Idyllinen Sillankorvan leirintäalue ja nähtävyyksiä Evijärvellä

Päätin jo talvella, että tänä kesänä tutustun tarkemmin Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan. Ovathan nämä lähimaakuntiani ja monesti olleet ohikulkumatkan varrella. Nyt oli siis aika pysähtyä ja olen iloinen, kun siihen tarjoutui tilaisuus.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdimmekin miesystäväni kanssa ensimmäiselle yhteiselle lomareissulle. Ensimmäisenä kohteena oli Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Evijärvi. Päädyimme ensiksi todella suositeltavaan kohteeseen eli Väinöntaloon. Tässä Järviseudun museossa on erittäin mittava kokoelma kotiseutuhistoriaa, sillä esineitä on peräti 19 000. Rakennuksia on päätalon lisäksi alueella useita. Tämä on Suomen kotiseutumuseoiden ykköskohteita. Oli erittäin mukava, että henkilökunnalla oli aikaa tehdä opastuskierros, jolloin esineiden ja rakennusten tarina aukeni syvemmin. Tämän jutun lopussa on lisää kuvia Väinöntalon alueelta.

Tästä siirryimme Evijärven kylän kautta majapaikkaamme Sillankorvan leirintäalueelle. Heti alueen yleisilme oli siisti ja viihtyisä. Sillankorva on pieni perheyritys ja omistajat tekevät työtään antaumuksella. Leirintäalue sijaitsee kauniin Evijärven rannalla. Kuulin, että järvessä on paljon saaria ja niissä kesämökkejä. Tämän saattoikin uskoa viereisen venesataman perusteella.

Hauska yllätys oli se, että pääsimme valitsemaan kahdesta mökistä sopivimman. Päädyimme nelosmökkiin, vaikka toinenkin olisi ollut kiva. Mökkejä alueella on seitsemän, joista yksi on täysin varusteltu rantamökki rantasaunan vieressä.

Kävimme taloksi ja viihtyisän sisustuksen perusteella tuntui kuin kotona olisi. Ensin kahvinkeitot ja sitten alueeseen tutustumaan. Vaikka välillä vähän sateli vettä, niin sää oli mukava leirintäelämälle. Telttailijoiden parissa saari oli suosittu leiriytymispaikka ja matkailuajoneuvoja paikalla oli toistakymmentä. Sillankorvan ideana on olla rauhallinen ja turvallinen leirintäalue. Lapsetkin touhusivat alueella tyytyväisinä ja entisessä tanssipaviljongissa myös aikuiset pääsivät pelaamisen makuun.

Seuraavaksi lähdimme vielä katsomaan Evijärven keskustaa. Limonadimuseo vesitornin juurella ja Tähtitorni olivat nyt kiinni, mutta kävimme katsomassa Uittomiespatsasta kunnanviraston pihalla. Lisäksi uittomieskämpän lähistöltä lähti upouusi luontopolku, joka on monipuolisessa maisemassa: on kosteikkoa, peltoa ja metsää. Evijärven kirkko oli myös näkemisen arvoinen. Kylältä löytyivät tarvittavat palvelut ja vanhaan navettaan tehty sisustusliike jää vielä toiseen kertaan.

Tästä takaisin mökille ja makkaranpaistoon. Sitten olikin jo saunan vuoro, eikä saunaa ollut turhaan kehuttu. Saunatilat olivat remontoidut, niin kuin paljon muutakin leirintäalueella. Yrittäjät kehittävät toimintaa jatkuvasti ja tekevät uudistuksia. Esimerkiksi grillipaikkoja alueella oli useita. Vastaanotto ja palvelu leirintäalueella olivat iloista ja ystävällistä. Oli mukava kuulla toiminnasta tarkemmin, sillä tämä kesä on ollut hieman erilainen majoitustoiminnassa. Nyt onkin tarkoitus pitää leirintäaluetta auki myös syyskuussa, jolloin majoitukseen kuuluu myös rantasaunan käyttö.

Hyvin nukutun yön jälkeen kävimme vielä aamulenkillä polkupyörillä. Tästä jatkoimme matkaa Tuuriin ja Keskisen kyläkauppaan, mutta niistä seuraavassa postauksessa. Sillankorvan leirintäalueen sijainti on erittäin hyvä myöskin suositussa PowerParkissa kävijöille.

Tässä vielä näkymiä Väinöntalolta.

Kesäkahvilakierroksella Oulun seudulla

Oletko jo tutustunut Oulun seudun kesäkahviloihin? Jos et, niin tässä hyvä kattaus vinkkejä. Otin lintutornikierroksen jälkeen ohjelmaani kesäkahviloiden kiertämisen.

Aluksi suuntasin Tyrnävälle Vanhatien kahvilaan vanhaan pappilaan. Pihapiiri ja itse rakennus olivat viehättävät. Paikalla oli mukavaa nuorisoa ja sain kahvin kanssa herkullisen lämpimän cookien. Oli rentouttava käynti.

