Idyllisessä Lumijoen Varjakassa

Varessäikästä jatkoimme matkaa Lumijoen Varjakkaan, joka sijaitsee Siikajoelle menevältä tieltä kahdeksan kilometriä päätyen jälleen merenrantaan.

Varjakka on toinen kesän suosikkiuimarannoistani. Ranta on aika pieni, mutta toisaalta siellä ei yleensä ole ruuhkaakaan.

Tällä kertaa oli kova tuuli, ja menimmekin käymään vanhassa Hailuotolaivassa olevassa kahvilassa. Tarjoiltavat ovat hyviä ja tuoreita, minulle maistui pannari kahvin kera!

Varjakassa voi myös leiriytyä sekä viettää muutenkin aikaa. Alueella olevat vanhat aitat ovat kivoja ja muutakin rekvisiittaa löytyy!

Täällä tulee ajeltua usein myös ystävien kanssa kahvilla. Erilaisia kesätapahtumia myös Varjakassa järjestetään.

Luonnonkauniissa Varessäikässä Siikajoella

Suosikkiuimarantani on Varessäikkä Siikajoella. Sinne löytää Siikajoelle menevältä tieltä kääntymällä ensin Karinkantaan.

Vielä ei tarjennut uida, mutta kävimme äitini ja sukulaismiehen kanssa katsomassa paikkaa. Ranta on mukavan monipuolinen, sillä laajan hiekkarannan lisäksi alueelta löytyy muun muassa venesatama, makkaranpaistokatos ja pieni majakka. Lisäksi alueella on pieni caravanalue.

Kävin itse asiassa ensimmäistä kertaa kokeilemassa kiivetä majakkaan, mutta rohkeus petti enkä mennyt ylös saakka. Kännykän kanssa kun oli vähän hankala kiivetä ja laskeutua. Näkymät näkyvät kyllä hyvin maan tasaltakin!

Viime päivinä on tuuleskellut kovaa ja se on vaikuttanut useassakin paikassa meriveden korkeuteen eli vesi on ollut poikkeuksellisen matalalla. Viehättäviä näkymiä silti.

Uimaan pääsyä odotellessa!

Luonnonläheistä idylliä ja aktiivista lomaa Montassa

Oletko kiinnostunut majoittumaan leirintäalueella, jossa voit harrastaa monenlaista ja olla luonnon lähellä? Vain noin 30 kilometriä Oulusta sijaitsee Montan leirintäalue eli Montta Active Camping Muhoksella.

Tapanani on ollut keväisin ajella Montassa, ja nyt lähdin sinne yön yli majoittumaan. Sain täysin varustellun mökin, joita alueelta löytyy kaksi kappaletta. Lisäksi on kymmenkunta leirintämökkiä.

Mökki oli tilava ja terassilta oli upeat näkymät Oulujoelle. Kaikki tarpeellinen löytyi ja nukkumapaikat olivat parvella, jonne oli helppokulkuiset portaat. Parvelta löytyi myös parveke.

Ensimmäisenä päivänä sisko tuli pienen tyttönsä kanssa kylään ja lähdimme leirintäalueelta lähtevälle Lemmenpolulle. Polku on luokiteltu vaativaksi vaellusreitiksi, koska siellä on nousuja ja laskuja, osa portaiden kera.

Lemmenpolku myötäilee Oulujokea huikaisevine maisemiin. Polun varrella voi kalastaa tai taukopaikoilla pysähtyä rauhassa. Polun pituus on kaksi kilometriä ja tyttökin jaksoi sen kävellä. Perillä Pyhäkosken voimalaitoksen päässä pysähdyimme evästauolle, jonka jälkeen palasimme takaisin.

Leirintäalueella oli mukavan rauhallista, sillä sesonki ei ole ihan vielä alkanut. Ihailimme viihtyisää aluetta ja katselimme rantaa sekä rantasaunoja. Paljukin löytyy eli saunat sopivat hyvin esimerkiksi porukoiden käyttöön illanviettoon. Itse saunoin illalla mökissä.

Montassa on suosittuja tapahtumia ja päärakennuksessa on mahdollisuus myös tansseille. Tervasoutu Oulujoella on kesällä iso tapahtuma. Montta on suosittu paikka myös juhannuksen viettoon sekä moottoripyöräilijöiden tapaamiseen. Asuntovaunualueella majoittuu paljon myös lähikuntien asukkaita.

Montassa on todella hyvät mahdollisuudet harrastaa. Alueelta löytyy kaksi kiipeilyrataa sekä tietysti uimaranta, makkaranpaistopaikka ja lapsille leikkikenttä. Lisäksi on vuokrattavissa fatbike-pyöriä, kanootteja, kajakkeja, soutuveneitä ja sup-lautoja.

