Valloittavalla Viitasaarella ja hotelli Pihkurissa

Kesän seuraava lomareissu suuntautui Viitasaarelle ja Kuopioon. Viitasaarella on kauniit maastot ja järvimaisemat. Odotimmekin vierailua innolla.

Kaupallinen yhteistyö

Ihan ensimmäiseksi suuntasimme tuttuun farkkukauppaan, josta hankin itselle työvaatteita syksylle. Löydöt tulivatkin tehtyä mukavan palvelun kera.

Aloitimme Viitasaareen tutustumisen Savivuoren näkötornista, mutta itse torniin emme nyt päässeet. Alueella oli kuitenkin ihailtavaa rinteen huipulta.

Näkötornin välittömässä läheisyydessä on Metsätyömuseo, jonka aluetta myös kiertelimme. Museo on kesäisin avoinna viikonloppuisin. Lähistöllä meni lisäksi mukavan näköinen pururata.

Tästä jatkoimme vielä hieman edempänä olevaan kiinnostavaan Kärnän sähkölaitosmuseoon, josta löytyi pieni vanha voimala. Alue oli kaunis ja henki historiaa. Lähistöltä bongasimme myös Metsähallituksen varaustuvan.

Ajelimme kierroksen kaupungilla ja suuntasimme hotelli Pihkuriin. Hotellihuoneet sijaitsivat erillisissä rakennuksissa. Saimme käyttöömme Pisla-sviitin, jonka sisustusta tarkastelin mielenkiinnolla.

Pidin huoneen valoisuudesta ja raikkaudesta. Sviitti oli myös todella tilava, ja miesystäväni totesikin, että lisäämällä pienen keittiön siitä saisi mukavan lomahuoneiston.

Kävimme vielä ajelulla keskustan suunnilla katsomassa Vuorelan kartanoa, joka olikin näyttävän näköinen. Totesimme, että Viitasaarella oli monenmoista nähtävää ja aika kului äkkiä.

Päivällisen söimme hotellin ravintolassa. Mies otti savulohisalaatin ja minä kylmäsavuporokeittoa, jossa oli lisäksi sieniä. Keitto tuli ruisleivän kera. Annokset olivat täyttävät ja maittavat, ja oli helppo syödä hotellilla aistien paikan tunnelmaa.

Huoneen parvekkeelta oli näköala Keitele-järven suuntaan. Uimaankin olisi siis rantasaunasta päässyt, mutta tällä kertaa testasin vain saunan illalla. Käveleskelimme myös alueella ja löysimme muun muassa pienen Pihkurin sataman.

Aamulla sitten jatkoimme hyvän aamiaisen jälkeen kohti Kuopiota, josta sitten seuraavassa postauksessa. Matkakaan ei ollut pitkä.

 

 

Entisajan tyyliä Raahessa Seminaarin alueella

Minulle tuli yllätyksenä se, miten hieno Seminaarin kampusalue Raahesta löytyy. Löysin paikan vasta miesystävän myötä, sillä hän asuu aivan alueen vieressä. Kävimmekin kävelyllä katsomassa vanhoja rakennuksia.

Viime joulun alla harkitsinkin menemistä joulumarkkinoille, joiden kojuja oli vielä pihapiirissä odottamassa seuraavia markkinoita. Puistoalue on viehättävä ja rakennukset eri tyylisiä.

Seminaarin alue on valjastettu oppilaitoskäytöstä monenlaiseen muuhun. Löytyy puutarhaa, lounasravintolaa, päiväkotia jne. Vanhoja kylttejä on kuitenkin alueella vielä paikoillaan muistuttamassa entisistä ajoista.

Wikipediassa kerrotaan, että “Raahen seminaari oli Raahessa vuosina 1896–1971 toiminut opettajaseminaari. Seminaarialue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueen vuonna 1899 valmistuneita rakennuksia ovat muun muassa alaosiltaan tiiliset ja yläosiltaan puiset kaksikerroksiset päärakennus ja harjoittelukoulu, johtajien ja johtajattarien puurakenteiset asuintalot sekä tiilinen saunarakennus.”

Onpa oma työnantajani Oulun ammattikorkeakoulukin toiminut Seminaarin tiloissa. Käy ihmeessä katsomassa aluetta, kun Raahen suunnilla liikut! Voit poiketa samalla Langin kauppahuoneella kahvilla.

