Virkistäytymässä ja rentoutumassa Rokualla

Joko olet tutustunut Rokua Geoparkiin? Yksi suosikkikohteitani on Rokuan kansallispuisto. Tällä kertaa lähdimme ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa yhdeksi yöksi Rokua Health & Spa -kylpylähotelliin.

Saimme todella tilavan huoneen, jossa oli erillinen makuuhuone. Oleskeluhuoneessa olivat kätevät kaappisängyt, jotka säästivät tilaa. Ne avattuinakin huone tuntui hyvän kokoiselta.

Huoneistoon kuului myös sauna, mutta sitä emme käyttäneet, sillä kävimme iltasella pulikoimassa hotellin kylpylässä. Se oli taas miellyttävä kokemus, hyvin mahtui uimaan ja nauttimaan poreista.

Hotellin ruoat ovat aivan ehdottoman hyviä. Kävimme päivällisellä, itse otin noutopöydästä ja tytölle tilattiin hampurilainen. Orkesteri viritteli jo kalustoaan iltaa varten, ja soitto olisi alkanut jo yhdeksältä, mikä jäi hieman houkuttamaan.

Kävimme vielä iltakävelyllä kiertämässä viereisen pienen järven. Harrastusmahdollisuuksia olisi ollut enemmänkin, kuten minigolf, mutta nyt olimme etupäässä levon ja juttelemisen tarpeessa. Illalla nautittiin hiljaisuudesta.

Seuraavana aamuna tietysti aamupalalle ja kahvittelemaan. Aamiaispöytä ei tälläkään kertaa pettänyt. Tämän jälkeen oli mukava lähteä suunnittelemallemme patikkaretkelle.

Päädyimme lähtemään Pookin polun 5 – 6 kilometrin mittaiselle lenkille. Siirryimme Pookivaaran pysäköintialueelle, josta oli noin kilometrin matka vaaran näköalapaikalle. Tiedän, että näkötorniin pystyy kiipeämään, muttemme silti uskaltaneet! Ystäväni tytär päätti evästauon jälkeen palata tästä takaisin ja me jatkoimme matkaa Pookin polulla.

Mäntymetsä on kaunista ja maasto vaihtelevaa. Saavuimme pienelle järvelle, jossa näkymä oli todella kaunis tyynine vedenpintoineen. Kiersimme järveä, jonka toisella puolella oli levähdyspaikka. Tässä toinen evästauko.

Mutta sitten sattui: tyttö olikin lähtenyt eri reitille, josta hänen piti palata takaisin Pookivaaralle. Niinpä päätimme palata tuloreittiämme takaisin, jotta pääsemme jatkamaan yhdessä autolle. Alueella kun risteilee varsin paljon polkuja.

Menimme toista reittiä takaisin vaaralta ja tutustuimme samalla uusittuun maastopyöräreittiin. Liikkeellä olikin muutamia pyöräilijöitä patikoijien lisäksi. Saimme tässä ihan hyvänpituisen lenkin ja olimme tyytyväisiä kotimatkalle lähtiessämme.

Meren äärellä Simon Wanhassa Pappilassa

Voi mikä löytö! Pääsin majoittumaan Simon Wanhan Pappilan Rantamakasiineihin. Olin odottanut ihan toisenlaista majoitusta, ja pääsinkin viihtyisään neljän henkilön mökkiin. Tilat tuntuivatkin suorastaan hulppealta yhdelle henkilölle.

Kaupallinen yhteistyö

Mökistä löytyi kaikki tarvittava keittiöineen. Makuuhuoneita oli kaksi ja tietysti myös sauna kuului varustukseen. Korkea katto toi vielä enemmän lisätilan tuntua. Sisustus oli kodikas.

Minulla oli ollut rankka päivä kaverin ikkunoita pestessä ja olin lähdössä seuraavana päivänä jatkamaan urakkaa. Niinpä en ihmeitä jaksanut illan mittaan. Kävin iltakävelyllä meren rannassa ihastelemassa puitteita ja näkymiä.

