Maakuntakierroksella Raahe-Pyhäjoki-Kalajoki

Olipa meillä taas hyvä reissu paikallistuntemusta omaavan kaverini kanssa! Kävimme juhannusajelulla Raahesta Pyhäjoelle ja Kalajoelle.

Aluksi lähdimme kierrokselle Raahessa sijaitsevan Mutalan kartanon kautta. Se sopii erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä oli muun muassa kiehtovan näköinen saunarakennus.

Emme pitäneet kiirettä, vaan piipahdimme matkalla kiinnostaviin paikkoihin. Menomatkalla pysähdyimme Pyhäjoen Parhalahdella Ylimattilan arboretumissa. Limingassahan on minulle tuttu puulajipuisto, mutta oli mielenkiintoista nähdä vähän erilainen.

Ylimattilassa olikin kaunista. Alue oli puistomainen, niin kuin tietysti puiden ja pensaiden esittelyyn sopikin. Sää oli tänä päivänä vaihteleva, mutta sadepisaroilta vältyttiin ja jatkettiin sitten matkaa Kalajoen juhannusnäkymiin.

Kalajoella oli päiväsaikaan yllättävänkin hiljaista. Oi niitä nuoruusaikoja, kun siellä tuli itselläkin juhannusta vietettyä! Nyt pysähdyimme dyynin laelle kuvaamaan. Juuri sillä hetkellä vihmoi tuulista vettä, joten kävely jäi tekemättä. Merikin oli aika lailla sumun peitossa.

Lähdimme tästä vielä Kalajoen Rahjan satamaan. Siellä teimmekin löydön, sillä vanha puuvene Ansio oli laiturissa. Upea, ja paikalle sattui vielä aluksen tunteva mies kertomaan historiaa. Ansiolla tehdään risteilyjä tänäkin kesänä.

Kalajoella evästykset grillillä ja takaisinpäin. Paluumatkalla tutustuimme sitten Pyhäjoen Hourunkoskeen. Se olikin näyttävän näköinen ja kalaakin joesta taitaa nousta.

Paljon ennätettiin kyllä päivän aikana nähdä!

Merelliseen Ouluun tutustumassa Koti merellä -viikonloppuna

Ilokseni Oulussakin halutaan nostaa merellisyyttä mukavalla tavalla esille. Ystäväni ehdotti, että kävisimme Koti merellä -tapahtumaviikonloppuna tutustumassa Merimiehen kotiin Hietasaaressa.

Pikisaaressahan sijaitsee Merimiehenkotimuseo, mutta koska se on avoinna jatkuvasti, niin päätimme jättää sen myöhemmälle. Sen sijaan suuntasimme Hietasaareen ja Merieläkeläisten ylläpitämään Merimiehen kotiin.

Hietasaarihan on jo miljöönä kiehtova ja tunnelman aisti jo talon pihapiirissä. Mukava yllätys oli sekin, että meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme talosta kattavan esittelyn. Vanha kaverini sattui vielä olemaan tuottamassa tapahtumaviikonloppua, niin oli mukava törmätä häneenkin.

Merimiehen koti oli sisustettu alkuperäiseen tyyliin. Posliinikoirat olivat ikkunalla, tosin ne eivät tällä kertaa paljastaneet merimiehen kotona oloa. Matkamuistoja maailman meriltä, merimiesasuja, laivojen radiolaitteita ynnä muuta oli esillä. Kodissa oli varsin paljon yksityiskohtia ja Merieläkeläisten edustaja kertoi historiaa laajemminkin.

Tässä yhteydessä ilmeni, että kyseisenä tapahtumaviikonloppuna pääsee tutustumaan myös Toppilansalmessa olevaan perinteiseen satamahinaaja m/s Alpoon. Ystäväni oli käynyt siellä aiemmin, joten jatkoin matkaa yksikseni kohti jokivartta.

Hinaajalla olikin jo täyttä, ja ihmiset olivat hyvin löytäneet sinne. Myös tapahtuman ideoinut kaverini oli jo ennättänyt kierrokselle sinne. Laivalla oli tarjolla täytekakkukahvit, joten jutustelimme siinä ohessa.

Laivasta pääsi näkemään oikeastaan kaikki tilat, niin yläkannelta, hyteistä kuin alakerran konehuoneesta. Tottahan minun piti sandaaleista ja hameesta huolimatta kivuta jyrkkiä metallitikkaita pitkin konehuoneeseen, kun siitä kerran esittely luvattiin!

