Lohestajan paratiisit Vaaralampi ja Tervalampi

Lähdin pitkästä aikaa käymään Oulun Ylikiimingissä, josta löytyy pari unelmakohdetta kalastajille. Ylikiimingin kalastuskuntaa kannattaa seurata Facebookissa, niin saa tietoa Vaaralammen ja Tervalammen lohi-istutuksista. Istutuksia tehdään usein kesän mittaan.

Ajelin Oulusta Kuusamontien kautta Vaaralammelle, joka löytyy hyvin opastein merkittynä Ylikiimingin kylältä jonkin matkaa Hetekylän suuntaan. Lampi on pienehkö ja viihtyisä paikka, jossa on helppo liikkua puisia kulkuväyliä pitkin.

Lammelle on tänä kesänä rakennettu talkoovoimin todella upea kota, joka oli kyllä aivan ihastuttava!

Paluumatkan tein Ylikiimingistä Muhoksen suuntaan lähtevän tien kautta. Olin menossa Ouluun, joten en nyt pysähtynyt taidegalleria-kahvilassa, joka kyllä vaikutti mielenkiintoiselta. Tervalammen sitten ohitin tällä matkalla.

Pieni voihkaisu tuli, kun löysin itseni Sanginjoentien päästä. Eihän siinä muuten mitään, mutta kun vasta ajelimme tämän pitkän tien, niin nyt tuntui vähän siltä, että mutkat suoriksi!

Tällä kertaa en siis kalastanut, mutta molemmilla lammilla olemme vuosien saatossa käyneet ja koirakin on ollut mukana. Mukavia ja rentouttavia kalapaikkoja, joita voi kyllä suositella!

Kaivoskylä, Jatulintarha ja nostalginen Mäntylampi

Nyt vihdoin käynti synnyinseudullani Raahen Vihannissa! Olen asunut kouluaikani Lampinsaaren kaivoskylässä ja muutoin Vihannissa.

Lähdin nyt kyläreissulle ja suuntasin ensin Lampinsaareen. Kylällä on uimalammen yhteydessä pieni caravan-alue ja paviljonki. Kylänraitti on mielenkiintoinen nähtävyys, sillä talot ovat samanlaisia ja rakennettu täsmälliseen ruutukaavaan. Kaivoksen tuntuma näkyy kylällä.

Kaivoksen rakennuksia ei enää ole nähtävissä, mutta ennen kielletylle kaivosalueelle on tehty virkistysalue. Eli Sumppitunturille voi nyt mennä luvan kanssa ulkoilemaan ja retkeilemään. Kiehtovan väristä kiveäkin alueelta löytyy.

Suuntasin päivän mittaan Vihannista Raahen suuntaan Mäntylammelle, joka on suosittu uimapaikka, ja jossa on nykyisin hyvät mahdollisuudet kalastaa. Väkeä oli nytkin paljon isolla laiturilla ja uimassa. Mäntylampi eli Mänskä oli maankuulu tanssipaikka ja etenkin vuosittaiset Härkäjuhlat olivat iso tapahtuma.

Kävin vielä Vihannin kylällä. Kylälle mentäessä Kirkkojärven rannalla näkyy hyvin kotiseutukeskus-kirjasto Ukonkantti. Aikanaan sen rakentamisen jälkeen arkkitehtuuria käytiin kaukaakin ihastelemassa. Kirkkojärven rannalla on myös vanhoja rakennuksia eli muitakin kantteja.

Kaivosta on muistettu myös kirkonkylällä muun muassa vanhojen koneiden ja muistomerkin muodossa.

Jatulintarha Ukonkantin lähistöllä on kiva erikoisuus. Tämän kivilabyrintin tarinan voi lukea infotaulusta ja käydä seikkailemassa. Upea juttu!

Vihanti kylineen on panostanut myös retkeilyyn. Lintutorneja, laavuja ja ulkoilureittejä löytyy useilta kyliltä.

Tuttua seutua nyt uusin silmin!