Mökiltä oli suora näköyhteys merelle. Rannassa oli uimapaikan lisäksi muun muassa lasten leikkikenttä ja makkaranpaistolaavuja kaksittainkin. Myös venesatama oli vieressä.

Mökkielämä oli rauhallista, vaikka makasiineja on kymmenen rinnakkain. Kuulinkin isännältä, että majoitus on muun muassa työmatkalaisten suosiossa. Valtaosa majoittujista tulee ulkomailta.

Omistajat Ari ja Leena tarjoavatkin henkilökohtaista palvelua matkailijoille. Arin veneellä on mahdollisuus päästä merelle ja saaristoon tutustumaan. Ruokailut ja ohjelmapalvelut järjestyvät.

Tämän lisäksi historiasta innostuneelta Arilta voi kuulla joukon tarinoita. Ja mikä parhain yllätys itselleni oli, että Ari toi minulle iltapalaksi tuoreita, juuri paistettuja maivoja. Mitä herkkua!

Itse olin kiinnostunut maankohoumapuistosta. Sehän ei ole mikään erillinen paikka, vaan koko ranta-alue Simonniemessä ja Simon kylällä kuuluu siihen. Suosittelen silti poikkeamista rantaan ja kalasatamaan, siitä saa hyvin käsitystä tästä meren rannasta.

Saunoin, rentouduin ja lepäsin illalla. Nautin mökin aamiaistarjottimesta sekä ilta- että aamupalan. Heräsin yölläkin katsomaan kaunista merinäkymää. Aamulla sitten rauhallinen herääminen ja siitä kohti päivän urakkaa. Tämä lomailu oli paikallaan!

Makoisat yöunet Lahden Scandicissa ja tutustumassa ammattikorkeaan

Kävin jokin aika sitten Lahdessa työmatkalla. Ajelin matkan omalla autolla työkaverini kanssa. Olin suunnitellut illalle Lahden nähtävyyksiä, mutta niinhän siinä kävi, että olin aikaisen aamuherätyksen ja ajon jälkeen aivan poikki.

Kaupallinen yhteistyö

Onneksi Lahden matkakeskuksen lähellä sijaitsevassa Scandic-hotellissa oli hyvät puitteet lepäilyyn. Puuhailin hotellihuoneessa, joka oli sisustettu mukavan maanläheiseen sävyyn. Vedenkeitin löytyi tarpeelliseen tapaan. Illalla kutsui hotellin sauna uima-altaineen. Todella virkistävää ja rentouttavaa.

Seuraavana aamuna jaksoin sitten vähän kierrellä hotellin tiloissa. Aamupala Scandicissa oli aivan harvinaisen hyvä! En ole itse vegaani, mutta kiinnitin huomiota siihen, että vegaaneille oli koottuna erikseen monipuolisen näköinen aamiainen.

Tästä sitten kohti työpäivää Lahden ammattikorkeakouluun. Lahden amk toimii aivan upeissa, uudehkoissa tiloissa. Kävimme kävelykierroksen tutustumassa tiloihin, jotka todella tekivät vaikutuksen. Lounastimme läheisessä lounas-kahvila Sinuhessa, jonka myyntivalikoimaan olin myös tyytyväinen. Mukaan tarttui kauraleipää ja leivokset. Päivä oli työn puolestakin oikein tuottoisa.

Näin ollen paljon Lahtea jäi näkemättä, mutta muutoin olin reissuun todella tyytyväinen.

 

Rentouttava lomanen Muhoksen Montassa leirintäalueella

Viimevuotiseen tapaan alkukesän ohjelmassa oli yöpyminen ja pieni loma Muhoksen Montassa sijaitsevassa Active Camping Montan leirintäalueella. Paikka on ihanan lähellä ja kauniissa Oulujoen ympäristössä.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdimme viikonloppuna jännäten, millainen majapaikka löytyy. Montassa oli juuri tuona päivänä kalastuskauden avajaiset, jolloin lohta oli istutettu jokeen. Leirintäalueella olikin vielä porukkaa ja myös yöpyjiä.

