Liiterirockissa Siikajoen Karinkannassa

Ilahduin, kun kuulin Siikajoen Karinkantaan tulevista pikku festareista. Liiterirock järjestettiin nyt toista kertaa ja paikalle odotettiin tuhatta ihmistä. Tämä tavoite varmasti täyttyikin, sen verran mukavasti porukkaa oli illan mittaan paikalla.

Itse osallistuin ensimmäistä kertaa ja jo festarialue teki vaikutuksen. Karinkantaan ajettaessa paikka sijoittui ihan tien varteen kylälle mentäessä. Opasteet paikalla olivat hyvät ja miljöö kutsuva. Maatilan puitteet soveltuivat loistavasti festaritarkoitukseenkin!

Suuntasin ensin testaamaan Hailuodon panimon tuotteita, joita en ole aiemmin maistellut. Minulle suositeltiin vaaleaa Pellonmaitua, joka olikin harvemmin olutta juovalle lempeä maultaan. Tummemmat maut jätin silti tällä kertaa kokeilematta ja lähdin lähemmäksi esiintymislavaa kuuntelemaan ensimmäistä esiintyjää, joka oli Roster Trio. Hyvältä kuulosti festareiden alkuun!

Festareille oli järjestetty istumapaikatkin ja tutustuin siinä ollessani eturivissä istuviin ikäihmisiin. Paikalla oli muiden muassa tilan 90-vuotias vanhaemäntä sekä naapureita. He saivat istua ihan nojatuoleissa, joka oli hauskan näköistä!

Tästä olikin sitten hyvä jatkaa kokeilemaan hailuotolaisen Kujalan tilan burgereita. Burgerit höyrysivät ja niitä meni kiivaalla tahdilla. Kaikki ainekset olivat lähituotteita ja kastikkeen sai itse lisätä purilaiseen. Tuntui ihan, että parasta tähän mennessä syömääni burgeria!

Tämän jälkeen esiintymisvuorossa oli Liiteri Rockers ja tästä bändistäpä festari-idean isäntäkin löytyi! Menevää musiikkia illan tunnelmaaan. Väkeä alkoikin jo olla runsaasti paikalla ja tanssilattiallekin uskallauduttiin.

Kävin vielä kahvilassa kahvilla sekä taidenäyttelyä katsomassa. Todellakin, tällaistakin oli tarjolla! Talkkunapuuroakin olisi päässyt maistelemaan. Kaikkea oli iltaan ajateltu sitä myöten, että vanhat traktoritkin pääsivät esiintyjien välissä ajelulle!

Lopuksi vielä katsoin Gambleria, joka tanssitti porukkaa kovasti. Bändi oli varmasti monelle vanhastaan tuttu, itselle uusi. Tässä vaiheessa alkoi olla jo aika kylmä, ja minun iltani olikin päätöksessään eli loppuja esiintyjiä en päässyt näkemään.

Todella hieno homma, eiköhän ensi vuonna uudelleen! Ja kyläläiset olivat tehneet hyvää talkootyötä festareiden eteen.

Afterglow-yhtyeen konsertissa ja savupirttiin tutustumassa Kemissä

Oletko tiennyt, miten ihana kesäkaupunki Kemi on? Minä olen nyt parina kesänä pyörinyt siellä ja ollut joka kerta ihastuksissani etenkin Sisäsataman alueesta. Nyt Kemissä vietettiin 150-juhlavuoden kunniaksi normaalia pidempääkin Easy Living in Kemi -tapahtumaviikkoa.

Viikon ohjelmaan kuului sunnuntainen Afterglow-yhtyeen päiväkonsertti. Bändin laulaja on ystäväni ja toinenkin bändiläinen tuttuni. Siispä totta kai oli suunnattava keikalle! Sain päivän aikana mukavasti musiikki-informaatiotakin.

Olin paikalla hyvissä ajoin nauttimassa Sisäsataman tunnelmasta. Alue ja läheinen Meripuisto ovat kemiläisten olohuone, ja joka kerralla käydessäni on mukava jututtaa paikallisia ihmisiä. Terassit olivat täynnä väkeä, sillä sattui kaunis aurinkoisen lämmin päivä tapahtumalle.

Olin saanut vinkin Yli-Jaakheikin savupirtistä, joka sijaitsee viereisellä museoalueella. Lähdinkin tutustumaan siihen ja matkalla kävelin kivistä muodostetun Jatulintarhan ohi. Pirtti löytyikin helposti, ja sain siellä todella kattavan esittelyn oppaalta.

