Herkuttelua Eksotik Fusionissa Oulussa

Ystäväni ehdotti minulle uutta lounaspaikkaa Oulussa. En ole ennemmin käynyt Kaijonharjun keskuksessa olevassa Eksotik Fusion -ravintolassa. Jo nimestä päättelin, että jotain erilaista on luvassa.

Tykkäsin kovasti ravintolan sisustuksesta yksityiskohtineen ja rauhallisesta tunnelmasta. Päätimme molemmat ottaa päivän lounaaksi Korma-Kanaa.

Wau, kuinka herkullista! Kastike oli suorastaan samettisen pehmeää ja ruoalla oli kiva esillepano. Salaattipöytäkin oli hyvä ja jälkkäriksi joimme kahvit.

Suunnittelimme jo seuraavia käyntikohteita, niistä luvassa myöhemmin!

Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!

Pellossa, Levillä ja matkalla

Nyt tulee pitkä postaus, jossa liikutaan muun muassa Pellossa, Levillä, Kukkolaforsenilla sekä matkalla niihin. Näistä voisi tehdä useammankin postauksen, mutta minulla on aiheita varastossa niin paljon, että pakko tiivistää!

Lähdimme siis siskoni ja hänen 5-vuotiaan tyttärensä kanssa sukuloimaan Pelloon. Matkalla pysähdyimme muun muassa Napapiirillä Tuomaan tuvalla. Ihana helle helli matkaamme, mutta autossa on ilmastointi.

Pellossa kävimme vakiokohteessa kauppakeskus Vihreällä pysäkillä, jossa ihastelimme Pentikin tuotteita ja nautimme terassilla jäätelöt. Tämän jälkeen ennätimme vielä uimaan Ritavalkeaan.

Seuraavan päivän ohjelmassa oli käynti Levillä. Aluksi suuntasimme Äkäslompoloon, jotta sisko sai tutustua Jounin kauppaan. Sieltä pihalta yhytimme sen maailman suurimman poron.

Tästä jatkoimme Ylläksen maisematietä kohti Leviä. Leville päästyä olikin jo lounasaika ja löysimme todella tasokkaan lounaspaikan. Samassa yhteydessä oli gondolihissi ja kiipeilypuisto, joka muuten näytti hurjalta!

Siirryimme toiselle gondolihissille, koska siellä oli mahdollisuus tulla mäkikelkalla alas. Myös portaita pitkin pääsi, ja porukkamme käyttikin eri reittejä. Gondoli nousi nopeasti ja Levin huipulta sai ihailla maisemia. Mäkikelkka oli elämys eikä siinä ennättänyt pelottaa.

Tämän jälkeen suuntasimme Levin kylpylään, joka onkin Suomen parhaita. Nyt oli vielä mukavasti tilaa nautiskella altaista.

Palasimme Pelloon loppumatkan Väylänvarren lohitietä pitkin eli Tornionjokivartta. Jokinäkymät ovat upeita niin täällä kuin muuallakin matkalla.

Paluumatkan teimme Tornionjokivartta Ruotsin puolta pitkin. Pysähdyimme Kukkolaforsenilla katselemaan museorakennuksia ja koskea sekä poikkeamaan kahvitauolla.

Tästä jatkoimme matkaa ja lounastimme Torniossa hotelli Mustaparrassa. Siitä löytyykin aiempi postaus täältä:

Iki-ihana majapaikka ja näkemistä Torniossa

Hailuodon saari on todellinen helmi

Tiedätkö, kuinka idyllinen paikka Hailuoto on? Itsellä on tapana käydä siellä joka  kesä päiväretkellä. Tällä kertaa lähdin tuulisella säällä liikkeelle, ja puolen tunnin lauttamatka Oulunsalosta oli mahtava elämys.

Ajelin ensin kylän kohdille, ja päätin käydä lounastamassa Sinisen Pyörän Kievarissa, jossa en ole aiemmin käynyt. Pihapiiri oli kiva, samoin majoitushuoneet näyttivät viihtyisiltä. Nautin lounaaksi merimiespataa, jota en olekaan vuosiin syönyt.

Tämän jälkeen jatkoin matkaa saaren päähän Marjaniemeen. Kävin Luotsi-hotellissa katsomassa Metsähallituksen luontonäyttelyä. Se kertoo hyvin saaresta ja sen historiasta.

Lopuksi vielä pitkospuita pitkin ihailemaan näkymiä. Kalastajakylä ja majakka ovat hienoja. Rantaviiva on pitkä, ja hyväkuntoisia pitkospuita pääsee kiertämään laajan lenkin Hailuodolle tyypillisessä luonnossa.

Oma jännitysmomenttinsa on aina se, kuinka pitkät jonot lauttaan on, sillä Hailuoto on suosittu paikka kesällä. Tällä kertaa olin hyvissä ajoin lauttarannassa, vaikka mukavahan siellä on odotella. Hailuotoon kun lähtee, niin kiire jää pois.