Saimme kuuden hengen leirintämökin, joka oli aivan huoltorakennuksen lähellä. Mökki olikin tosi tilava ja viihtyisä. Ensimmäisenä kahvinkeittoon ja ihastelemaan jokinäkymää. Jokirannassa oli kalastajia, ja pitihän minun rientää saalista kuvaamaan, kun pariskunta sai varttitunnissa kaksi lohea!

Myös veneilymahdollisuus leirintäalueella olisi ollut, mutta koska oli sateinen päivä, niin päädyimme ensin ajelemaan Utajärven suunnilla, käymään kaupassa ja katsomassa Pyhäkosken voimalaitosta. Voimalaitokselta oli huikeat näkymät ja se teki vaikutuksen. Lemmenpolun patikointireittihän kulkee Pyhäkosken ja Montan välillä. Siellä kävin viime kesänä, ja tämän jutun lopusta löytyy linkki tähän postaukseen.

Reissun jälkeen olikin mukava majoittua grillikatokseen makkaranpaistoon. Tuossa vaiheessa alueella olikin jo rauhallista, sillä jääkiekon finaalipelitkin olivat menossa. Makkaroiden jälkeen pääsikin jo saunaan. Myös leirintäalueen huoltorakennuksen tilat olivat siistit ja toimivat. Saunassa oli ihana iso vuolukivikiuas.

Saunan jälkeen siskoni tuli vielä tyttönsä kanssa mökille kylään. Ilta meni siis rattoisasti, hyvät yöunet saatiin ja aamulla vielä vähän katselemaan paikkoja. Viime vuonna kävin myös fatbike-ajelulla, siitäkin löytyy toisesta jutusta. Ja koska leirintäalueella on myös erilaisia aktiviteetteja, niin kiipeilemäänkin siellä olisi päässyt. Mutta minulle riitti viimevuotinen kokemus Seikkailupuisto Huikiasta…

Palvelu leirintäalueella on sydämellistä ja lämmintä. Alue on mukavan kompaktin kokoinen ja todellakin näkymät joelle ovat aivan ehdottomat. Kiitos taas Montta Active Camping!

Viime kesän juttu tässä:

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2018/05/26/luonnonlaheista-idyllia-ja-aktiivista-lomaa-montassa/

Ihastuttavassa Villa Kauppilassa Iissä

Olipa kiva ja rentouttava viikonloppureissu Iissä! Kauas ei aina tarvitse kotoa lähteä nauttimaan, niin kuin blogin perusidea onkin. Sain ilon majoittua uudehkossa B&B Villa Kauppilassa, joka sijaitsee jokivarressa lyhyehkön matkan päässä Iin keskustasta. Bed & Breakfast -majoituksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee taidekeskus KulttuuriKauppila, joten nähtävyyksiäkään ei tarvitse kaukaa hakea.

Kaupallinen yhteistyö

Vastaanotto majapaikassa oli lämmin ja rakennus näytti jo ulkoapäin kiehtovalta. Pihapiirissä on myös muita vanhoja rakennuksia. Ja paikka vaikutti heti ensituntumalta ihanan rauhalliselta.

Uniikki vanhan hirsikartanon miljöö miellytti silmää. 1890-luvulla rakennettu paikka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kartanon remontti on tehty vanhaa kunnioittaen, kuitenkin majoitusviihtyvyyttä ajatellen.

Voi, miten viehkeä huone oli! Pidin sisustustyylistä ja luonnonläheisistä väreistä. Ikkunoissa pitsiverhot ja kaunis näkymä joelle. Huoneessa oli myös oma wc. Sekä se itselleni tärkeä vedenkeitin murukahveineen kuului varustukseen.

Minulla oli lukemista mukana ja suunnitteilla muutoinkin rauhallinen viikonloppu. Lähdin iltapäivällä tutustumaan Hiastinhaaran luontopolkuun, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta.

