Valloittavalla Viitasaarella ja hotelli Pihkurissa

Kesän seuraava lomareissu suuntautui Viitasaarelle ja Kuopioon. Viitasaarella on kauniit maastot ja järvimaisemat. Odotimmekin vierailua innolla.

Kaupallinen yhteistyö

Ihan ensimmäiseksi suuntasimme tuttuun farkkukauppaan, josta hankin itselle työvaatteita syksylle. Löydöt tulivatkin tehtyä mukavan palvelun kera.

Aloitimme Viitasaareen tutustumisen Savivuoren näkötornista, mutta itse torniin emme nyt päässeet. Alueella oli kuitenkin ihailtavaa rinteen huipulta.

Näkötornin välittömässä läheisyydessä on Metsätyömuseo, jonka aluetta myös kiertelimme. Museo on kesäisin avoinna viikonloppuisin. Lähistöllä meni lisäksi mukavan näköinen pururata.

Tästä jatkoimme vielä hieman edempänä olevaan kiinnostavaan Kärnän sähkölaitosmuseoon, josta löytyi pieni vanha voimala. Alue oli kaunis ja henki historiaa. Lähistöltä bongasimme myös Metsähallituksen varaustuvan.

Ajelimme kierroksen kaupungilla ja suuntasimme hotelli Pihkuriin. Hotellihuoneet sijaitsivat erillisissä rakennuksissa. Saimme käyttöömme Pisla-sviitin, jonka sisustusta tarkastelin mielenkiinnolla.

Pidin huoneen valoisuudesta ja raikkaudesta. Sviitti oli myös todella tilava, ja miesystäväni totesikin, että lisäämällä pienen keittiön siitä saisi mukavan lomahuoneiston.

Kävimme vielä ajelulla keskustan suunnilla katsomassa Vuorelan kartanoa, joka olikin näyttävän näköinen. Totesimme, että Viitasaarella oli monenmoista nähtävää ja aika kului äkkiä.

Päivällisen söimme hotellin ravintolassa. Mies otti savulohisalaatin ja minä kylmäsavuporokeittoa, jossa oli lisäksi sieniä. Keitto tuli ruisleivän kera. Annokset olivat täyttävät ja maittavat, ja oli helppo syödä hotellilla aistien paikan tunnelmaa.

Huoneen parvekkeelta oli näköala Keitele-järven suuntaan. Uimaankin olisi siis rantasaunasta päässyt, mutta tällä kertaa testasin vain saunan illalla. Käveleskelimme myös alueella ja löysimme muun muassa pienen Pihkurin sataman.

Aamulla sitten jatkoimme hyvän aamiaisen jälkeen kohti Kuopiota, josta sitten seuraavassa postauksessa. Matkakaan ei ollut pitkä.

 

 

Maakuntakierroksella Raahe-Pyhäjoki-Kalajoki

Olipa meillä taas hyvä reissu paikallistuntemusta omaavan kaverini kanssa! Kävimme juhannusajelulla Raahesta Pyhäjoelle ja Kalajoelle.

Aluksi lähdimme kierrokselle Raahessa sijaitsevan Mutalan kartanon kautta. Se sopii erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä oli muun muassa kiehtovan näköinen saunarakennus.

Emme pitäneet kiirettä, vaan piipahdimme matkalla kiinnostaviin paikkoihin. Menomatkalla pysähdyimme Pyhäjoen Parhalahdella Ylimattilan arboretumissa. Limingassahan on minulle tuttu puulajipuisto, mutta oli mielenkiintoista nähdä vähän erilainen.

Ylimattilassa olikin kaunista. Alue oli puistomainen, niin kuin tietysti puiden ja pensaiden esittelyyn sopikin. Sää oli tänä päivänä vaihteleva, mutta sadepisaroilta vältyttiin ja jatkettiin sitten matkaa Kalajoen juhannusnäkymiin.

Kalajoella oli päiväsaikaan yllättävänkin hiljaista. Oi niitä nuoruusaikoja, kun siellä tuli itselläkin juhannusta vietettyä! Nyt pysähdyimme dyynin laelle kuvaamaan. Juuri sillä hetkellä vihmoi tuulista vettä, joten kävely jäi tekemättä. Merikin oli aika lailla sumun peitossa.