Voi olla, että tälle kesälle tulee vielä käytyä uusi reissu!

Aito 1800-luvun miljöö Langin Kauppahuoneella Raahessa

Kiinnostaisiko sinua persoonallinen majoitus historiallisessa miljöössä? Langin Kauppahuone sijaitsee Raahen keskustassa Pekkatorin laidalla ja tarjoaa majoitusta vanhan ajan huoneissa, toki nykyaikaiseksi sovitettuna. Itse pidin erityisesti Sofian huoneesta.

Langin Kauppahuone on juuri laajentamassa majoitus- ja kokoustilatarjontaansa. Erilaiset juhlat ja tilaisuudet onnistuvat siis myös kauppahuoneen tiloissa. Saatavilla on tilauksesta esimerkiksi 1800-luvun pitopöytä. Tämä pitopöytä voi sisältää esimerkiksi erilaisia piiraita, lihaa ja liemeen tehtyjä keittoja.

Lisäksi Kauppahuoneen tarjontaan kuuluu kahvila, josta saa lounasaikaan myös lounasta. Kahvilan tarjonta on varsin herkullinen, ja siihen kuuluu myös vanhan ajan tyyliin tehtyjä leivonnaisia. Piika Niina esitteli päivän kakkutarjontaa. Puodista taas voi ostaa erilaisia tuotteita vanhan ajan tyyliin.

Lisämakua miljööseen antaa kahvilan kaunis sisustus sekä henkilökunnan pukeutuminen. Piiat ja muu henkilökunta osaavat kertoa tarinoita talon historiasta. Talo on siis toiminut kauppahuoneena vähittäiskaupassa ja itse Lang on ollut aikoinaan kaupungin rikkain mies. Myös lukuisia muita henkilöitä talon historiaan liittyy, ja heistä on kerrottu muun muassa hotellihuoneissa olevissa tauluissa.

Oli mukava saada yrittäjä Piialta esittely taloon ja kuulla monipuolisesta toiminnasta. Tätä kohdetta ei Raahessa vieraillessa kannata jättää väliin!

Paluumatkalla kiersin vielä Raahen kauniiin kivikirkon ja museorannan kautta vanhan puukaupungin alueella. Näihinkin kohteisiin kannattaa kaupungissa tutustua.

Yhteistyöpostaus

Maineensa veroinen Burger Pirtti Puttaalla

Vihdoinkin minulla oli tilaisuus päästä maistamaan kehuttuja Burger Pirtin purilaisia Oulun Haukiputaalla. Kävimme ystäväni ja hänen pienten kaksospoikiensa kanssa uimareissulla Vesi-Jatulissa, jonka jälkeen poikkesimme burgereille.

Lapsille otettiin listalta lastenateriat, ystäväni päätyi vuohenjuustopurilaiseen ja minä suositeltuun Rockaburgeriin. Siinä oli muun muassa pekonia ja paholaisenkastiketta.

Burger Pirtti oli viihtyisä ja lapsille löytyi pieni leikkinurkkaus. Kauan ei burgereita tarvinnut odotella, vaikka nälkä jo kutittelikin. Minä olen ollut vähillä ruoilla viime aikoina enkä jaksanut koko purilaista sen maistuvuudesta huolimatta. Lapsille jäi myös hampurilaista mukaan otettavaksi.

Totesimme, että hyvää oli mukavassa miljöössä! Myös uimahalli miellytti kovasti.

Viihtyisässä kahvilamiljöössä Oulussa

Oletko huomannut Cafe Liljan Oulun Etu-Lyötyssä? Minä olin ajanut siitä useita kertoja ohi, mutta nyt satuimme tyttären kanssa kahviaikaan liikkeelle ja päätimme poiketa.

Pysäköinti oli hieman haastavaa, mutta kahvila yllätti todella positiivisesti. Tilat olivat avarat ja kivasti sisustetut nojatuoleineen.

Toisella puolella kahvilaa oli buffetlounas tarjolla ja paljon istumatilaa. Monipuolisen näköinen salaattivaihtoehto oli myös tarjolla kahvilan puolella.

Itse päädyimme kivan näköiseen pieneen leivosannokseen, jossa pääsi maistelemaan useampaa sorttia.

Liljaan kannattaa poiketa uudelleenkin!

Vanhan ajan tunnelmassa kotiruokaa Tyrnävällä

Oletko huomannut Tyrnävän keskustassa Myllykirjaston vieressä olevan ravintola Pömilän? Sieltä saa aitoa kotiruokaa hyväntuulisen palvelun kera.

Kävin etätyöpäivän lomassa lounaalla Pömilässä. Tarjolla oli muun muassa kinkkukiusausta. Ravintolassa voi ihastella vanhanaikaisia esineitä, joten maistuvan ruoan lisäksi myös katseltavaa löytyy.