Aikoinaan on ollut erilaista muurata tulisijoja eikä niissä ole ollut savupiippua. Näin ollen tupaa lämmitettäessä ihmiset ovat tehneet esimerkiksi ulkotöitä. Lisäksi pirtissä oli monenlaista kiinnostavaa esinettä, joilla oli oma historiansa. Täällä kannattaa poiketa!

Tästä sitten pieni kierros satama-alueella. Sarjakuvakeskus on muuttanut Jalokivigallerian rakennukseen, mutta keskus ei ollut nyt viikonloppuna auki. Nautiskelin kuitenkin kahvista ja tunnelmasta keikkaa odotellessa.

Ja sitten päivän varsinaiseen ohjelmaan eli konserttiin. Afterglow esitti tänään Genesiksen Foxtrot-levyn täydennettynä muutamilla muilla hyvin valikoiduilla kappaleilla, joista osa meriaiheisia. Puolentoista tunnin setti olikin varsin onnistunut.

Nyt jäädään taas odottelemaan seuraavaa keikkaa! Ja Kemiä suosittelen mainiona vireänä kesäkaupunkina.

Hewiä Wappua -festareilla Oulaisissa

Olin aivan innoissani, kun kuulin Oulaisissa järjestettävän ensimmäistä kertaa festarit vappuna. Hewiä Wappua kuulosti heti houkuttelevalta. Ja sattumoisin Oulaisissa asuu vanha ystäväni, joten yöpaikkakin oli tiedossa.

Ajelin siis vappuaattona Oulaisiin kaverilleni. Lähdimme siitä hänen ystävänsä luokse alkuillasta, ja tämä kaveri asui kivenheiton päässä festaripaikalta jäähallilta. Istuimme jonkin aikaa iltaa siellä, joten emme ehtineet nähdä festareiden ensimmäistä esiintyjää.

Siirryimme sitten hallille kuulemaan toista esiintyjää The Governmentia. Nuorta miesenergiaa lavalla ja levyäkin kuulemma tulossa! Hyvältä kuulosti. Festareiden puitteet vaikuttivat myös hyviltä ja hallilla oli paljon tilaa.

Seuraamme liittyi vielä yksi henkilö ja poikkesimme vielä lepäilemässä toisen kaverin asunnolla. Siitä ennätimme sitten kuuntelemaan Boldifulin viimeisiä kappaleita. Tässä esiintyjät, jotka soittivat upeita covereita, kauemminkin olisi saattanut kuunnella. Mutta kun ei voinut olla kahdessa paikassa yhtä aikaa!

Tämän jälkeen taas taukoiltiin, kunnes Nicumo aloitti. Nyt saatiin vähän raskaampaa tavaraa, ja kuulemma bändi on lähdössä kiertueelle Japaniin. Upeaa!

Ja voi miten “vanhalle” kävi! Olin odottanut pääesiintyjää Kotiteollisuutta, jonka näin viime kesänä Raahessa. Mutta väsy alkoi niin painaa, että tuntui ettei musiikista enää jaksanut nauttia. Niinpä jätin kaveriporukkani jatkamaan iltaa ja lähdin itse nukkumaan! Tässä vaiheessa hallilla alkoi jo olla porukkaa ja jälkikäteenhän kuului, että festarit olivat onnistuneet ja ensi vuonna uudelleen. Mahtava homma! Ja tässä sentään yksi kaverini kuva Kotiteollisuudesta. Bloggari kiittää!

Talven keskellä Pakkasukossa Kemissä

Tammikuun piristyksenä päätin lähteä Kemiin 14th Pakkasukko Blues n’ Jazz -tapahtumaan. Nämä festivaalit kestivät useamman päivän monipuolisine ohjelmineen. Itse olin liikkeellä perjantaina ja majoituin tapahtuman pääpaikkaan hotelli Merihoviin. Tämä klassikkohotelli on muuten liki 70-vuotias.

Saavuin Kemiin iltapäivällä, ja minulla oli hyvää aikaa tutustua hotelliin, käydä kävelyllä ja lukea poliitikon muistelmia. Entinen elämäni on nimittäin myös politiikassa!

Illan ohjelma alkoi Dj Boogie Chillerillä, ja hän soitti illan teemaan juuri sopivaa musiikkia. Dj jaksoi olla hyväntuulisena, vaikka kuulemma kärsi flunssasta. Tässä ohessa maistelin Ankkuri-baarin bataattiranskalaiset ja kahvia. Hyvää!