Laivan moottori on kuulemma erikoinen, sillä kone kuljettaa laivaa ainoastaan yhteen suuntaan eli peruuttaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Samalla tutustuessa ilmeni, että hinaajaperinteelle haluttaisiin jatkoa ja laivaan etsitään miehistöä. Jos kiinnostuit, niin otapa yhteyttä Merikaupunni ry:hyn!

Minä kyllä innostuin Oulun merellisyydestä ja kesän käyntikohdelistalla tulee olemaan myös museo Pikisaaressa!

Merellisyyttä Kemissä

Odottelemme talvea ja Kemin LumiLinnaa! Piipahdin Kemin Sisäsatamassa ollessani Haaparannan reissulla. Satama-alue on laaja ja tosi kaunis, varmasti kesällä kaupunkilaisten olohuone.

Nyt oli hiljaista, mutta sitäkin idyllisempää kauniin auringonpaisteen sattuessa. Kemin LumiLinnan myymälä-toimistorakennus oli ensimmäisenä vastassa, tämän jälkeen komea Jalokivigalleria. Siellä olen joskus käynytkin, nyt tähän aikaan vuodesta on vain arkipäivisin auki.

Satamasta oli kauniit näkymät ja auringonpaiste kultasi maiseman. Rantaa pitkin kulkiessa tuli vastaan vanha perinnelaiwa Katariina laiturissa. Toisella puolella tietä taas on uusi Joulupukin Satamakonttori, sillä Kemi on Joulupukin virallinen satama.

Pari kertaa olen itse LumiLinnassa käynyt, ja se on kyllä ollut upea ja monipuolinen. Odotellaan, millainen linna tälle talvelle rakentuu! Talviaikaan mielenkiintoinen kohde on myös jäänmurtaja Sampo. Ja paljon muutakin Kemistä löytyy esimerkiksi museoiden ystäville.

Puutarhamiljöössä ja Runebergin jäljillä Pietarsaaressa

Kesän odotetuimpia reissuja oli retki ystävän kanssa seitsemän sillan saaristoon sekä Pietarsaareen ja Kokkolaan. Lähdimme liikkeelle aamutuimaan ja ajoimme ensin suoraan Pietarsaareen eli Jeppikseen 8-tietä parin pysähdyksen kautta.

Aloitimme tutustumisen Aspegrenin puutarhasta ja Rosenlundin pappilasta. Kivinavetan edustalla oli juuri menossa musiikkiesitys, sillä Pietarsaaressa oli Jaakon Päivien aika. Reissumme sattuikin juuri sopivasti tapahtuma-aikaan.

Tutustuimme puutarhaan, joka oli kivimuurien ympäröimä ja sisälsi kauniisti vierekkäin sekä hyötyviljelmiä että kukkasia. Puutarhan keskellä oli upea huvimaja. Puutarha oli laaja ja lisäksi alueella oli vielä erillinen yrtti- ja ruusutarha.

Lounastimme ihastuttavassa Rosenlundin pappilassa, jossa oli myös taidetta esillä. Kivinavetassa oli kotiseutumuseo ja lisäksi alueelta löytyy kotieläimiä.

Miljöö teki vaikutuksen ja läksimme rennoin mielin jatkamaan matkaa kohti Gamla Hamnia – Vanhaa Satamaa. Kiertelimme matkalla myös Pietarsaaren keskustaa ja vanhaa kaupunkia Skataa.

Sataman alue oli jännittävä vanhoine rakennuksineen ja laitteineen. Laiturissa oli upea alus ja toinen löytyi telakan sisältä. Kuunari Vegaa on kunnostettu pitkään ja työ jatkuu edelleen. Telakalla oli ihana vanhan tuoksu ja tunnelma. Vegaa pääsi kurkistamaan myös ylhäältäpäin.

Vanhan sataman jälkeen oli aika siirtyä etukäteen suunnitellulle kohteelle eli Runebergin tuvalle (Runebergs stuga). Ystäväni oli hyvä kartanlukija ja matka eteni sujuvasti tännekin. Tupa oli juuri avautumassa ja löytyi todella viehättävästä paikasta metsän keskeltä. Pieni keltainen talo, jonka vieressä punainen vaja sekä leppoisa rantanäkymä.

Tuvan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa viehättävästä Pietarsaaresta 7 sillan saaristotien kautta kohti Kokkolaa. Siitä tarinaa seuraavaksi!