Perunapitäjä Tyrnävällä

Lähdimme käymään naapurikunnassa Tyrnävällä, joka on kuuluisa etenkin perunoista. Jo nelostieltä Tyrnävälle ajaessa näkeekin laajoja perunapeltoja.

Kylällä on useita hienoja rakennuksia. Aluksi kävimme kotiseututalon pihalla, ja samassa pihapiirissä on myös Maatalouskonemuseo.

Kotiseututalo

Tämän jälkeen siirtyminen Myllyn alueelle, joka on ihan kylän pinnassa. Myllykirjasto on todella upea paikka! Se on sisältä kauniin valoisa ja viihtyisä.

Myllykirjasto

Lounaspaikaksi kannattaa vinkata ravintola Pömilää, josta saa hyvää kotiruokaa mainion palvelun kera. Nyt heinäkuun ajan Pömilä lomailee.

Ravintola Pömilä

Lähdimme vielä keskustasta Kylmälänkylän suuntaan, josta on parikymmentä kilometriä Suutarinjärvelle. Siellä on mukava uimaranta ja makkaranpaistokota. Veneilyynkin sopiva paikka.

Suutarinjärvi

Kylmälänkyläntie myötäilee osan matkasta Tyrnävänjokea. Siinä on tosi kivoja kohtia ihan tien varressa. Kalaakin joesta pitäisi saada!

Tyrnävänjoki

Tyrnävällähän on myös suosittuja tapahtumia: kohta ovat TractorPulling-kisat ja syksyllä Perunamarkkinat.

Virkistystä ja ulkoilua Koitelinkoskella

Oulun Kiimingissä sijaitseva Koitelinkoski eli Koiteli on mielestäni Oulun monipuolisimpia virkistys- ja ulkoilualueita. Lähdimme äitini kanssa käymään siellä eväät mukanamme.

Kiimingin kohdalta käännytään oikealle ja muutaman kilometrin päästä ollaankin jo perillä. Alueella on tilava parkkipaikka ja selkeät opasteet. Alue on monipuolinen ja sieltä löytyy kahvilakin.

Joki ja koski ovat näyttävän näköisiä, ja niitä pääsee ihailemaan monelta puolelta. Molemmin puolin jokea kulkee hyväkuntoisia polkuja, joiden varrella on nuotio- ja lepopaikkoja.

Kiertelimme polkuja vähän joka suuntaan, ja kahvit joimme kallion päällä. Ihmisiä oli liikkeellä, muttei ruuhkaksi asti eli luonnosta pääsi nauttimaan.

Koiteli on myös suosittu kalastuskohde: perhokalastus varmasti onnistuu ja tänään näytti virveliäkin olevan käytössä.

Monipuolisuudellaan ja näkymillään ihastuttava paikka!

Koitelin omat sivut:

http://www.koiteli.fi/

 

Erätunnelmaa Sanginjoella

Lähellä Oulua on mahdollisuus päästä myös erätunnelmaan! En ole aikaisemmin käynyt Sanginjoella, mutta nyt päätimme tyttären kanssa lähteä tutustumaan. Sen tiesin etukäteen, että siellä on hyvät kalastusmahdollisuudet.

Ajomatka oli pientä seikkailua oudoissa maisemissa. Sanginjoelle pääsee Oulun pohjoispuoliselta tieltä Sanginsuun suuntaan kääntyen tieltä vasemmalle. En ollut katsonut etukäteen karttaa enkä tullut nollanneeksi matkamittaria, joten matka sitten jatkui.

Alueella näytti olevan hyviä marjametsiä. Päätien varrelta erkani useita kyltein varustettuja patikointireittejä. Tie reunusti kivasti Sanginjoen vartta. Menimme vielä Sankilammen ohi ja jatkoimme päällystämätöntä tietä, joka muuttui aika mutkaiseksikin. Emme kuitenkaan ajaneet Ylikiimingin tielle asti, sillä maisemassa oli lähinnä hirvitorneja, niin päättelimme, että kannattaa jo palata takaisinpäin.

