Merelliseen Ouluun tutustumassa Koti merellä -viikonloppuna

Ilokseni Oulussakin halutaan nostaa merellisyyttä mukavalla tavalla esille. Ystäväni ehdotti, että kävisimme Koti merellä -tapahtumaviikonloppuna tutustumassa Merimiehen kotiin Hietasaaressa.

Pikisaaressahan sijaitsee Merimiehenkotimuseo, mutta koska se on avoinna jatkuvasti, niin päätimme jättää sen myöhemmälle. Sen sijaan suuntasimme Hietasaareen ja Merieläkeläisten ylläpitämään Merimiehen kotiin.

Hietasaarihan on jo miljöönä kiehtova ja tunnelman aisti jo talon pihapiirissä. Mukava yllätys oli sekin, että meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme talosta kattavan esittelyn. Vanha kaverini sattui vielä olemaan tuottamassa tapahtumaviikonloppua, niin oli mukava törmätä häneenkin.

Merimiehen koti oli sisustettu alkuperäiseen tyyliin. Posliinikoirat olivat ikkunalla, tosin ne eivät tällä kertaa paljastaneet merimiehen kotona oloa. Matkamuistoja maailman meriltä, merimiesasuja, laivojen radiolaitteita ynnä muuta oli esillä. Kodissa oli varsin paljon yksityiskohtia ja Merieläkeläisten edustaja kertoi historiaa laajemminkin.

Tässä yhteydessä ilmeni, että kyseisenä tapahtumaviikonloppuna pääsee tutustumaan myös Toppilansalmessa olevaan perinteiseen satamahinaaja m/s Alpoon. Ystäväni oli käynyt siellä aiemmin, joten jatkoin matkaa yksikseni kohti jokivartta.

Hinaajalla olikin jo täyttä, ja ihmiset olivat hyvin löytäneet sinne. Myös tapahtuman ideoinut kaverini oli jo ennättänyt kierrokselle sinne. Laivalla oli tarjolla täytekakkukahvit, joten jutustelimme siinä ohessa.

Laivasta pääsi näkemään oikeastaan kaikki tilat, niin yläkannelta, hyteistä kuin alakerran konehuoneesta. Tottahan minun piti sandaaleista ja hameesta huolimatta kivuta jyrkkiä metallitikkaita pitkin konehuoneeseen, kun siitä kerran esittely luvattiin!

Laivan moottori on kuulemma erikoinen, sillä kone kuljettaa laivaa ainoastaan yhteen suuntaan eli peruuttaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Samalla tutustuessa ilmeni, että hinaajaperinteelle haluttaisiin jatkoa ja laivaan etsitään miehistöä. Jos kiinnostuit, niin otapa yhteyttä Merikaupunni ry:hyn!

Minä kyllä innostuin Oulun merellisyydestä ja kesän käyntikohdelistalla tulee olemaan myös museo Pikisaaressa!

Historian havinaa Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa

Oulussa olisi hurjan paljon kohteita, joista minun pitäisi teille lukijoille saada kertoa! Pitkäaikainen aikomukseni toteutui nyt, ja vierailin maakuntamuseossa Oulussa.

Alakerrasta löytyy kerrassaan ihastuttava Koiramäki-näyttely, sitä suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Koiramäki on ilahduttanut kävijöitä jo 20 vuotta!

Museo on hienosti rakennettu, ja historian havinaa on elävästi ilmassa, kun kiertelee tiloja. Nähtävää riittää monenmoista. Tervakaupunki Oulun historia on elävä. Itse asun 70-luvun talossa, ja sen aikainen keittiö toi elävästi mieleeni talon, johon aikanaan muutin sen ollessa alkuperäisessä asussa.

Mielenkiintoa tuo se, että museossa on runsaasti vaihtuvia näyttelyitä. Siellä siis kannattaa piipahtaa uudelleen. Ja museohan siis sijaitsee Hupisaarilla, keskellä Ainolan puistoa, joten puistoretki kannattaa yhdistää vierailuun.

Klassikkokohteita Turussa

Onko Turku sinulle tuttu kaupunki? Jos ei, niin mene ihmeessä vierailemaan. Minä olen käynyt muutamia kertoja, mutta koska niistä on jo aikaa, niin päädyin tällä kertaa työreissun yhteydessä käymään Turun linnassa.