Illan varsinaisen live-ohjelman aloittivat konservatorion oppilaat The Soulbreakers -yhtyeellä. Opiskelijoita oli koko joukko, lava täynnä, mutta ohjelma soitettiin erilaisilla kokoonpanoilla. Upeaa nuorta osaamista!

Seuraavaksi oli vuorossa toisen kerroksen ravintolassa Tribute to Tapio Rautavaara, joka aloitettiin kuuntelemalla Korttipakka. En ole itse ollut Rautavaaran varsinainen fani, mutta mukava oli huomata, että biisit olivat kuitenkin tuttuja klassikoita. Hyvin vedetty ja ihmiset innostuivat myös tanssimaan!

Tästä taas alakertaan, jossa esiintyi The Jarnos. Todella vetävää musiikkia, ja tässä vaiheessa ravintola alkoi täyttyä. Ihana fiilis!

Itse odotin illan ohjelmanumerona erityisesti Afterglow’ta, joka tänä iltana esitti Genesiksen Foxtrot-albumin kokonaisuudessaan. Yleisö keskittyi kuuntelemaan nautittavaa esitystä. Itse pidän erityisesti Time Table ja Supper’s Ready -kappaleista, joista jälkimmäinen kestää jopa 23 minuuttia!

Foxtrot oli ensi soitossa kesällä Suvirock-festareilla. Bändin jäsen Matti kertoikin sen sopivan erityisen hyvin festareilla esitettäväksi. Toivotaan, että Foxtrot kuullaan vielä! Matti kertoi Afterglow’n olevan ensimmäistä kertaa Pakkasukossa. Esiintyminen olikin ollut mukavaa, ja bändin keskittyminen vaativaan teokseen välittyikin yleisölle.

Tästä jatkoin vielä alakertaan, jossa soitti Peter Sandorff Band. Nyt piti jo itselläkin suunnata tanssilattialle. Mielettömän hyväntuulista musiikkia!

Minulla oli aikainen aamuherätys tulossa, koska olin suuntaamassa Ouluun. Tämän vuoksi lähdin tässä vaiheessa nauttimaan hotellihuoneen rauhasta. Musiikki kyllä kuului hyvin huoneeseenkin, ja illan viimeinen esiintyjä Money & Gravy kuulosti myös varsin tasokkaalta.

Aamulla rauhallisessa tunnelmassa vielä aamiainen. Voin todeta, että minulle hotelliaamiaisella monesti munakokkeli on se kriittinen tekijä. Mutta Merihovissa se maistui!

Kemi näytti minulle taas parastaan tällä reissulla. Edellinen postaukseni on elokuun Venetsialaisista ja voit lukea sen täältä:

Kesän päättäjäisissä Kemin Venetsialaisissa

 

Kesän päättäjäisissä Kemin Venetsialaisissa

Kävitkö sinä Venetsialaisissa? Minä olen monta vuotta haaveillut niistä, vaan en ole työesteiden vuoksi päässyt. Nyt lopultakin tuli tilaisuus ja päätin suunnata Kemiin tähän kesäkauden päätösjuhlaan. Mikäpä paremmin sopisi pimeneviin iltoihin!

Kemissä olen opiskellut, mutta nyt yövyin siellä ensimmäistä kertaa. Kaupunkia katsoo heti eri näkövinkkelistä, kun on majapaikka siellä tukikohtana.

Majoituin hotelli Palomestarissa, joka oli siisti ja viihtyisä. Sijainti oli ihan keskustassa, joten oli mukava käydä myös pieni kävelykierros iltapäivällä. Löysinkin ihanan kahvilan, jossa sain paikan päällä paahdettua ja jauhettua hondurasilaista kahvia.

Kemihän on sarjakuvakaupunki, mikä näkyikin kivasti sekä hotellissa että kahvilassa. Hotellista sain kuulla myös rakennuksen historiaa, sillä talon vanhassa osassa sijaitsevat hienot juhlatilat.

Olin odottanut viikonloppua innoissani, sillä luvassa oli viisi tuntia musiikkia upeassa ympäristössä Kemin Sisäsatamassa. Sää oli ihan mukava, mutta tuuli yltyi illan mittaan todella kovaksi. Kuulemma ainakin 19 m/s puuskissa, jonka kyllä huomasi.

Suuntasin aluksi Satamakaffila Nuottaan, jossa Kristian Meurman oli ensimmäinen esiintyjä. Nyt kun baarikeikoista oli kyse, niin olikin hyvä, että kerrankin sain olla liikkeellä ilman autoa.