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2018/06/01/aito-1800-luvun-miljoo-langin-kauppahuoneella-raahessa/

Idyllinen Sillankorvan leirintäalue ja nähtävyyksiä Evijärvellä

Päätin jo talvella, että tänä kesänä tutustun tarkemmin Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan. Ovathan nämä lähimaakuntiani ja monesti olleet ohikulkumatkan varrella. Nyt oli siis aika pysähtyä ja olen iloinen, kun siihen tarjoutui tilaisuus.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdimmekin miesystäväni kanssa ensimmäiselle yhteiselle lomareissulle. Ensimmäisenä kohteena oli Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Evijärvi. Päädyimme ensiksi todella suositeltavaan kohteeseen eli Väinöntaloon. Tässä Järviseudun museossa on erittäin mittava kokoelma kotiseutuhistoriaa, sillä esineitä on peräti 19 000. Rakennuksia on päätalon lisäksi alueella useita. Tämä on Suomen kotiseutumuseoiden ykköskohteita. Oli erittäin mukava, että henkilökunnalla oli aikaa tehdä opastuskierros, jolloin esineiden ja rakennusten tarina aukeni syvemmin. Tämän jutun lopussa on lisää kuvia Väinöntalon alueelta.

Tästä siirryimme Evijärven kylän kautta majapaikkaamme Sillankorvan leirintäalueelle. Heti alueen yleisilme oli siisti ja viihtyisä. Sillankorva on pieni perheyritys ja omistajat tekevät työtään antaumuksella. Leirintäalue sijaitsee kauniin Evijärven rannalla. Kuulin, että järvessä on paljon saaria ja niissä kesämökkejä. Tämän saattoikin uskoa viereisen venesataman perusteella.

Hauska yllätys oli se, että pääsimme valitsemaan kahdesta mökistä sopivimman. Päädyimme nelosmökkiin, vaikka toinenkin olisi ollut kiva. Mökkejä alueella on seitsemän, joista yksi on täysin varusteltu rantamökki rantasaunan vieressä.

Kävimme taloksi ja viihtyisän sisustuksen perusteella tuntui kuin kotona olisi. Ensin kahvinkeitot ja sitten alueeseen tutustumaan. Vaikka välillä vähän sateli vettä, niin sää oli mukava leirintäelämälle. Telttailijoiden parissa saari oli suosittu leiriytymispaikka ja matkailuajoneuvoja paikalla oli toistakymmentä. Sillankorvan ideana on olla rauhallinen ja turvallinen leirintäalue. Lapsetkin touhusivat alueella tyytyväisinä ja entisessä tanssipaviljongissa myös aikuiset pääsivät pelaamisen makuun.

Seuraavaksi lähdimme vielä katsomaan Evijärven keskustaa. Limonadimuseo vesitornin juurella ja Tähtitorni olivat nyt kiinni, mutta kävimme katsomassa Uittomiespatsasta kunnanviraston pihalla. Lisäksi uittomieskämpän lähistöltä lähti upouusi luontopolku, joka on monipuolisessa maisemassa: on kosteikkoa, peltoa ja metsää. Evijärven kirkko oli myös näkemisen arvoinen. Kylältä löytyivät tarvittavat palvelut ja vanhaan navettaan tehty sisustusliike jää vielä toiseen kertaan.

Tästä takaisin mökille ja makkaranpaistoon. Sitten olikin jo saunan vuoro, eikä saunaa ollut turhaan kehuttu. Saunatilat olivat remontoidut, niin kuin paljon muutakin leirintäalueella. Yrittäjät kehittävät toimintaa jatkuvasti ja tekevät uudistuksia. Esimerkiksi grillipaikkoja alueella oli useita. Vastaanotto ja palvelu leirintäalueella olivat iloista ja ystävällistä. Oli mukava kuulla toiminnasta tarkemmin, sillä tämä kesä on ollut hieman erilainen majoitustoiminnassa. Nyt onkin tarkoitus pitää leirintäaluetta auki myös syyskuussa, jolloin majoitukseen kuuluu myös rantasaunan käyttö.

Hyvin nukutun yön jälkeen kävimme vielä aamulenkillä polkupyörillä. Tästä jatkoimme matkaa Tuuriin ja Keskisen kyläkauppaan, mutta niistä seuraavassa postauksessa. Sillankorvan leirintäalueen sijainti on erittäin hyvä myöskin suositussa PowerParkissa kävijöille.

Tässä vielä näkymiä Väinöntalolta.

Historian havinaa Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa

Oulussa olisi hurjan paljon kohteita, joista minun pitäisi teille lukijoille saada kertoa! Pitkäaikainen aikomukseni toteutui nyt, ja vierailin maakuntamuseossa Oulussa.