Turun linnaahan on aloitettu rakentamaan keskiajan lopussa. Kävinkin ensin päälinnan puolella. Siellä meinasi olla jännittävän ahtaita käytäviä. Koska nyt ei ollut sesonkiaika menossa, niin linnaa sai kiertää todella rauhassa. Päälinnan ylimmässä kerroksessa taas oli todella avaria huoneita.

Meinasin ihan säikähtää, kun ensimmäinen opas tuli vastaan! Toista hoksasin sentään jo tervehtiä ja kolmas pääsi valokuvaan! Eli opastusta kyllä olisi ollut mukavasti tarjolla.

Päälinnan jälkeen menin esilinnan puolella, joka on uudempaa osaa 1500-luvulta. Esilinnassa oli runsaasti esineitä näytillä sekä erilaisia tyylihuoneita.

Ensi kerralle nähtävyyksistä jäivät kovasti kiinnostamaan muun muassa Forum Marinum ja Aboa Vetus.

Entäs sitten majoitus? Se oli legendaarinen Hamburger Börs -hotelli. Hotelli sijaitsee aivan ydinkeskustassa, joten kulkuyhteydet olivat hyvät. Pidin hotellin tyylistä ja sisustuksesta. Toisena iltana nautiskelin myös hotellin Frans & Emilie -ravintolassa.

Ja työhommat olivat sitten Turun ammattikorkeakoulun hienoissa tiloissa. Pääsimme tutustumaan muun muassa opiskelijayritys The Firmaan sekä Turku Game Labiin. Aivan upeaa!

Tässä oli kattaus Turkua, ja todellakin ensi kerralle jäi nähtävää!

Raahessa Kruununmakasiinin museossa Wanhaa herraa ihmettelemässä

Oletko tiennyt, että Raahessa on useita museoita? Minä olen käynyt useasti rannassa sijaitsevassa Pakkahuoneen museossa, mutta nyt lähdin ensimmäistä kertaa tutustumaan museoiden uusimpaan tulokkaaseen Kruununmakasiiniin.

Kruununmakasiini sijaitsee suhteellisen lähellä keskustaa. Rakennus on upean näköinen tiilirakennus, mutta nyt räntäsateen vuoksi jäi kuvaamatta. Makasiini on toiminut aikoinaan muun muassa valtion viljavarastona.

Historiaa on esillä aina esihistoriasta nykypäivään. Museossa on hyödynnetty monipuolisesti teknologisia keinoja. Erikoisuutena on se, että varsinaisesti esineitä ei ole paljon esillä, vaan asiat saa havainnoida muuten.

Ja täältähän se Wanha herra eli maailman vanhin sukelluspuku löytyy! Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus kokeilla toisen sukelluspuvun kypärää.

Museossa voi myös kuunnella vanhoja tarinoita Raahesta tai katsoa filmejä. Museo on avoinna ympärivuotisesti. Voin suositella museokierrosta Raahessa!

Kallen jalanjäljillä Päätalo-keskuksessa Taivalkoskella

Tuli taas käytyä Taivalkoskella sukuloimassa. Lunta oli mukavasti ja talvilomalaisia liikkeellä, matka meni kuitenkin jouhevasti.

Mietin, mitä uutta ottaisin blogikohteeksi ja päätin sitten vierailla kirjaston yhteydessä olevassa Päätalo-keskuksessa. Sukulaismies asuu aivan vieressä, mutta aiemmin ei ole tullut käytyä.

Kirjastolta sain pääsylipun ja minut ohjattiin näyttelyhuoneeseen. Se oli mukavan tiivis ja osa näyttelystä on vaihtuvaa. Tilan ytimessä oli näköisversio Kalle Päätalon työhuoneesta. Runsaasti ajan henkeen sopivia esineitä oli laitettu esille.

Käytettävissä oli myös multimedia-aineisto tietokoneella. Vilkaisin sieltä paria teemaa, ja asiaa oli kyllä todella runsaasti. Näyttelyyn kannattaa siis varata aikaa, jos haluaa oikein kunnolla perehtyä Kallen elämänvaiheisiin.