Luontopolku olikin oiva valinta, sillä siellä oli todella rauhallista. Maasto oli varsin märkää, mutta tukevilla pitkospuilla pääsi lenkkikengillä etenemään. Kävin perillä saakka laavulla ja lintutornilla. Maasto oli todella luonnontilaista ja oli jännä havaita, että Liminkaan verrattuna kuitenkin erinäköistä.

Illalla sitten rauhallinen saunominen Villa Kauppilassa, hyvät olivat puitteet sielläkin. Ja sängyssä nukkui erinomaisesti. Aamulla sitten nauttimaan aamiaisesta ja se minulle kriittinen munakokkeli oli erittäin hyvää! Vähän vielä ulkomaisemien katselua ja sitten näppärästi kotimatkalle. Ja olin palautunut!

Villa Kauppilan yrittäjä kertookin: “Meille tärkeää on aitous, tunnelmallisuus, rauhallisuus ja henkilökohtainen asiakaspalvelu.” Kiitos B & B Villa Kauppila!

Tässä aiempi postaukseni Iistä ja nähtävyyksistä:

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2017/06/30/iissa-ymparistotaidetta-ja-vanha-hamina/

Klassikkokohteita Turussa

Onko Turku sinulle tuttu kaupunki? Jos ei, niin mene ihmeessä vierailemaan. Minä olen käynyt muutamia kertoja, mutta koska niistä on jo aikaa, niin päädyin tällä kertaa työreissun yhteydessä käymään Turun linnassa.

Turun linnaahan on aloitettu rakentamaan keskiajan lopussa. Kävinkin ensin päälinnan puolella. Siellä meinasi olla jännittävän ahtaita käytäviä. Koska nyt ei ollut sesonkiaika menossa, niin linnaa sai kiertää todella rauhassa. Päälinnan ylimmässä kerroksessa taas oli todella avaria huoneita.

Meinasin ihan säikähtää, kun ensimmäinen opas tuli vastaan! Toista hoksasin sentään jo tervehtiä ja kolmas pääsi valokuvaan! Eli opastusta kyllä olisi ollut mukavasti tarjolla.

Päälinnan jälkeen menin esilinnan puolella, joka on uudempaa osaa 1500-luvulta. Esilinnassa oli runsaasti esineitä näytillä sekä erilaisia tyylihuoneita.

Ensi kerralle nähtävyyksistä jäivät kovasti kiinnostamaan muun muassa Forum Marinum ja Aboa Vetus.

Entäs sitten majoitus? Se oli legendaarinen Hamburger Börs -hotelli. Hotelli sijaitsee aivan ydinkeskustassa, joten kulkuyhteydet olivat hyvät. Pidin hotellin tyylistä ja sisustuksesta. Toisena iltana nautiskelin myös hotellin Frans & Emilie -ravintolassa.

Ja työhommat olivat sitten Turun ammattikorkeakoulun hienoissa tiloissa. Pääsimme tutustumaan muun muassa opiskelijayritys The Firmaan sekä Turku Game Labiin. Aivan upeaa!

Tässä oli kattaus Turkua, ja todellakin ensi kerralle jäi nähtävää!

Leikkisä jääkarhu Ranualla ja lepolomaa

Tiedäthän Ranuan eläinpuiston? Saimme pääsiäisenä ystäväni kanssa vierailla siellä. Lähdimme liikkeelle jo aamupäivästä ja puistossa olikin mukavan hiljaista. 12-vuotias tyttökin jaksoi innoissaan kiertää puiston.

Näimme kaikki eläimet, niin suuret kuin pienetkin. Kohokohta oli se, kun jääkarhunpentu laski liukumäkeä! Eläimillä oli hyvin tilaa ja puisto oli siisti. Ja herättihän käynti muistojakin siitä ajasta, kun olen oman tyttäreni kanssa puistossa käynyt. Nyt reissu olikin jo pitkään ollut suunnitteilla.

