Merellisissä tunnelmissa Hailuodossa

Joko olet tutustunut Hailuotoon? Se on eittämättä Pohjois-Pohjanmaan ykköskohteita. Sää suosi, kun ystäväni kanssa lähdimme lauttamatkalle saareen. Merimatka on ehdottomasti jo matkan isoimpia elämyksiä.

Ajelimme saaren päähän Marjaniemeen ja lähdimme aluksi jaloittelemaan kalastajakylään. Tästä siirryimme dyyneille pitkospuita pitkin ja rannalle. Saaren idyllin huomasi heti tullessa ja vaikka matkailijoita oli luovossa, niin tunnelma ja yleiskuva olivat rauhallisia.

Päädyimme rauhallisen kävelyn jälkeen kahvittelemaan rantaan. Kahvilassa oli monipuolinen käsityövalikoima myynnissä ja myös tauluja löytyi. Kahvikuppi oli kuin suoraan mummolasta!

Tästä olikin aika siirtyä lounastamaan. Ravintola Frans on vasta aloittanut toimintansa ja ystävälläni oli siitä jo hyvä kokemus, joten sinne siis.

Otimme molemmat Hailuoto-pizzat, joissa oli kylmäsavulohen lisäksi katkarapuja ja punasipulia. Itse tykkäsin kovasti, kun jaksoin myös syödä kaiken. Ravintola oli sisustettu tyylikkään viihtyisästi ja palvelu oli iloista ja ystävällistä.

Istuskelimme vielä ulkona ennen kuin lähdimme kotimatkalle. Sujuvasti pääsimme suoraan lauttaan ja merituuli helli lämpimästi paluumatkallakin. Hailuodon reissu on yksi kesän ehdoton perinne!

Raahen luontopolkuja tutkimassa

Kaverini kanssa olemme jo aika paljon kiertäneet luontopolkuja Raahessa. Tällä kertaa päädyimme aluksi Aittalahden luontopolulle. Lähdimme liikkeelle lintutornilta, jota jo sinällään kannattaa käydä katsomassa.

Ups, meillä oli kuitenkin vaikeuksia löytää, mistä polku meni. Varmemmaksi vakuudeksi päätimme vaihtaa paikkaa ja siirryimme Lapaluodon Maivaperälle.

Tästä lähtikin polku kivasti pitkin merenrantaa. Matkalla oli jänniä rakennelmia puista rannalla ja pitkospuita oli myös hyödynnetty. Päädyimme nuotiopaikalle kauniin merimaiseman ääreen.

Nyt oli kuitenkin aika rajallinen, joten emme kiertäneet koko polkua. Tätä pitää tutkia lisää joskus myöhemmin!

Meren äärellä Raahessa

Kävimme ystäväni kanssa viime kesänä Raahessa Mikonkarissa, josta löytyy myös venesatama. Mikonkarin päästä avautuu huikea merimaisema. Alueella on myös kivoja idyllisiä mökkejä.

Nyt oli varsin tuulinen päivä, ja toinen kohteemme oli Parrinkalliot. Niistä sain vinkin myös viime kesänä ja ystäväni tiesikin niiden sijainnin. Sinne siis!

Metsästä olivat lumet sulaneet, joten liikkuminen oli helppoa. Mutta itse kalliot olivat kyllä jännittävät, sillä jäätä oli vielä hitusen paikka paikoin. Saavutimme kuitenkin huipun ja yllätyin kallioiden laajuudesta. Ihan omanlaisensa maisema.

Tästä jatkoimme thairavintolan testaukseen, mutta siitä myöhemmässä postauksessa.

Meren äärellä Siikajoen Varessäikässä

Kesällä yksi suosikkipaikkojani on Varessäikän uimaranta Siikajoella. Ranta on hieno ja alueella on muutakin mielenkiintoista. Uudessa kodassa on mukava paistaa makkaraa. Kesäisin alueella toimii kioski ja pieneen pookiin voi kiivetä katsomaan maisemia. Alueella on myös asuntovaunuille tilaa ja venesatama on kesällä täynnä veneitä.