Itselle on jäänyt mieleen erään Tyrnävän kesätapahtuman yhteydessä ollut rapuillallinen. Söin tuolloin ensimmäistä kertaa rapuja, ja oli todella mukavaa, kun Pömilän yrittäjä neuvoi ihan kädestä pitäen, kuinka ravut oikeaoppisesti syödään. Ja upeat olivat muutkin ulos katetut tarjoilut tuolloin!

Ravintola Pömilään kannattaa siis mennä jo ihan mukavan palvelun vuoksi. Mutta suosittelen laajempaakin tutustumista Tyrnävään ja vierailua vaikkapa viereisessä vanhaan myllyyn rakennetussa kirjastossa!

Päätalon maisemissa Taivalkoskella

Lunta, lunta ja pakkasta viehkeässä ympäristössä! Taivalkoski on minulle toinen kotipaikka, sillä mummoni asui siellä ja kävin hänellä useamman kerran vuodessa. Nyt tuli aika lähteä kirjailija Kalle Päätalon maisemiin Taivalkoskelle ja samalla kyläilyreissulle sukulaismiehelle.

Lähtö aamulla oli jännittävä, sillä Limingassa oli yli kaksikymmentä astetta pakkasta ja yleensä Taivalkoskella on kylmempää kuin meillä. Matka saatiin taittaa ihanassa auringonvalossa kauniita maisemia katsellen. Lumimäärähän kasvaa äkkiä, kun Oulusta suunnataan kohti Koillismaata.

Mutta eikö mitä, Taivalkoskella olikin lauhempaa kuin odotimme. Hyvä oli siis käydä näppäilemässä kuvia. Lounaan jälkeen suuntasimme ensin kylän keskustaan torille. Siellä on Päätalon muistomerkki sekä kivoja hahmoja metallissa.

Kivenheiton päässä torista sijaitsee kuuluisa Jalavan kauppa. Idyllinen kahvila vanhoine pirtinpöytineen, sekalaista vanhaa ja uudempaa tavaraa myynnissä, vanha talo eri huoneineen on viehättävä paikka. Kakluuniuunikin löytyi, ja onhan talo komea myös ulkoapäin.

Vaaran laella kylällä oli mummoni kotitalo, mutta nyt piha oli niin luminen, etten päässyt kuvaamaan. Kiepahdimmekin seuraavaksi kylän läpi menevän Iijoen koskelle. Upea näkymä talvellakin, etenkin kun koskesta kylmyyden vuoksi nousi kunnon usva!

Tästä vielä Taivalvaaralle. Hotelli Herkon kauttahan pääsee vaaran laelle ja hyppyrimäen juurelle, mutta nyt kävimme alempana olevassa hiihtokeskuksessa. Sieltä on myös hienot näköalat ja laskettelupaikkanakin Taivalvaaraa voi suositella sopivan pienehkönä keskuksena.

Tässäpä paloja Taivalkoskelta! Kyläreissulla sain vielä ottaa kuvan menestyneen hirvenhiihtäjän palkintokaapista!

Muita mainittavia paikkoja lähistöllä ja suhteellisen lähistöllä olevat Päätalon kotipaikka Jokijärvellä, Kylmäluoman retkeilyalue sekä Syötteen laskettelukeskukset. Näistä kenties myöhemmin!

Persoonallista palvelua uudessa Kahvila Lomassa Oulussa

Joko tiesit, että Oulun Nallikariin on avautunut uusi kahvila? Nallikarin leirintäalueen vastaanottorakennuksessa toimii Kahvila Loma, jota ennätimme nyt testaamaan.

Yrittäjä Ville oli itse palvelemassa ja täytyy sanoa, että tämä oli mieleenpainuvin hyvän mielen kokemus aikoihin! Meistä huolehdittiin viimeisen päälle viihtyisässä ympäristössä.

Pidin kahvilan ajattomasta sisustuksesta ja tunnelmasta sekä valoisuudesta. Tuotevalikoima oli herkullisen näköinen ja aprikoimme hetken tyttäreni kanssa, mitä ottaisimme. Minä päädyin mansikkaleivokseen kahvin kera ja tyttärelle tilattiin nacho-annos.

Nacho-annoksissa oli vaihtoehtoina jauheliha, kana ja kasvis. Lisäksi valikoimassa oli salaattiannoksia.

Nyt tammikuussa on vielä loppuviikkoisin tarjolla tapas-pöytä. Tämän jälkeen siirrytään keittoihin, joista Ville näyttikin minulle houkuttelevaa listaa. Myös kotiruokatarjoilua on suunnitteilla. Monipuolisuutta on luvassa ja ruokaa saa siis päivittäin!

Mutta se nacho-annos: ihanaa haarukoitavaa ja sormin syötävää! Nachoja herkullisella juustokuorrutuksella, salsalla ja muilla lisukkeilla. Ja miten täyttävää!

Nallikarin Talvikylähän aukeaa aivan viereen, ja suosittelen kyllä ulkoilun lomassa poikkeamaan kahvila Lomassa! Kaakaokin oli todella maistuvaa.