Alakerrasta löytyy kerrassaan ihastuttava Koiramäki-näyttely, sitä suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Koiramäki on ilahduttanut kävijöitä jo 20 vuotta!

Museo on hienosti rakennettu, ja historian havinaa on elävästi ilmassa, kun kiertelee tiloja. Nähtävää riittää monenmoista. Tervakaupunki Oulun historia on elävä. Itse asun 70-luvun talossa, ja sen aikainen keittiö toi elävästi mieleeni talon, johon aikanaan muutin sen ollessa alkuperäisessä asussa.

Mielenkiintoa tuo se, että museossa on runsaasti vaihtuvia näyttelyitä. Siellä siis kannattaa piipahtaa uudelleen. Ja museohan siis sijaitsee Hupisaarilla, keskellä Ainolan puistoa, joten puistoretki kannattaa yhdistää vierailuun.

Kulttuuria ja kahvittelua Kemissä

Kylläpä Kemistä taas löytyi uutta! Minulla oli tarve pienelle irrottavalle reissulle ja lähdin päiväksi Kemiin. Minulla oli onni saada matkaan paikallistuntemusta omaava kaveri, joka esitteli paikkoja ja kertoi historiasta.

Kemi on parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja mielestäni mukavan kokoinen liikkua. Lähdimme liikkeelle kulttuurikeskuksesta. On kätevää, kun kaikki on koottu samaan paikkaan. Rakennuksesta löytyy muun muassa kirjasto, jossa emme nyt poikenneet kirjastohistoriastani huolimatta.

Erityisesti arvostan sitä, että kulttuurikeskuksen näyttelyihin oli vapaa pääsy. Kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla. Aloitimme taidemuseosta, jossa oli näyttely vanhoista matkajulisteista ja -mainoksista. Kiehtovia ja näyttäviä! Arvostin myös tilan arkkitehtuuria. Rakennus on 80-luvulta, joten siihen kuulemma on suunnitteilla myös mahdollista remonttia.

Tästä siirryimme historiamuseon puolelle. Tästä museosta sainkin vinkin Pakkasukossa käydessäni ja se poiki idean lähteä käymään Kemissä! Joten toivottavasti tämä kirjoitus tavoittaa intendentinkin!

Museon pystyi kiertämään aikajärjestyksessä, siispä liikkeelle muinaishistoriasta. Jonkin verran olen museoita kiertänyt, ja arvostin tämän selkeyttä ja tilasuunnittelua. Näyttely kertoi hyvin arkielämästä.

Kulttuurikeskuksesta lähdimme testaamaan Calle’s grilliä torille. Sää oli aivan loistava siirtymään kävelemällä. Grilli on kuulemma valinnut historiallisen nimen. Kaverini otti herkullisen näköisen hampurilaisen, jossa kaikki on itse tehtyä paikan päällä. Minulla oli pienempi nälkä ja päädyin bataattiranskalaisiin. Niinhän siinä kävi, että isosta annoksesta sai puolet ottaa kotiin!

Tämän jälkeen lähdimme poikkeamaan Haaparannassa. Päivä oli mukava ajella lomaliikenteestä huolimatta. Haaparannan jälkeen olikin kahvin paikka. Siispä takaisin Kemiin ja rautatieaseman vieressä sijaitsevaan kahvila Herttaan! Se on kuulemma paras, vaikkakin makuasioitahan nämä ovat.

Kiersimme ensin asema-alueella olevien vanhojen rakennusten pihapiirin. Aseman seutu on elävöitynyt, sillä sieltä löytyy remontoituja juhlatiloja sekä majoitustilaa. Kahvilan miljöö olikin todella viihtyisä. Vanhan rakennuksen kauniit hirret olivat näkyvissä. Tropicana-juustokakku oli loistavaa ja kahvi maistuvaa!

Lopuksi lähdimme vielä katsomaan Kemin näköaloja kaupungintalon 13. kerroksessa sijaitsevasta Panorama-kahvilasta. Näköalatasanne olikin hieno ja pidin siitä, että siellä oli opaskyltit, joihin maamerkit oli nimetty. Tasanteelta näki sekä meren että kaupungin suuntaan, eli hyvä yleiskuva muodostui. Hienoa!

Tällainen oli päivä Kemissä, ja kyllä nähtävää jää uudelle reissullekin!