Olen nyt käynyt eri vuodenaikoihin katsomassa merta. Varsinkin tänä talvena säiden heiteltyä laidasta laitaan meri on aina erinäköinen. Merivesihän oli moneen otteeseen korkealla ja olen nähnyt Siikajoeltakin hienoja aaltokuvia.

Talvisia tunnelmia Siikajoen Varessäikässä

Kuten on tullut jo ilmi, niin meri on lempielementtejäni. Se on erilainen joka päivä ja etenkin eri vuodenaikoina.

Tällä kertaa lähdimme ystäväni kanssa Siikajoen Varessäikän rannalle makkaranpaistoon. Alueelle on rakennettu viime kesänä uusi kota, joka tarjoaa mainiot puitteet nuotioimiselle. Olipa kodassa jopa sähkötkin!

Ranta oli kaunis ja alueella oli rauhallista. Tähän vuodenaikaan ehkä hieman jännäkin, kun maa oli lumettomana. Se toi kontrastia maisemaan.

Makkarat ja eväät nautittiin, joten lauantaipäivän ohjelma oli leppoisa. Täällä tulee poikettua taas uudelleenkin!

Eläinpuistossa ja museokylässä Kälviällä sekä Vaasaan tutustumassa

Toteutimme ystäväni kanssa kesäloman päiväreissun, jossa yhdistimme eri käyntikohteita. Ystäväni halusi Vaasaan ja minulla oli mielessä matkan varrella sijaitseva Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo. Niinpä lähdimme aamusta liikkeelle ja illaksi takaisin.

Ajelimme ensin eläinpuistoon Kälviälle. Puisto oli juuri avautunut ja pienen evästauon jälkeen lähdimme tutustumaan. Alue oli mukavan pienimuotoinen ja rauhallinen. Aluksi kiertelimme kotieläinten parissa, jotka olivat kierroksen alussa.

Tästä siirryimme talonpojanmuseon alueelle vanhojen asumusten ja esineiden pariin. Nähtävää riitti hurjasti! Yksityiskohtia oli mietitty tavaraa kootessa.

Kierros jatkui vanhojen traktoreiden ja autojen pariin. Näimmepä yhden traktorin käynnistyksenkin ja hyvin pörisi! Laivasta taas löytyi muun muassa aarrearkku. Ja ai että rakastin pieniä taloja!

Toivoselta jatkoimme matkaa Vaasaan. Menimme aluksi Vanhaan Vaasaan ja teimme kierroksen siellä. Pysähdyimme sitten tutkimaan tarkemmin Pyhän Marian kirkon aluetta. Rakennuksen jäänteet olivatkin vaikuttavat.

Ajelimme keskustan kautta Raippaluodon sillalle ja ihastelimme merellisiä näkymiä. Pysähdyimme sillan päässä olevassa ravintolassa, mutta päätimme lounastaa vasta paluumatkalla.

Tällä kertaa nämä näkemiset riittivät päivän annokseksi ja lähdimme kotimatkalle. Illalla ei edes väsyttänyt, kun oli päivän aikana kaksi kuljettajaa. Hyvä reissu siis kaikkinensa!

Afterglow-yhtyeen konsertissa ja savupirttiin tutustumassa Kemissä

Oletko tiennyt, miten ihana kesäkaupunki Kemi on? Minä olen nyt parina kesänä pyörinyt siellä ja ollut joka kerta ihastuksissani etenkin Sisäsataman alueesta. Nyt Kemissä vietettiin 150-juhlavuoden kunniaksi normaalia pidempääkin Easy Living in Kemi -tapahtumaviikkoa.

Viikon ohjelmaan kuului sunnuntainen Afterglow-yhtyeen päiväkonsertti. Bändin laulaja on ystäväni ja toinenkin bändiläinen tuttuni. Siispä totta kai oli suunnattava keikalle! Sain päivän aikana mukavasti musiikki-informaatiotakin.

