Idyllisessä Lumijoen Varjakassa

Varessäikästä jatkoimme matkaa Lumijoen Varjakkaan, joka sijaitsee Siikajoelle menevältä tieltä kahdeksan kilometriä päätyen jälleen merenrantaan.

Varjakka on toinen kesän suosikkiuimarannoistani. Ranta on aika pieni, mutta toisaalta siellä ei yleensä ole ruuhkaakaan.

Tällä kertaa oli kova tuuli, ja menimmekin käymään vanhassa Hailuotolaivassa olevassa kahvilassa. Tarjoiltavat ovat hyviä ja tuoreita, minulle maistui pannari kahvin kera!

Varjakassa voi myös leiriytyä sekä viettää muutenkin aikaa. Alueella olevat vanhat aitat ovat kivoja ja muutakin rekvisiittaa löytyy!

Täällä tulee ajeltua usein myös ystävien kanssa kahvilla. Erilaisia kesätapahtumia myös Varjakassa järjestetään.

Kauniissa Mikonkarissa ja kiehtovassa veistospuistossa Raahessa

Sain vinkin Raahessa Pattijoella sijaitsevasta kauniista merenrannasta Mikonkarista somen kautta. Paikasta oli todella kauniita kuvia, ja tämä herätti kiinnostuksen.

Lähdimme siis kauniina kesäiltana ajelemaan kohti paikkaa navigaattorin opastuksella. Päädyimme pienelle soratielle, jonka varresta paljastui yllättäen veistospuisto. Tämänkään olemassaolosta en ole tiennyt mitään! Aina löytyy siis uutta lähiseudultakin.

Aluksi kuitenkin suunnattiin Mikonkariin, jossa piipahdimme ensin leirintäalue Lohenpyrstön puolella. Kävin tässä kurkkimassa rantaa luontopolun puolelta.

Tästä siirryimme toiseen suuntaan ja ajelimme vanhan kalastajakylän ohi. Päädyimme niemen nokkaan, josta näitä kauniita maisemia sitten löytyi. Upea paikka!

Palatessa tutkailimme kalastajakylää ja venesatamaa kalamajoineen. Tämän jälkeen ajoimme takaisin veistospuiston luo, joka sattui vielä olemaan avoinna.

Puistossa on noin 200 veistosta, jotka taiteilija Matti Lepistö on tehnyt. Todella uniikki kohde!

Tyytyväisenä näistä löydöista sitten kotimatkalle ja somen kautta kyselemään uusia käyntikohdevinkkejä!

Kalajoella näköalahuoneistossa rauhoittumassa

Oletko käynyt Kalajoella talviaikaan? Kesäkohteena Kalajoen Hiekkasärkät on monelle todella tuttu paikka, mutta myös talvella Kalajoelta löytyy monenlaista aktiviteettia. Tällä kertaa kehittelin uusia pääsiäisperinteitä ja tein yhden yön reissun Kalajoelle.

Mennessä ajelin ensin dyyneille katsomaan näköaloja merelle. Sää suori, aurinko paistoi ja ihmisiä oli runsain joukoin ulkoilemassa rannalla ja jäällä. Kävin lounastamassa pääsiäislounaan ravintola Lokkilinnassa, josta on myös hienot näköalat.

Karitsanpaisti punaviinikastikkeessa maistui loistavalta, ja tykkäsin myös mämmirahkasta jälkiruoaksi.

Tästä siirryinkin sitten majapaikkaani Santa’s Resort & Spa Hotel Saniin. Pääsin todella yllättymään, sillä sain uudenkarhean näköalahuoneiston seitsemännestä kerroksesta!

Huoneisto oli todella viihtyisä ja toimiva sisustusratkaisuineen. Parveke oli tilava ja näköala olohuoneenkin sohvalta suoraan rantaan ja merelle. Ja olihan se kaunis auringonpaisteella!

Kahvinkeittelyn jälkeen lähdin suosikkipuuhaani eli kylpylöimään hotellin kylpylä Sanifaniin. Se on minulle entuudestaan tuttu paikka, mutta nyt kylpylän tiloja oli osin uudistettu entistä viihtyisämmiksi.

Pulikointi oli mukavaa ja Sanifanin erikoisuutena on virtaava joki. Poreita tietysti löytyy sekä mukava liukumäki aikuisenkin laskettavaksi. Saunatilat oli myös uudistettu ja siellä uinnin päälle oli kiva käydä.