Itse päätin lähteä ensimmäistä kertaa kokeilemaan fatbike-pyöräilyä aamullisen maiseman ihailun jälkeen. Sain opastuksen pyörän käyttöön sekä repun lainaksi. Kokemattomana retkeilijänä kun tämä oli unohtunut kotiin!

Kypärä päähän ja menoksi. Lähdin käymään muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Toppeliuksen muistokivellä. Reitiltä olisi päässyt myös Korkalanvaaralle Tervareitistöön. Kylläpä olikin jännää nousta ja laskea mäkistä tietä, kun on tottunut Limingan tasaisiin maastoihin. Palatessa sitten tuoreet pullakahvit päälle!

Yllättävän hyvin sujui liikunta, neljä kilometriä kävelyä ja muutama kilometri pyöräilyä. Ja mikä parasta, mökkiloma irrotti ihanasti arjesta! Aina ei tarvitse lähteä kauas ja lähelle on helppo matkustaa.

Yhteistyöpostaus

Persoonallista palvelua uudessa Kahvila Lomassa Oulussa

Joko tiesit, että Oulun Nallikariin on avautunut uusi kahvila? Nallikarin leirintäalueen vastaanottorakennuksessa toimii Kahvila Loma, jota ennätimme nyt testaamaan.

Yrittäjä Ville oli itse palvelemassa ja täytyy sanoa, että tämä oli mieleenpainuvin hyvän mielen kokemus aikoihin! Meistä huolehdittiin viimeisen päälle viihtyisässä ympäristössä.

Pidin kahvilan ajattomasta sisustuksesta ja tunnelmasta sekä valoisuudesta. Tuotevalikoima oli herkullisen näköinen ja aprikoimme hetken tyttäreni kanssa, mitä ottaisimme. Minä päädyin mansikkaleivokseen kahvin kera ja tyttärelle tilattiin nacho-annos.

Nacho-annoksissa oli vaihtoehtoina jauheliha, kana ja kasvis. Lisäksi valikoimassa oli salaattiannoksia.

Nyt tammikuussa on vielä loppuviikkoisin tarjolla tapas-pöytä. Tämän jälkeen siirrytään keittoihin, joista Ville näyttikin minulle houkuttelevaa listaa. Myös kotiruokatarjoilua on suunnitteilla. Monipuolisuutta on luvassa ja ruokaa saa siis päivittäin!

Mutta se nacho-annos: ihanaa haarukoitavaa ja sormin syötävää! Nachoja herkullisella juustokuorrutuksella, salsalla ja muilla lisukkeilla. Ja miten täyttävää!

Nallikarin Talvikylähän aukeaa aivan viereen, ja suosittelen kyllä ulkoilun lomassa poikkeamaan kahvila Lomassa! Kaakaokin oli todella maistuvaa.

Venetsialaisviikonloppuna Maasydänjärvellä

Venetsialaisviikonloppu olikin mitä mainioin aika lähteä käymään Sievissä Maasydänjärvellä. Leirintäalue oli aivan täynnä ja maankuulu tanssipaikka Urjanlinna valmistautui iltaan.

Tasokkaita esiintyjiä näyttikin syksylle olevan luvassa. Tanssilattia oli tilava ja siisti. Urjanlinnasta löytyi kahvila-ravintola, jossa söin maittavan lounaan.

Leirintäalue oli varsin laaja, ja etenkin karavaanareita oli alue täynnä. Mökkejä löytyi eri tyyppisiä. Uimaranta oli viihtyisä ja alueelta kivat järvinäkymät. Lapsille oli oma Lasten maa.

Parikymmentä vuotta sitten olen viimeksi paikassa käynyt, ja kas kun en muista siitä paljoakaan – no olihan aikaa kulunut!

Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, jossa vaikutti olevan sekä rauhallista tunnelmaa että iltamenoa!

Ihmeen hyvä Haapavesi

Ajelin lauantai-iltana Haapavedelle Oulun eteläiselle seudulle, ja ensimmäisenä tuli vastaan tämä uusi slogan Ihmeen hyvä Haapavesi. En ole pitkään aikaan tässä pikkukaupungissa käynyt, mutta paikka on tuttu nuoruuden opiskeluista sekä kyläilystä sukulaisilla.

Kaupungin raitti vaikutti varsin aktiiviselta, ja palveluita on paikkakunnalla kattavasti. Piipahdin ensin upeaa Haapaveden ja Jokihelmen opiston päärakennusta katsomassa. Siellä olen suorittanut omiakin opintojani aikoinaan. Aluella on myös muun muassa opiskelijoiden asuntolarakennus.

Opistolta suuntasin Kylpyläsaaren leirintäalueelle, joka on kauniissa paikassa Pyhäjoen rannalla. Leirintäalue on pienehkö ja siellä oli varsin rauhallista, mutta kuitenkin jonkin verran matkailijoita. Alue on käytössä ympäri vuoden.