Lähdimme tästä vielä Kalajoen Rahjan satamaan. Siellä teimmekin löydön, sillä vanha puuvene Ansio oli laiturissa. Upea, ja paikalle sattui vielä aluksen tunteva mies kertomaan historiaa. Ansiolla tehdään risteilyjä tänäkin kesänä.

Kalajoella evästykset grillillä ja takaisinpäin. Paluumatkalla tutustuimme sitten Pyhäjoen Hourunkoskeen. Se olikin näyttävän näköinen ja kalaakin joesta taitaa nousta.

Paljon ennätettiin kyllä päivän aikana nähdä!

Aito elämys Warjakan Bar et Grill Oulunsalossa

Oletko poikennut Oulussa Oulunsalon Varjakassa? Se löytyy, kun lähdetään Oulunsalosta Hailuotoon päin menevää tietä. Varjakan merenranta on komea paikka niin kesällä kuin talvella. Varjakassa sijaitsee myös upea kartano, jossa järjestetään muun muassa erilaisia tilaisuuksia.

Myös suosittu Suvirock vietetään ensi kesänä jo kahdeksatta kertaa Oulunsalon Varjakassa. Festivaali sopii koko perheelle. Aion nyt itsekin ensimmäistä kertaa käydä siellä.

Ajelimme nyt siis talvimaisemia merenrannassa katsomassa. Palatessa päätimme tyttäreni kanssa, että nyt vihdoin poiketaan Warjakan Bar & Grillille. Se on houkuttanut monesti käydä katsomassa, millainen paikka on.

Koin oikean vau-elämyksen sisälle päästyämme! Leppoisassa tunnelmassa tilasimme molemmille makkaraperunat grilliltä ja annoksia odotellessa kiersin tutkimassa paikkoja. Sisustus oli kertakaikkiaan viehättävän retro ja mukava. Voi hyvin kuvitella, että iltaisin baarinkin puolella on tunnelmaa!

Makkaraperunatkin valmistuivat äkkiä ja maistuivat mainiosti. Oli ilo nähdä, kuinka kauniisti annos oli aseteltu.

Kannattaa käydä testaamassa, halusit sitten kumpia palveluita tahansa tai vaikka molempia!

Taiteilijaelämää Tuusulanjärvellä

Erkkola, Ainola, Halosenniemi, Kivi – mitä kaikkea Tuusulanjärveä kiertävältä Rantatieltä löytyykään! Olen kerran kesäaikaan kiertänyt järven, ja maisemat olivat todella huikaisevia. Nyt lähdimme siskoni kanssa kierrokselle Rantatielle taiteilijakoteja katsomaan.

Siskoni asuu Tuusulassa ja teimmekin ensin kierroksen siellä. Vanha kasarmialue on löytänyt uuskäyttöä ja sieltä löytyy laajalta alueelta kiehtovia rakennuksia. Käyntikohteiksi ensi kesälle jäävät muun muassa Ilmatorjuntamuseo ja Kotiseutumuseo sitä vastapäätä. Tuusulaan kannattaa poiketa! Asuntomessuthan sinne ovat myös tulossa 2020.

Aloitimme kierroksen Aleksis Kiven kuolinmökistä. Pieni mökki oli kiehtovassa paikassa. Sade sattui juuri kohdalle, mutta siitä huolimatta piipahdimme vielä läheisessä taiteilijakoti Erkkolan pihapiirissä.

Tästä jatkoimme Lottamuseolle, joka olisi ollut avoinnakin. Ihastelimme näkymiä Tuusulanjärvelle. Tämä kohde jää myös myöhemmälle vierailulle, sillä meillä oli nyt rajallinen aika käytettävissä.

Pääkohteemme tänään oli Halosenniemi. Tämä taiteilija Pekka Halosen erämaa-ateljee oli avoinna ja menimmekin sadetta pakoon sisätiloihin tutustumaan. Sisällä ei saanut kuvata, mutta voin taata, että paikka on käymisen arvoinen! Ihastelimme vanhaa sisustusta ja koko taloa kiertävää taidetta. Itse pidin erityisesti siitä, että tauluja oli monelta taiteilijalta, bongasin esimerkiksi Rudolf Koivua ja Martta Wendeliniä.