Tällä kertaa minulla oli rauhoittumisen paikka, sillä olen kuukauden tehnyt uutta työtä ja on ollut aika hektistä. Näinpä nyt vietin illan huoneistossa lukien ja näköaloja katsellen. Sanifanin bistroa voi kyllä suositella ja sielläkin tilat ovat todella kivat.

Illalla oli ihana auringonlasku ja aamulla auringonnousun ihailu. Vanhassa Kalajoen osassa Plassilla oli lankalauantaina pääsiäiskokko, joita perinteisesti poltetaan rannikkoseudullamme. Nyt jätin sen kuitenkin välistä. Lisäksi ohjelmavaihtoehtoja olisi ollut muitakin, esimerkiksi elävää musiikkia olisi ollut tarjolla useammassakin paikassa. Ja hotellistahan löytyy muun muassa keilahalli ja kuntosalit.

Rauhallisen aamuhetken ja maittavan aamiaisen jälkeen lähdin ajelemaan toista reittiä kotiinpäin, sillä poikkesin matkalla äidilläni.

Sani-hotellin vieressä sijaitsee myös Meriluontokeskus. Siitä ja Plassista voit lukea syksyisen postaukseni:

Plassi ja meriluontoa Kalajoella

Yhteistyöpostaus

Aito elämys Warjakan Bar et Grill Oulunsalossa

Oletko poikennut Oulussa Oulunsalon Varjakassa? Se löytyy, kun lähdetään Oulunsalosta Hailuotoon päin menevää tietä. Varjakan merenranta on komea paikka niin kesällä kuin talvella. Varjakassa sijaitsee myös upea kartano, jossa järjestetään muun muassa erilaisia tilaisuuksia.

Myös suosittu Suvirock vietetään ensi kesänä jo kahdeksatta kertaa Oulunsalon Varjakassa. Festivaali sopii koko perheelle. Aion nyt itsekin ensimmäistä kertaa käydä siellä.

Ajelimme nyt siis talvimaisemia merenrannassa katsomassa. Palatessa päätimme tyttäreni kanssa, että nyt vihdoin poiketaan Warjakan Bar & Grillille. Se on houkuttanut monesti käydä katsomassa, millainen paikka on.

Koin oikean vau-elämyksen sisälle päästyämme! Leppoisassa tunnelmassa tilasimme molemmille makkaraperunat grilliltä ja annoksia odotellessa kiersin tutkimassa paikkoja. Sisustus oli kertakaikkiaan viehättävän retro ja mukava. Voi hyvin kuvitella, että iltaisin baarinkin puolella on tunnelmaa!

Makkaraperunatkin valmistuivat äkkiä ja maistuivat mainiosti. Oli ilo nähdä, kuinka kauniisti annos oli aseteltu.

Kannattaa käydä testaamassa, halusit sitten kumpia palveluita tahansa tai vaikka molempia!

Ihastuttava Kiviniemi ja Virpiniemi meren läheisyydessä

Mukava kohde muutaman kerran vuodessa on ajella Oulussa Kellon Kiviniemen kalasatamassa ja Virpiniemen virkistysalueella.

Kalasatamassa oli veneet nostettu talviteloille. Suosittu Kalapuohi on kuitenkin loppuviikkoisin auki. Näkymät rannassa ovat myös kauniit.

Virpiniemessä oli paljon talvilomalaisia ulkoilemassa. Kahvila ei nyt sattunut olemaan auki, sekin on kiva paikka. Mutta nuotioimassa oli porukkaa. Alue tarjoaa monenlaista liikuntamahdollisuutta niin talvisin kuin kesäisinkin.

Kesällä tehty postaus tässä:

Kellon Kiviniemessä ja Virpiniemessä

 

Tietovisaa pähkäilemässä Vihiluodon Torpalla

Oletko tiennyt, miten suosittuja tietovisat ovat nykyisin? Minä en, mutta nyt sain tutustua siihenkin maailmaan. Työkaverini nimittäin vinkkasi, että minun kannattaisi käydä Kempeleessä Vihiluodon Torpalla. Päätin mennä sunnuntai-iltana, jolloin on aina Jussin tietovisa.

Ajankohtakin oli mukava, sillä sunnuntait menevät usein töihin valmistautuessa ja oli mukava saada piristävää tekemistä tuolle illalle.

Olen aiemmin käynyt Vihiluodon luontopolulla, josta on postauskin kesältä. Nyt jatkoin eteenpäin ja tulin torpalle. Sieltähän avautuivat aivan upeat maisemat merelle, voi kuvitella, miltä paikka näyttää kesälläkin.