Löysin vielä kirkon lähistöltä Koulumuseon ja Hiihtäjä-patsaan. Museo on avoinna myös talviaikaan sopimuksen mukaan. Itse rakennuskin oli näkemisen arvoinen, samoin kirkon alue.

Ensi viikonloppuna aion suunnata vähän samoille suunnille. Nyt olisi vielä paljon kesätapahtumiakin, mutta koska töiden alku on aiheuttanut pientä kiirettä, niin viime viikonloppuna ja nyt ei taida tulla lähdettyä tapahtumiin.

Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen siitäkin, että Etelä-Suomen kaupungit ja huvipuistot jäivät nyt käymättä. Suosittelen kuitenkin esimerkiksi Powerparkia ihan päiväretkenkin kohteeksi lähimaakunnista.

Tanssihumua Ruokolahdella

Maakunnan suosituimpia lavatanssipaikkoja on Ruokolahden lava Siikajoen Paavolassa. Lava on joen rannalla ja alueella on kahvila sekä leiriytymismahdollisuus. Erityisesti lauantai-iltaisin alueella on paljon matkailuajoneuvoilla saapuneita ihmisiä.

Tansseja on kesäkauden aikana lauantaiden lisäksi myös sunnuntaisin ja muinakin päivinä. Itse en ole tanssitaitoinen, mutta kahvilanmyyjä kertoili, että lavalle voi tulla myös kuuntelemaan musiikkia. Pieni kipinä tästä nyt kyllä jäi!

Ajelimme myös Paavolasta Vihantiin päin ja kävimme katsomassa Pökkylän Punasta Tupaa Luohualla. Harmin paikka, kun se ei ollutkaan auki. Joskus aiemmin olemme siellä kahvitelleet ja kahvimaitona oli ihan oikeaa tuoretta lehmänmaitoa. Pökkylä kuitenkin toimii nyt tilausravintolana, lisäksi puoti on auki osan viikosta.

Luohuan tien kautta pääsee muuten myös Suomen suurimmalle siirtolohkareelle!

Juhannustunnelmia Manamansalossa

Päätimme lähteä juhannusaattona käymään Oulujärvellä Manamansalossa. Ajelimme Oulusta Kajaaniin päin menevää tietä. Tien päällä oli rauhallista näin aattopäivänä.

Mukana oli pientä seikkailun makua, sillä viime käynnistä oli jo niin kauan aikaa, ettei kunnolla muistanut mitä saaressa on. Aluksi ohitimme Manamansalon Portin, jossa näytti kohtuullisen vilkkaalta.

Jatkoimme kuitenkin matkaa ja päädyimme seuraavaksi Kultahiekkojen leirintäalueelle. Siellä oli kivan vehreää ja mukavan näköistä. Ranta oli aivan upean näköinen ja sitä olisi voinut ihastella Rantaravintolastakin.

Päätimme kuitenkin siirtyä Manamansalon leirintäalueelle, jossa olemme joskus telttailleet. Matkalla ohitimme Kassu Halosen taidetalon. Se jäi nyt tutustumatta, sillä oletimme, ettei se ole juhannuksen pyhinä auki.

Matkalla leirintäalueelle maisemat vaihtelevat monimuotoisesti. Saari on muutenkin yllättävä, välillä hiekka ja meri siintävät, välillä ollaan mäntykankaalla. Leirintäalue sijaitsee Oulujärven retkeilyalueella, ja näyttipä näin juhannuksenakin olevan sekä kalamiehiä että retkeilijöitä. Leirintäalueen läheisyydessä on useita pieniä järviä, ja siellä muistelimme itsekin kalareissulla käyneemme.

Oulujärven retkeilyaluetta

Piipahdimme kahvittelemassa, jonka jälkeen kävin kävelemässä uimarannalla ja alueella. Ja johan muistui mieleen telttailu yli kymmenen vuotta sitten ja paikat alkoivat näyttää tutuilta! Alueella on hyvät puitteet, ja sehän onkin viiden tähden leirintäalue.

Leirintäalueen ranta

Manamansalon leirintäalue

Leirintäalueen vastaanotto

Vaikka väkeä oli sekä Kultahiekoilla että täällä, niin tunnelma oli varsin rauhallinen molemmissa. Leirintäalueella odoteltiinkin varmaan jo illan elävää musiikkia, jota varten olivat laitteet valmiina.

Juhannusmusiikkia odotellessa

Lisää seikkailua olisi saanut ajamalla paluumatkan saaren eteläpuoleista tietä, jonne mentäessä olisi ollut vajaan 800 metrin lossimatka. Päätimme kuitenkin tällä kertaa palata samaa reittiä.

Paluumatkalla vielä ihastelimme yhtä hiekkarantaa sekä näkymiä Kaivannonsalmelta. Kuinka kaunis Oulujärvi, jota myös Kainuun mereksi kutsutaan, onkaan!

Kaivannonsalmi