Minä lähdin tästä tyytyväisenä taidenäyttelyn kautta syömään. Jännä, että joka käynnillä tällä mummolapaikkakunnallani löytyy yhä uutta!

Kulttuuria ja kahvittelua Kemissä

Kylläpä Kemistä taas löytyi uutta! Minulla oli tarve pienelle irrottavalle reissulle ja lähdin päiväksi Kemiin. Minulla oli onni saada matkaan paikallistuntemusta omaava kaveri, joka esitteli paikkoja ja kertoi historiasta.

Kemi on parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja mielestäni mukavan kokoinen liikkua. Lähdimme liikkeelle kulttuurikeskuksesta. On kätevää, kun kaikki on koottu samaan paikkaan. Rakennuksesta löytyy muun muassa kirjasto, jossa emme nyt poikenneet kirjastohistoriastani huolimatta.

Erityisesti arvostan sitä, että kulttuurikeskuksen näyttelyihin oli vapaa pääsy. Kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla. Aloitimme taidemuseosta, jossa oli näyttely vanhoista matkajulisteista ja -mainoksista. Kiehtovia ja näyttäviä! Arvostin myös tilan arkkitehtuuria. Rakennus on 80-luvulta, joten siihen kuulemma on suunnitteilla myös mahdollista remonttia.

Tästä siirryimme historiamuseon puolelle. Tästä museosta sainkin vinkin Pakkasukossa käydessäni ja se poiki idean lähteä käymään Kemissä! Joten toivottavasti tämä kirjoitus tavoittaa intendentinkin!

Museon pystyi kiertämään aikajärjestyksessä, siispä liikkeelle muinaishistoriasta. Jonkin verran olen museoita kiertänyt, ja arvostin tämän selkeyttä ja tilasuunnittelua. Näyttely kertoi hyvin arkielämästä.

Kulttuurikeskuksesta lähdimme testaamaan Calle’s grilliä torille. Sää oli aivan loistava siirtymään kävelemällä. Grilli on kuulemma valinnut historiallisen nimen. Kaverini otti herkullisen näköisen hampurilaisen, jossa kaikki on itse tehtyä paikan päällä. Minulla oli pienempi nälkä ja päädyin bataattiranskalaisiin. Niinhän siinä kävi, että isosta annoksesta sai puolet ottaa kotiin!

Tämän jälkeen lähdimme poikkeamaan Haaparannassa. Päivä oli mukava ajella lomaliikenteestä huolimatta. Haaparannan jälkeen olikin kahvin paikka. Siispä takaisin Kemiin ja rautatieaseman vieressä sijaitsevaan kahvila Herttaan! Se on kuulemma paras, vaikkakin makuasioitahan nämä ovat.

Kiersimme ensin asema-alueella olevien vanhojen rakennusten pihapiirin. Aseman seutu on elävöitynyt, sillä sieltä löytyy remontoituja juhlatiloja sekä majoitustilaa. Kahvilan miljöö olikin todella viihtyisä. Vanhan rakennuksen kauniit hirret olivat näkyvissä. Tropicana-juustokakku oli loistavaa ja kahvi maistuvaa!

Lopuksi lähdimme vielä katsomaan Kemin näköaloja kaupungintalon 13. kerroksessa sijaitsevasta Panorama-kahvilasta. Näköalatasanne olikin hieno ja pidin siitä, että siellä oli opaskyltit, joihin maamerkit oli nimetty. Tasanteelta näki sekä meren että kaupungin suuntaan, eli hyvä yleiskuva muodostui. Hienoa!

Tällainen oli päivä Kemissä, ja kyllä nähtävää jää uudelle reissullekin!

Upea Amos Rex Helsingissä ja piipahdus Lappeenrannassa

Helsingin reissullani tuli odotettu tilaisuus päästä tutustumaan uuteen taidemuseoon Amos Rexiin. Museoon oli jonoa ulos asti, mutta jono eteni yllättävän nopeasti.

Sisällä avautui mielenkiintoisen näköisiä tiloja. Itse näyttely on kellarikerroksessa. Näyttelyyn mentäessä joutui kuin uuteen maailmaan, sillä liikkuva kuva osallisti ihmiset taiteeseen. Museon näyttelyt ovat vaihtuvia, ja nyt oli esillä TeamLabin Massless -teoksia.