Olin paikalla hyvissä ajoin nauttimassa Sisäsataman tunnelmasta. Alue ja läheinen Meripuisto ovat kemiläisten olohuone, ja joka kerralla käydessäni on mukava jututtaa paikallisia ihmisiä. Terassit olivat täynnä väkeä, sillä sattui kaunis aurinkoisen lämmin päivä tapahtumalle.

Olin saanut vinkin Yli-Jaakheikin savupirtistä, joka sijaitsee viereisellä museoalueella. Lähdinkin tutustumaan siihen ja matkalla kävelin kivistä muodostetun Jatulintarhan ohi. Pirtti löytyikin helposti, ja sain siellä todella kattavan esittelyn oppaalta.

Aikoinaan on ollut erilaista muurata tulisijoja eikä niissä ole ollut savupiippua. Näin ollen tupaa lämmitettäessä ihmiset ovat tehneet esimerkiksi ulkotöitä. Lisäksi pirtissä oli monenlaista kiinnostavaa esinettä, joilla oli oma historiansa. Täällä kannattaa poiketa!

Tästä sitten pieni kierros satama-alueella. Sarjakuvakeskus on muuttanut Jalokivigallerian rakennukseen, mutta keskus ei ollut nyt viikonloppuna auki. Nautiskelin kuitenkin kahvista ja tunnelmasta keikkaa odotellessa.

Ja sitten päivän varsinaiseen ohjelmaan eli konserttiin. Afterglow esitti tänään Genesiksen Foxtrot-levyn täydennettynä muutamilla muilla hyvin valikoiduilla kappaleilla, joista osa meriaiheisia. Puolentoista tunnin setti olikin varsin onnistunut.

Nyt jäädään taas odottelemaan seuraavaa keikkaa! Ja Kemiä suosittelen mainiona vireänä kesäkaupunkina.

Raahen Meripäivillä Sedovia ihastelemassa

Raahessa oli taas hienot Meripäivät! Olen aiemminkin osallistunut tähän Pooki Flakkaa -tapahtumaan ja ollut tyytyväinen kaupungin merellisyyden hienosta hyödyntämisestä.

Nyt oli tietysti ohjelmassa Sedovin, maailman suurimman perinteisen purjelaivan näkeminen. Olimme ystäväni kanssa heti aamusta liikkeellä ja saimmekin auton hyvin parkkiin. Pääsimme jonottamaan laivaan eikä siinä kauan mennyt, kun kannelle jo päästiinkin.

Miehistöä oli vastassa hienoissa meriasuissaan. Laivan kannella mahtui hyvin kiertelemään ja katselemaan yksityiskohtia. Ortodoksiseen rukoushuoneeseen pääsi myös kurkistamaan. Muutoin liikuttiin kannella eikä sisätiloissa, jotka olisivat olleet myös mielenkiintoisia.

Jatkoimme laivalta kaupungille tapahtumaan. Harmillisesti Soveliuksen talo ja Apteekkimuseo eivät olleet vielä ennättäneet aueta, niin ne jäivät edelleen minulla käymättä. Kävimme kuitenkin kiertelemässä markkinoita ja ihailemassa muita laivoja rannassa. Paikalla oli Kalajoella näkemämme Ansiokin!

Maakuntakierroksella Raahe-Pyhäjoki-Kalajoki

Olipa meillä taas hyvä reissu paikallistuntemusta omaavan kaverini kanssa! Kävimme juhannusajelulla Raahesta Pyhäjoelle ja Kalajoelle.

Aluksi lähdimme kierrokselle Raahessa sijaitsevan Mutalan kartanon kautta. Se sopii erilaisiin tilaisuuksiin ja siellä oli muun muassa kiehtovan näköinen saunarakennus.

Emme pitäneet kiirettä, vaan piipahdimme matkalla kiinnostaviin paikkoihin. Menomatkalla pysähdyimme Pyhäjoen Parhalahdella Ylimattilan arboretumissa. Limingassahan on minulle tuttu puulajipuisto, mutta oli mielenkiintoista nähdä vähän erilainen.