Tuusulanjärvi oli harmaa sateella, mutta Halosenniemestä poistuttuamme sää kirkastui ja järvi oli taas eri näköinen. Lähdimme jatkamaan matkaa ja kuljimme ohi Jean ja Aino Sibeliuksen Ainolan. Se jäi etäisemmin nähtäväksi, sillä alueelle pääsee vain kesäaikaan.

Poikkesimme loppumatkasta vielä Vanhankylänniemessä olevaan Vanhiksen kartanoon kahvittelemaan. Runsasta brunssiakin olisi ollut tarjolla ja sisustus oli tosi kaunis. Pihapiirissä on myös myymälä, samoin matkamme varrella olisi ollut kiva navettaputiikki.

Kulttuuripitoinen kierros, joka täytyy tehdä vielä uudelleen! Käyntikohteissa on vara valita ja maisemat ovat upeat. Matkan varrella oli myös useita kauniita villoja sekä muita kohteita, joissa emme nyt käyneet, kuten Juhani Ahon Ahola. Upeaa kansallisromantiikkaa!

 

Idyllinen Merilän kartano Utajärvellä

Muhoksen ja Rokuan reissulla pysähdyimme myös Merilän kartanossa, joka sijaitsee Oulujoen lähistöllä muutama kilometri Utajärveltä Muhoksen suuntaan. Olen pitkään halunnut tutustua kartanoon, ja nyt siihen oli tilaisuus.

Päädyimme tietä idylliseen pihapiiriin. Kartanorakennus oli keltainen talo vasemmalla ja majoitusta löytyi isosta punaisesta aittarakennuksesta.

Saimme pienen yksityisesittelyn tiloista, sillä kartano odotteli parhaillaan uusia vieraita. Kävimme joen rannassa, jossa oli mukava pieni koski. Merilän suvulla oli myös muistomerkki rannassa.

Kartanorakennuksessa oli uusi ja vanha puoli. Siellä on tarjolla aamiainen majoittujille, ja isot salit ovat käytössä erilaisia tilaisuuksia ja juhlia varten. Perinteisyys näkyi sisustuksessa.

Saimme kurkistaa myös majoitustiloihin. Ne olivat modernit ja todella upeat. Huone oli tilava, ja parvelta löytyi lisätilaa.

Viehättävästä ympäristöstä siis löytyy aamiaismajoitusta sekä tilaa vaikkapa perhejuhlille tai työpaikan tilaisuuksille!

Maikkulan kartanoon viehtyy

Olen tällä viikolla pitänyt lomaa väitöskirjasta, ja siksipä eilen olikin aikaa kierrellä Oulussa.

Kävin kyläilemässä Äimäraution siirtolapuutarha-alueella ja täytyy sanoa, että vaikutuin sen kauneudesta ja laajuudesta! Käykää ihmeessä vierailulla vuosittaisena avointen ovien päivänä!

Lounastin Oulun Automuseon yhteydessä olevassa Lounaskahvila Biilissä. Vahva suositus sille! Paikka olikin täynnä tuttuun tapaan, ja kannattaa käydä tutustumassa myös vanhoihin autoihin näyttelyssä.

Toinen suositeltava lounaspaikka on Satamaravintola Toppilassa. Ystäväni kanssa kävimme siellä viime viikolla, ja siellä oli kiva merihenkinen sisustus ja avarat tilat. Ja hyvää ruokaa!

Olen joskus asunut Maikkulassa, ja kävin tyttöä odotellessani Maikkulan kartanon alueella. Se on erittäin viehättävä tilausravintola, jossa olen itse kokouksen merkeissä käynyt.

Kartano ja kahvila ovat avoinna sovitusti ja tilauksesta. Sain kuitenkin yksityisesti kierrellä ja kuvata siellä, kiitos siitä!

Kartanon alueella on paljon nähtävää ja se on mitä hienoin ympäristö esimerkiksi perhejuhlille. Lampaita pääsee ihastelemaan laitumella, ja myös vanhoja koneita on nähtävillä. Saunomismahdollisuuskin Oulujoen rannassa on!

Maikkulan kartanon sivut:

http://www.maikkulankartano.fi/