Käännyimme sitten Lemmenpolulle. Sieltä oli juuri tulistelijoita tulossa takaisinpäin. Paikka oli mukavan näköinen, joen partaalla oli nuotiointimahdollisuus ja luontopolku alkoi myös sieltä. Ja kas, tyttökin innostui ja kiipesi isoon kuuseen! Meillä oli myös evästä mukana, joten pidimme pienen tauon ennen paluumatkaa.

Lemmenpolun päässä

Näkymä joelle

Näkymä levähdyspaikalta

Alueesta löytyy lisätietoa muun muassa täältä:

http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/lintupaikat/Sanginjoki.htm

Täällä taas on laajemminkin Oulun ulkoilumahdollisuuksista:

https://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/oulun-luontopolut-ja-suojelualueet

Olen muuten nyt tehnyt blogille Facebook-sivut, käykäähän tykkäämässä:

https://www.facebook.com/maakuntamatkailuapohjoispohjanmaalla

Instagramista löydät tuoreeltaan kuvia ja Twitteristä päivitykset hashtagilla maakuntamatkailuapohjoispohjanmaalla

 

Lintujärvellä Hirvinevalla

Limingasta noin parinkymmenen kilometrin päässä (tietä 86 Vihantiin päin, siitä Hirvineva) sijaitsee entiselle turvesuolle rakennettu lintujärvi. Järvelle menevä tie on kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Vapo on maisemoinut vanhan suon mallikkaasti. Paikalla sijaitsee iso kota, jossa voi lämmitellä ja syödä eväitä. Järvi on aika laaja ja sitä pystyy tarkastelemaan katselutornista tai pitkospuita kulkemalla.

Maisema on monivivahteinen ja paikassa on yleensä aika rauhallista. Nyt sattui muutamia kävijöitä seuraksi. Kiikarit ovat hyödylliset tässäkin paikassa, ja lintuja oli paljon liikkeellä.

Pitkospuita kulkiessa on myös hyviä ulokkeita virvelöimistä varten. Käsittääkseni järvessä on peruskalastoa.

Erittäin hyvä koko perheen retkikohde tämäkin!

Hirvinevan lintujärvi

Kalamajoilla

Limingassa on useita lintutorneja, joille pääsee pitkospuita pitkin. Yksi torneista ja luontopoluista sijaitsee Temmesjoen varressa. Tälle paikalle pääsee Tupoksentieltä tai Selkämaantieltä.

Tupoksentien kautta mentäessä päästään pitkospuiden alkuun. Lähtöpaikalla on nuotiopaikka, jonka lähellä myös virvelöinti on helppoa. Veneidenlaskupaikka on vieressä myös. Yleensä tämän luontopolun varrella on ollut aika rauhallista.

Itse menin tällä kertaa Selkämaantieltä, josta pääsee suoraan luontopolun varressa oleville kalamajoille ja kodalle. Pientä jännitystä oli, sillä paikoin tie oli vielä aika märkä. Mutta koska veneenlaskijat liikkuivat peräkärryllä, niin ajattelin, että kyllä minäkin pelkällä autolla perille pääsen!

Kalamajat ovat erikoisia ja persoonallisen näköisiä. Ne ovat jo aika iäkkäitä, mutta käytössä kuitenkin vielä. Yksi uudempikin oli paikalle rakennettu. En ole koskaan käynyt tällaisen majan sisällä, mutta se lienee vaatimattoman kesämökin kaltainen.

En ole itse veneillyt Temmesjoella, mutta se näyttäisi pienehkönä jokena soveltuvan hyvin tarkoitukseen. Ja yleensä veneellä liikkujia näkeekin, kun paikalla käy.

Pitkospuita pitkin pääsee siis alun nuotiopaikalta ensin kalamajoille ja kodalle, ja siitä pitkokset jatkuvat vielä jokisuulle lintutornille. Esittelen lisää lintutorneja myöhemmin, mutta kiikarit kannattaa olla mukana! Nyt lintuaika on vielä parhaimmillaan eikä kasvusto haittaa pitkospuilla kävelyä.

Kalamajoja Temmesjoella