Yrittäjät esittelivät minulle aluksi torpan tilat. Torpalla pidetään paljon yksityistilaisuuksia, sillä tilat ovat varsin monipuoliset plus päälle vielä pihaympäristö. Sain kurkata saunatiloihin ja ulkona houkutteli palju näköaloineen. Takkahuone oli todella viihtyisä. Torpalta löytyy myös kesäkäytössä oleva kymmenen hengen kabinetti.

Tutustumiskierroksen jälkeen maistoin talon wingsejä, joita olen oppinut viime aikoina syömään. Loppuilta menikin sitten kahvin kera, sillä baarituotteet eivät sovellu autoilijalle.

Ennen tietovisan alkua ennätin jutustella ihmisten kanssa. Paikalla oli muun muassa ulkoilijoita, ja itselle mukava havainto oli, että myös koirat olivat tervetulleita torpalle. Meren jäällä on nimittäin loistavat ulkoilumahdollisuudet. Nythän on tehty esimerkiksi retkiluistelurata Vihiluodosta Oulun Oritkariin. Pilkkijöille on luonnollisesti myös tilaa.

Kesäisin on käytössä myös useita hienoja rantalentopallokenttiä. Vihiluodon kyläyhdistys on ollut aktiivinen kylän kehittämisen suhteen, ja viime kesänä saatiin käyttöön myös uusittu uimaranta.

Sitten saapui ennen iltakuutta paikalle tietovisan vetäjä Jussi Similä. Hänellä olikin todella pitkä työkokemus visojen suunnittelusta ja vetämisestä. Jussi käy useassa paikassa viikoittain, ja sain tietää, että visoja on runsaasti Oulun alueella. Nuorempi sukupolvi on nimittäin myös löytänyt ne, minkä minäkin havaitsin illan aikana.

Torppa tuli täyteen visailijoita. Pyysin parilta joukkueelta, että saisin seurata, kuinka visa etenee. Hehän ottivatkin minut mukaan joukkueeseen, ja sain olla kahdessakin joukkueessa mukana visan aikana. Kilpailu oli niin mukaansatempaava, etten malttanut lähteä kesken kaiken pois koiraakaan ulkoiluttamaan!

Saimme ensin vastauslomakkeet, ja minulle kerrottiin, että kysymyksiä on erityyppisiä aina yhdeksän kappaleen sarjoissa. Sarjat välitarkistettiin välillä, mikä lisäsi jännitystä. Jussi aloitti ajankohtaisista kysymyksistä, joista vasta vierailemani Tyrnävän Pömiläkin tuli esille.

Kysymyksissä oli esimerkiksi vaihtoehtokysymyksiä, joissa yritin asettua tekijän logiikkaan. Lisäksi oli muun muassa vinkkikysymyksiä kolmella vinkillä, joista tietysti ensimmäisellä tietämällä sai korkeimmat pisteet. Itse en koe olevani erityisen tietoviisas, mutta nyt huomasin, että näissä saikin useassa käyttää kekseliäisyyttä. Ja kun porukan päät laitettiin yhteen, niin aina se vastausehdotus joltakulta löytyi.

Oli kyllä mukava ja rentouttava ilta. Tietovisojen maailma oli aivan erilaista kuin etukäteen kuvittelin. Ehdottomasti käyn viimeistään kesällä uudelleen!

Kirjoitin tämän postauksen ystäväni Larry Peninsulan juuri julkaistua debyyttialbumia kuunnellen. Leppoisaa kantria, joista yhtenä palana myös suomenkielinen Saimaa-biisi, jota on radioaalloillakin soitettu. Kannattaa tutustua!

Yhteistyöpostaus

Meren talvista tunnelmaa Tauvossa

Siikajoella sijaitseva Tauvo on lempikohteitani meren rannalla. Päätin lähteä päivänvalossa katsomaan rantaa. Tauvoon liittyy itselläni paljon nuoruusmuistoja.

Sattuikin todella jännittävän näköinen päivä, sillä taivaan väri oli upeita sinisiä sävyjä! Meren rannalle pääsi hyvin moottorikelkkauria pitkin. Olisipa mahtava kelkkailla näissä maisemissa!

Tauvoon on rakentunut loma-asuntoja vanhan kalasataman lähistölle. Puitteet ulkoiluun ovat loistavat, tällä kertaa ei näkynyt pilkkijöitäkään.

Ajelin Raahen kautta pois ja pysähdyin vielä Revonlahdella. Odotellaan nyt kevätmaisemia ja pistäydytään Tauvossa uudelleen!