Majoituimme Ranuan keskustassa Kuusitiellä sijaitsevaan huoneistoon. Majapaikka oli pieni kaksio. Meillä oli loistava ruoanlaittaja mukana ja nautimmekin kaikki ateriat huoneistolla. Käytössä oli sähkögrilli, jolla sai hyvin päiväruoat tehtyä.

Niin majapaikka kuin koko Ranuan kylä olivat rauhallisia. Kävimme useaan otteeseen kävelyllä ja keskustasta tein myös kirpparilöytöjä. Nähtävyyksiäkin bongasimme kylältä, tosin ne meinasivat mennä minulta ensin ohi! Nauroimmekin vähän, että miten en voinut olla huomaamatta valkoista kiveä! Mutta löytyihän se sieltä, samoin Hillatori.

Lisäksi kävimme Simojärvellä ajelemassa ja katsomassa Japanitaloa. Se olikin varsin kiehtova, suosittelen!

Paluumatkalla päädyttiin grillille, josta seuraavassa postauksessa!

Uudessa Oodissa ja Vaakunassa Helsingissä

Kävin joulun alla työreissulla Lappeenrannassa, ja olin samalla reissulla Helsingissä. Kaupunkiin päästyäni minun piti heti päästä uuteen keskustakirjasto Oodiin. Se olikin vain kivenheiton päässä rautatieasemalta.

Oodi avautui valoisana ja avarana. Pidin luonnonläheisestä sisustuksesta ja aaltoilevasta tyylistä. Mieleeni tuli kotipaikkakuntani Limingan luonto!

Kirjastoon tulee varmasti mentyä toistekin, ja nyt jäikin kutkuttamaan vielä suljettuna oleva kakkoskerros.

Majoitus minulla oli myös kivenheiton päässä rautatieasemalta hotelli Vaakunassa. Se onkin entuudestaan tuttu paikka ja varma valinta reissuille.

Seuraavassa postauksessa päästään kurkistamaan Amos Rexiin ja Lappeenrantaan, jossa tosin en nähtävyyksiä tällä matkalla ennättänyt käydä! Mutta sitä ennen toivotan kaikille lukijoilleni ihanaista joulun aikaa!

 

Virkistymässä Oulun Edenissä

Arvatkaapa, mikä on yksi lempikylpylöitäni? No sehän on tietysti Oulun Eden, eli lähelläkin vielä. Minulla onkin tapana säännöllisesti käydä virkistymässä siellä.

Tällä kertaa ajattelin, että teen samalla blogijuttuakin ja kuvasin Edenin tiloja. Hotelli sattui juuri olemaan aivan täynnä, joten en päässyt kuvaamaan huoneita. Olen kuitenkin aiemmin myös majoittunut Edenissä, joten tiedän, että huoneet ovat tilavia ja viihtyisiä.

Erityisen hyviä muistoja on parista Edenissä vietetystä joulusta. Nyt olikin mukava, kun jouluista tunnelmaa oli jo laitettu kylpylähotellin tiloihin.

Pulahdin kylpylässä uimassa, porealtaissa ja saunassa. Mukavaa oli niin kuin aina. Edenin erikoisuushan on aaltokone, jonka aikana yleensä kaikki asiakkaat nauttivat aalloista. Aallot tulevat tasatunnein. Myös ulkoallas löytyy.

Monesti tapanani on poiketa alakerran kahvilassa kahvilla tai keittolounaalla. Yläkerran ravintolassa taas olisi ollut tarjolla herkullinen aamiaiskattaus, jota ne nyt kuitenkaan maistellut. Ravintola Maisemasta on kivat näkymät kylpylään.

Myös ajanvietettä, kuten pelejä ja kuntosalia Edenistä löytyy. Ja tottakai pitää muistaa erilaiset hoidot, joita on saatavana. Niitä en ole itse vielä testannut.

Mutta kotosalla ollessa Eden on yksi suosikkejani, kun haluan rentoutua.

Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!