Myös perinteinen taulunäyttely löytyi. Tämä jälki-impressionistinen kokoelma on pysyvästi esillä.

Museon jälkeen piipahdin joulutorin kautta Kampin kauppakeskuksessa, joka on yksi suosikkejani.

Seuraavana päivänä junailin Lappeenrantaan Saimaan ammattikorkeakouluun työpalaveriin. Saimme tutustua oppilaitoksen tiloihin. Ammattikorkeakoulu toimii samoissa tiloissa Teknillisen yliopiston kanssa, joten näimme muun muassa mielenkiintoisia laboratorioita.

Lappeenrannassahan olen vieraillut yhtenä pääsiäisenä, jolloin kävin linnoituksella. Lappeenranta on ehdottomasti yksi paikka, jossa haluaisin käydä kesällä. Esimerkiksi risteily Venäjän puolelle olisi upea kokea.

Hyvä reissu kaiken kaikkiaan!

Elämän eliksiiriä Runnin kylpylässä

Meillä oli ystäväni ja hänen 7-vuotiaan poikansa kanssa mukava reissu Runnille. Yövyimme kylpylähotellissa, johon olimme todella tyytyväisiä sen tarjoamien monipuolisten aktiviteettien ja viihtyisien tilojen johdosta.

Ajelimme Iisalmen suuntaan kauniita maisemia ihaillen. Pysähdyimme vesistön äärellä kioskilla, jonka jälkeen suuntasimme aluksi Iisalmeen. Tutustuimme siellä Juhani Ahon museeon, jossa olen käynyt kerran aikaisemminkin. Alue on varsin viehättävä, ja kävimme kiertämässä rantasaunalta lähtevän metsäpolunkin. Kuulimme, että kesäteatteriesitykset olivat olleet suosittuja.

Tästä suuntasimme itse kohteeseen kylpylähotelli Runnille. Saimme mukavan ja tilavan huoneen, ja pääsin taas aluksi kahvinkeittoon. Tyytyväisenä olin todennut, että myös hotellin vastaanoton yhteydestä löytyi kahvio. Huoneessa oli myös ihana tilava parveke, ja nythän helle helli meitä todella. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä huoneesta löytyi viilentävä ilmalämpöpumppu. Olosuhteet siis täysin kunnossa!

Jo hotellin aulastakin sai kuuluisaa mineraalipitoista terveysvettä. Maku olikin todella kiinnostava ensikertalaiselle! Ei paha kuitenkaan. Lähdinkin kävellen käymään itse terveyslähteen rakennuksessa ja hotellin lähiympäristöä tutkailemassa. Alue oli monipuolinen: oli pallo- ja leikkikentät, kaunis ympäristö melontaan ja niin edelleen. Hotellin läheisyydessä oli myös siihen kuuluva komea kartanohotelli.

Piipahdin terveyslähteellä ja jatkoin siitä vielä kivalle riippusillalle. Sillan ylitse olisi vielä päässyt kiehtovalle polulle, jonka varrella oli taukopaikkoja. Nyt kuitenkin palasin hotellille vähäksi aikaa lepäämään, jonka jälkeen otinkin pyörän käyttöön ja lähdin läheiselle Saarikosken puusulkusillalle. Se oli todella hieno, ja kuulin myöhemmin, että siellä olisi voinut käydä myös kastautumassa! En tiedä, olisinko itse uskaltanut. Melomallakin sillasta kuulemma pääsee läpi. Jännää!

Tämän jälkeen meillä oli vielä illalla aikaa käydä itse kylpylässä, jota tietysti olin odottanut. Kylpylä oli viihtyisä ja kompakti. Tilaa oli uida, ja erilaiset muut altaat löytyivät poreista ja suihkuista nauttimiseen. Kuumassa saunassakin oli mukava poiketa vilvoittavien vesien jälkeen.