Talvisessa Lumijoen Varjakassa

Joulun aikaan kävimme sukulaismiehen kanssa katsomassa talvista Varjakkaa Lumijoella. Lumijoen kylältä on sinne matkaa noin kymmenen kilometriä.

Varjakka on yksi suosimistani merenrannoista kesällä. Siellä on kalasatama ja vanhassa Hailuoto-laivassa oleva kesäkahvila.

Talvellakin Varjakassa on viehättävän näköistä. Näkymät meren jäälle, lumiset maisemat ja avara maisema.

Talvisin voi myös tehdä monenlaista. Paikka on pilkkijöiden, hiihtäjien ja moottorikelkkailijoiden suosiossa.

Odotan jo kauniita auringonpaisteisia päiviä ja ulkoilua Varjakassa!

Plassi ja meriluontoa Kalajoella

Kalajoki on yksi maakuntamme helmiä! Monipuolisuudellaan se on ympärivuotinen matkailukohde ja tarjoaa jokaiselle jotain. Tällä kertaa kävin Vanhassa Plassissa, Tapion Tuvalla ja Meriluontokeskuksessa.

Vein menomatkalla anopille lankoja ja sain mukaan uudet villasukat. Ajelin Oulaisten ja Merijärven kautta. Lähtiessä Limingassa oli ensilumi maassa, mutta yllättäen etelämpänä ei ollutkaan satanut lunta.

Suuntasin ensin vanhaan kaupunkiin eli Plassiin. Vanhan markkinapaikan ympärillä oli vanhoja rakennuksia ja alueelta oli kaunis jokinäkymä. Tervan tietä tämäkin alue. Aika kylmä oli kuvata, mutta mitäpä sitä ei bloginsa eteen tekisi!

Tästä lähdin Kalajoen keskustan ja komean kirkon ohi kohti Hiekkasärkkiä. Matkan varrella on myös keramiikkapaja kahviloineen. Särkillä suuntasin heti alkajaisiksi lounaspöytään Tapion tuvalle.

Kotiruoka oli maittavaa ja Tapion tuvalla oli paljon näkemistä. Taidenäyttely jatkui ympäri taloa kahdessa kerroksessa. Myymälässä oli muun muassa kaunista paikallista keramiikkaa.

Tästä jatkoin rantatietä ja pysähdyin hotellin edustalla kuvaamaan rantaa. Näkymä oli viehättävän syksyinen ja kuurainen. Syyslomalaisia oli liikkeellä ja rannalla onkin kivat ulkoilumahdollisuudet. Se on upea kaikkina vuodenaikoina. Yleensä itse käyn sekä talvi- että kesäaikaan Kalajoella uimassa joko kylpylässä tai meressä.

Lopuksi suuntasin Meriluontokeskukseen. Siellä sain aluksi henkilökohtaista opastusta liittyen jääkauteen. Luontokeskus poikkesi useammasta muusta, jossa olen käynyt, sillä näyttely oli jaettu kolmeen kerrokseen. Opas kertoikin, että joka kerroksessa on oma teemansa ja näyttely on suunniteltu siten, että se kiinnostaa kaikenikäisiä eli jokaiselle on jotakin. Tämän myös havaitsin ja totesin, että paikalla oli innostuneita lapsiakin! Multimediaakaan ei ollut näyttelystä unohdettu ja maisemaikkunasta oli hienot näköalat.

Kiva reissu oli taas, ja jään odottamaan ensi kesänä valmistuvaa ostoskylää. Sitten Hiekkasärkiltä ei kyllä puutu enää mitään! Näiden nyt käymieni paikkojen lisäksi sieltä löytyy nähtävää ja koettavaa laidasta laitaan, kuten esimerkiksi vesipuisto ja seikkailupuisto.

Syksyinen meri Varessäikässä

Meri on ihmeellinen elementti, sillä se näyttää joka päivä erilaiselta. Yhtenä syksyisenä päivänä lähdimme katsomaan suosittua uimarantaa Siikajoen Varessäikkää.

Ruskan värit matkalla olivat kauniit. Matkalla mennään läpi Karinkannan kauniin kylänraitin. Varessäikkään on tänä kesänä laitettu hyvät opasteet.

Nyt ranta oli autio, mutta meri moni-ilmeinen. Tuuli puhalsi vettä uimarannalta poispäin ja hiekka oli urautunut kauniisti. Syksyn tuntua oli ilmassa.

Rauhaisa tunnelma, johon tekee mieli palata taas talvella!