Tämän jälkeen toisena päivänä oli vuorossa Oulunsalon kotiseutumuseossa oleva kahvila Pirtti. Täälläkin pihapiiri on ainutlaatuinen ja kahvilla käynnin yhteydessä pääsee hyvin tutustumaan museoon. Kahvila on viehättävän vanhanaikainen.

Suuntasin toisenkin kerran Tyrnävälle. Tyrnävän ja Muhoksen välillä sijaitsee galleria Conrad, jossa on esillä taidetta vanhassa rakennuksessa. Nyt tänä kesänä toimii myös kahvila Conrad. Kovin oli viehko tämäkin paikka.

Sitten tapasimme ystäväni kanssa kahvila Kryptassa, joka sijaitsee Oulun Tuomiokirkon kellarissa. Pihalla oli mukavat istumapaikat ja kahvila on tietysti miljööltään ainutlaatuinen. Tiloissa on myös näyttely ja pihapiirissä kiva pikkukirkko lapsille.

Yhdellä ilta-ajelulla taas poikettiin Haukiputaalla sijaitsevassa Tapulikahvilassa. Taas päästiin näkemään uutta kirkon pihapiiriin. Paikalla oli täälläkin mukavaa nuorisoa. Oli kyllä mahtava kahvilakierros ja uudelleenkin näihin mielellään poikkeaa!

Lopuksi vielä vakiopaikkani Hailuotolaiva-kahvila Lumijoen Varjakassa. Siellähän käyn useita kertoja kesässä, sillä mukava on käyttää kavereita siellä tai käydä muuten vaan ilta-ajelulla.

Kahvila Hanhenkammista teen vielä oman jutun, sillä siellä oli niin paljon nähtävää. Myöskään Koivurannan kahvila, Villa Eevilä, kahvila Kiikku ja Igloo-kahvila eivät nyt mahtuneet tähän kierrokseen, mutta niissä olen käynyt viime kesänä. Tähtitornin kahvila tuli esiteltyä aiemmassa jutussa.

Taiteilijaelämää Tuusulanjärvellä

Erkkola, Ainola, Halosenniemi, Kivi – mitä kaikkea Tuusulanjärveä kiertävältä Rantatieltä löytyykään! Olen kerran kesäaikaan kiertänyt järven, ja maisemat olivat todella huikaisevia. Nyt lähdimme siskoni kanssa kierrokselle Rantatielle taiteilijakoteja katsomaan.

Siskoni asuu Tuusulassa ja teimmekin ensin kierroksen siellä. Vanha kasarmialue on löytänyt uuskäyttöä ja sieltä löytyy laajalta alueelta kiehtovia rakennuksia. Käyntikohteiksi ensi kesälle jäävät muun muassa Ilmatorjuntamuseo ja Kotiseutumuseo sitä vastapäätä. Tuusulaan kannattaa poiketa! Asuntomessuthan sinne ovat myös tulossa 2020.

Aloitimme kierroksen Aleksis Kiven kuolinmökistä. Pieni mökki oli kiehtovassa paikassa. Sade sattui juuri kohdalle, mutta siitä huolimatta piipahdimme vielä läheisessä taiteilijakoti Erkkolan pihapiirissä.

Tästä jatkoimme Lottamuseolle, joka olisi ollut avoinnakin. Ihastelimme näkymiä Tuusulanjärvelle. Tämä kohde jää myös myöhemmälle vierailulle, sillä meillä oli nyt rajallinen aika käytettävissä.

Pääkohteemme tänään oli Halosenniemi. Tämä taiteilija Pekka Halosen erämaa-ateljee oli avoinna ja menimmekin sadetta pakoon sisätiloihin tutustumaan. Sisällä ei saanut kuvata, mutta voin taata, että paikka on käymisen arvoinen! Ihastelimme vanhaa sisustusta ja koko taloa kiertävää taidetta. Itse pidin erityisesti siitä, että tauluja oli monelta taiteilijalta, bongasin esimerkiksi Rudolf Koivua ja Martta Wendeliniä.

Tuusulanjärvi oli harmaa sateella, mutta Halosenniemestä poistuttuamme sää kirkastui ja järvi oli taas eri näköinen. Lähdimme jatkamaan matkaa ja kuljimme ohi Jean ja Aino Sibeliuksen Ainolan. Se jäi etäisemmin nähtäväksi, sillä alueelle pääsee vain kesäaikaan.

Poikkesimme loppumatkasta vielä Vanhankylänniemessä olevaan Vanhiksen kartanoon kahvittelemaan. Runsasta brunssiakin olisi ollut tarjolla ja sisustus oli tosi kaunis. Pihapiirissä on myös myymälä, samoin matkamme varrella olisi ollut kiva navettaputiikki.

Kulttuuripitoinen kierros, joka täytyy tehdä vielä uudelleen! Käyntikohteissa on vara valita ja maisemat ovat upeat. Matkan varrella oli myös useita kauniita villoja sekä muita kohteita, joissa emme nyt käyneet, kuten Juhani Ahon Ahola. Upeaa kansallisromantiikkaa!