Ylimattilassa olikin kaunista. Alue oli puistomainen, niin kuin tietysti puiden ja pensaiden esittelyyn sopikin. Sää oli tänä päivänä vaihteleva, mutta sadepisaroilta vältyttiin ja jatkettiin sitten matkaa Kalajoen juhannusnäkymiin.

Kalajoella oli päiväsaikaan yllättävänkin hiljaista. Oi niitä nuoruusaikoja, kun siellä tuli itselläkin juhannusta vietettyä! Nyt pysähdyimme dyynin laelle kuvaamaan. Juuri sillä hetkellä vihmoi tuulista vettä, joten kävely jäi tekemättä. Merikin oli aika lailla sumun peitossa.

Lähdimme tästä vielä Kalajoen Rahjan satamaan. Siellä teimmekin löydön, sillä vanha puuvene Ansio oli laiturissa. Upea, ja paikalle sattui vielä aluksen tunteva mies kertomaan historiaa. Ansiolla tehdään risteilyjä tänäkin kesänä.

Kalajoella evästykset grillillä ja takaisinpäin. Paluumatkalla tutustuimme sitten Pyhäjoen Hourunkoskeen. Se olikin näyttävän näköinen ja kalaakin joesta taitaa nousta.

Paljon ennätettiin kyllä päivän aikana nähdä!

Meren äärellä Simon Wanhassa Pappilassa

Voi mikä löytö! Pääsin majoittumaan Simon Wanhan Pappilan Rantamakasiineihin. Olin odottanut ihan toisenlaista majoitusta, ja pääsinkin viihtyisään neljän henkilön mökkiin. Tilat tuntuivatkin suorastaan hulppealta yhdelle henkilölle.

Kaupallinen yhteistyö

Mökistä löytyi kaikki tarvittava keittiöineen. Makuuhuoneita oli kaksi ja tietysti myös sauna kuului varustukseen. Korkea katto toi vielä enemmän lisätilan tuntua. Sisustus oli kodikas.

Minulla oli ollut rankka päivä kaverin ikkunoita pestessä ja olin lähdössä seuraavana päivänä jatkamaan urakkaa. Niinpä en ihmeitä jaksanut illan mittaan. Kävin iltakävelyllä meren rannassa ihastelemassa puitteita ja näkymiä.

Mökiltä oli suora näköyhteys merelle. Rannassa oli uimapaikan lisäksi muun muassa lasten leikkikenttä ja makkaranpaistolaavuja kaksittainkin. Myös venesatama oli vieressä.

Mökkielämä oli rauhallista, vaikka makasiineja on kymmenen rinnakkain. Kuulinkin isännältä, että majoitus on muun muassa työmatkalaisten suosiossa. Valtaosa majoittujista tulee ulkomailta.

Omistajat Ari ja Leena tarjoavatkin henkilökohtaista palvelua matkailijoille. Arin veneellä on mahdollisuus päästä merelle ja saaristoon tutustumaan. Ruokailut ja ohjelmapalvelut järjestyvät.

Tämän lisäksi historiasta innostuneelta Arilta voi kuulla joukon tarinoita. Ja mikä parhain yllätys itselleni oli, että Ari toi minulle iltapalaksi tuoreita, juuri paistettuja maivoja. Mitä herkkua!

Itse olin kiinnostunut maankohoumapuistosta. Sehän ei ole mikään erillinen paikka, vaan koko ranta-alue Simonniemessä ja Simon kylällä kuuluu siihen. Suosittelen silti poikkeamista rantaan ja kalasatamaan, siitä saa hyvin käsitystä tästä meren rannasta.

Saunoin, rentouduin ja lepäsin illalla. Nautin mökin aamiaistarjottimesta sekä ilta- että aamupalan. Heräsin yölläkin katsomaan kaunista merinäkymää. Aamulla sitten rauhallinen herääminen ja siitä kohti päivän urakkaa. Tämä lomailu oli paikallaan!