Aito 1800-luvun miljöö Langin Kauppahuoneella Raahessa

Kiinnostaisiko sinua persoonallinen majoitus historiallisessa miljöössä? Langin Kauppahuone sijaitsee Raahen keskustassa Pekkatorin laidalla ja tarjoaa majoitusta vanhan ajan huoneissa, toki nykyaikaiseksi sovitettuna. Itse pidin erityisesti Sofian huoneesta.

Langin Kauppahuone on juuri laajentamassa majoitus- ja kokoustilatarjontaansa. Erilaiset juhlat ja tilaisuudet onnistuvat siis myös kauppahuoneen tiloissa. Saatavilla on tilauksesta esimerkiksi 1800-luvun pitopöytä. Tämä pitopöytä voi sisältää esimerkiksi erilaisia piiraita, lihaa ja liemeen tehtyjä keittoja.

Lisäksi Kauppahuoneen tarjontaan kuuluu kahvila, josta saa lounasaikaan myös lounasta. Kahvilan tarjonta on varsin herkullinen, ja siihen kuuluu myös vanhan ajan tyyliin tehtyjä leivonnaisia. Piika Niina esitteli päivän kakkutarjontaa. Puodista taas voi ostaa erilaisia tuotteita vanhan ajan tyyliin.

Lisämakua miljööseen antaa kahvilan kaunis sisustus sekä henkilökunnan pukeutuminen. Piiat ja muu henkilökunta osaavat kertoa tarinoita talon historiasta. Talo on siis toiminut kauppahuoneena vähittäiskaupassa ja itse Lang on ollut aikoinaan kaupungin rikkain mies. Myös lukuisia muita henkilöitä talon historiaan liittyy, ja heistä on kerrottu muun muassa hotellihuoneissa olevissa tauluissa.

Oli mukava saada yrittäjä Piialta esittely taloon ja kuulla monipuolisesta toiminnasta. Tätä kohdetta ei Raahessa vieraillessa kannata jättää väliin!

Paluumatkalla kiersin vielä Raahen kauniiin kivikirkon ja museorannan kautta vanhan puukaupungin alueella. Näihinkin kohteisiin kannattaa kaupungissa tutustua.

Yhteistyöpostaus

Upeat näyttelyt WeeGeessä Espoossa

Oletko tiennyt Espoossa sijaitsevasta näyttelykeskus WeeGeestä? Minulla on ollut pitkään suunnitteilla vierailla Espon modernin taiteen museo Emmassa, ja nyt työreissun yhteydessä pääsin käymään siellä.

Löysin perille Espoon Tapiolaan, ja minulle tuli yllätyksenä se, että Emman lisäksi pääsin moneen muuhunkin museoon. Päätin tietysti tutustua kaikkiin.

Ensinnäkin WeeGeen alakerrassa sijaitsi Avaruusasema-näyttely. Siellä oli tietysti avaruuteen liittyviä maisemia nähtävillä.

Alakerrasta löydät myös Emma Shopin ja kahvilan. Lisäksi kiehtova Suomen Kellomuseo sijaitsi siellä. Se oli mielestäni vaikuttava, kuinka monenlaisia kelloja onkaan ollut olemassa. Myös muita jalometallialan tuotteita, kuten koruja, löytyi museosta.

Alakerta oli siis varsin laaja tehdashallimaisine olosuhteineen. Vaikuttava oli myös Espoon kaupunginmuseo Kamu. Näyttelynä oli Tuhat tarinaa Espoosta eli kaupungin historiaa kivikaudelta nykypäivään saakka.

Tämän jälkeen siirryin yläkertaan. Sieltähän löytyi Emma, joka oli levittynyt halliin laajalle ja tilavalle alueelle. Yhä vaikuttavampaa, missä miljöössä modernia taidetta sai katsella.

Hallin perältä löytyi vielä Suomen lelumuseo Hevosenkenkä. Ai kuinka hellyttävää oli nähdä lapsuuden leluja kauniisti esille aseteltuina. Eri aikakaudet näkyivät leluissa selkeästi aina 1800-luvulta alkaen. Suosikki museossa on Löylymäen pienoisrautatie.

Eikä siinäkään vielä kaikki, sillä talosta löytyi myös Bryk & Wirkkala -katseluvarasto. Mitä upeaa muotoilua sekä lasi- ja posliinituotteita! Osa on malleja, jotka eivät ole koskaan päätyneet tuotantoon.

Upea ja vaikuttava kokemus ja elämys! Katseltavaa riittää toisellekin vierailulle.