierrokselle jokivarteen. Siellä havaitsimme, että suuret ostoskeskukset Europa ja Cup olivatkin yllättävän lähellä. Ei muuta kuin tutustumaan niihin! Europassa oli rauhallinen tunnelma ja luksusta hakevat varmasti löytävät sieltä haluamansa. Cupissa taas oli edullisempiakin liikkeitä.

Ja voi näitä Vilnan kahviloita ja ravintoloita! Aivan älyttömän hyvää ruokaa, monipuoliset kahvivalikoimat, upeat leivonnaiset ja suklaat. Syötyä tuli kyllä aivan liikaa!

Upeita leivonnaisia

Matka sujui todella hyvin ja säät suosivat. Kulkeminen oli helppoa, lentoaikataulut pitivät ja ainut jännitysmomentti oli se, että Oulun lentokenttäremontin vuoksi oli vähän epävarmaa, päästäänkö matalalla olevien pilvien vuoksi laskeutumaan. Aplodit raikuivat, sillä päästiin!