Hotellin ravintolasta sai lounasta kattavasta buffet-pöydästä, ja illalla ystäväni kävi vielä syömässä. Hotellissa oli mukavasti tilaa, muutamia ryhmiä oli paikan päällä. Tämä oli hyvä, sillä itsekin olisimme saaneet osallistua erilaisiin ryhmäohjelmiin kuten melontaan. Kaikkea ei kuitenkaan ennättänyt tehdä, vaikka minulla olisi tehnyt mieli vielä tennistä tai lentopalloa pelaamaankin.

Aamulla ystäväni kävi vielä kylpylässä poikansa kanssa ja minä katselin maisemia huoneen parvekkeelta. Sitten olikin luvassa yllätys, sillä meille tuli kyläilemään kaverini sukulaisia! Istuimme terassilla ja he vaihtoivat vuosien kuulumiset.

Sitten olikin aika lähteä kotimatkalle. Ajoimme eri reittiä, joka oli minulle osin uusi: Kiuruveden kautta Pyhäjärvelle ja siitä jatkettiin nelostietä. Matka tuntui lyhyeltä etenkin kun itsellä ei tarvinnut toimia kuskina lainkaan.

Totesimme, että Runnilla riittäisi ohjelmaa toiseenkin ja pidempään vierailuun!

Kaupallinen yhteistyö

Kesäistä musiikkia ja kahvittelua Oulunsalossa

Kävin Oulun Oulunsalossa uintireissulla, ja poikkesin samalla kotiseutumuseon pihapiirissä olevaan kesäkahvila Pirttiin.

Tunnelma olikin idyllinen, sillä juuri oli menossa puistopiknik, jossa soitettiin elävää musiikkia. Kuuntelin hetkisen ja piipahdin sitten kahvilla.

Kesäkahvila oli todella viehättävä vanhassa rakennuksessa. Join kahvit ja söin maistuvaa piirakkaa.

Tästä vielä musiikkia toinen hetki. Alueella ja kahvilassa kannattaa poiketa toisenkin kerran!

Elämyksiä laidasta laitaan Madridissa

Ensimmäinen kärkinähtävyys, jonne suuntasin oli taidemuseo Del Prado. Sen lähistöltä löytyy useita muitakin museoita, vanhoja hienoja rakennuksia sekä esimerkiksi Hotel Ritz.

Del Pradoon ei tarvinnut arkipäivänä kauan jonottaa. Jo ulkopuolella saattoi taiteilijalistauksesta päätellä, että paljon on luvassa. Ja olihan sitä, aivan ehdottoman vaikuttavaa. Taulut esillä korkeissa isoissa saleissa, joissa ne pääsivät oikein edukseen.

Kaiken kaikkiaan niin vaikuttavaa, että tuntui kuin olisi saanut vuoden taideannoksen kerralla. En osaa sanoa, mikä tauluista vaikutti eniten, sillä niitä oli niin paljon. Luonnolllisestikaan sisällä ei saanut kuvata, mutta suosittelen museota yhdeksi must see  -nähtävyydeksi kyllä Madridissa.

Viimeisenä päivänä kaipasin vähän erilaista ohjelmaa, ja onneksi metromatkan päässä sattui olemaan myös Madridin Zoo Aquarium -eläintarha sekä huvipuisto. Lähdin siis päiväretkelle sinne.

Huvipuiston jätin iltapäivän helteellä välissä, mutta kävin sen lähistöllä kävelemässä. Matka oli yhden metroasemavälin verran, joten paluumatkalla oli helppo hyödyntää taas metroa.

Varsinainen päivän kohde oli siis eläintarha. En itse asiassa kovin pidä eläinten tarhaamisesta, mutta reissullani totesin, että missäpä muualla tällaisia pääsisi näkemään. Eläimiä oli joka mantereelta, ja onneksi suurin osa oli lämpimien maiden eläimiä.

Puisto oli hyvin viihtyisä ja tilava. Melkein ensimmäisenä tulivat vastaan Madridin pandat. Lisäksi todella vaikuttavia olivat erilaiset suuret eläimet, kuten sarvikuonot, norsut, kirahvit, tiikerit, biisonit. Ja paljon muuta.

Koen, että viikon mittaisella reissullani onnistuin näkemään ja kokemaan parhaita paloja Madridista. Espanja ja Madrid ovatkin olleet yksi unelmamatkakohteeni. Ehdottomasti nähtävää jää toisellekin kerralle!