Pöydässä seurustelimme ja kuuntelimme muun muassa Beatlesia sekä Kristianin omaa tuotantoa. Havaitsin, että kemiläiset olivat todella välittömiä ihmisiä, joihin oli helppo tutustua. Aika riensi siivillä! Nuotasta saa kuulemma myös parhaat pannarit. Kemiläiset olivat ylpeitä hienosta satama-alueesta, ja totesin, että niin kannattaakin olla.

Seuraavana oli vuorossa Perinnelaiwa Katariina, jossa oli mukavasti tanssittavaa FreshX:n musiikkia. Hyväntuuliset miehet olivat keränneet laivaravintolan täyteen yleisöä, ja minun jälkeeni tulleet saivat jonottaa sisälle. Mutta kuuluihan musiikki onneksi odottajillekin!

Illan kruunasi Afterglow Sataman tähdessä. Näin yhtyeen ensimmäistä kertaa tänä kesänä Oulussa Suvirockissa, jossa mentiin Genesiksen Foxtrotilla. Nyt kattaus oli laajempi parin tunnin setti, joka sisälsi Genesiksen lisäksi muun muassa Bowieta ja Wigwamia.

Proge-bändi Afterglow täytti viime vuonna jo 30 vuotta, joten sillä on Kemissä pitkä historia. Biisit sopivat hyvin ympäristöön ja ihmiset malttoivat hyvin kuunnellakin. Viimeisessä biisissä oli vielä mukana etenkin kemiläisten hyvin tuntema Suvi-Tuuli Lehtinen. Upeaa!

Olin iltaan todella tyytyväinen ja Kemi saattaa valikoitua ensi vuodenkin käyntikohteeksi. Musiikista ja hyvästä seurasta nauttiminen teki hyvää ja sai irrottautumaan syksyn alkavasta arjesta.

Aamulla heräsin varhain ja vielä aamupalapöydässä muisteltiin iltaa. Tästä suuntasin sitten virkistävälle aamu-uinnille Keminmaahan Pohjanrannan kylpylähotelliin. Ai että oli nautinnollista sekin, vielä kun allasosastolla oli todella rauhallista. Vaikutuin myös itse rakennuskompleksista, mahtava paikka, josta löytyi jopa pieni paanukirkkokin!

Tästä sitten hyväntuulisena kotimatkalle!

Taiteiden yö Raahessa tarjosi parastaan

Ystäväni pyysi minua mukaan Raahen Taiteiden yöhön ja Kotiteollisuuden keikalle. Olin tutkinut tarjontaa tälle viikolle jonkin verran, sillä tapahtumia oli monessakin paikassa. Päätin kuitenkin mielelläni lähteä Raaheen ja suunnittelin sinne muutakin ohjelmaa.

Tapasimme kaverini kanssa vasta illalla, joten emme ehtineet mukaan päivällä ja alkuillasta olleeseen ohjelmaan. Tämä oli sinänsä harmi, mutta tuleehan tapahtuma taas ensi vuonna!

Suuntasimmekin suoraan Ruiskuhuoneelle, jossa Kotiteollisuuden oli määrä esiintyä. Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja miljöö viihtyisä. Meillä oli paljon kuulumisten vaihdettavaa, joten tunnin odotusaika kului nopeasti.

Ja miten mahtavasti keikka alkoikaan! Suurin piirtein samalla minuutilla, kun bändi alkoi soittamaan, tuli kunnon ukkossadekuuro päälle! Sinnikkäät seisoskelivat lavan edessä ja muut kerääntyivät terassille. Mitäpä pieni kastuminen haittaa hyvällä keikalla!

Yhtye soitti puolitoista tuntia ja sadekin rauhoittui. Oli mahtavaa olla pimeässä illassa ja kuunnella voimakasta musiikkia. Minulle suurin osa biiseistä oli outoja, mutta tykkäsin live-keikasta kovasti.

Yön yli nukuttuamme lähdimme Kylien torille eli täysin erityyppiseen ohjelmaan. Sää oli kaunis ulkoiluun ja kiertelimme Härkätorilla kaikessa rauhassa ystäväni pienen tytön kanssa. Erilaisia kivoja käsitöitä oli paljon ja olivatpa Linnunradan tilan alpakatkin tulleet paikalle.

Esiintymislavalla soitettiin muun muassa harmonikkaa. Kaverikoiriakin pääsimme moikkaamaan. Maistelimme lopuksi gluteenittomat vohvelit, jotka totesimme varsin makeiksi. Tästä sitten jatkoin itse makkaranpaistoon toisen kaverini kanssa.

Todella virkistävä viikonloppu, vaikka yöunet jäivätkin vähän lyhyiksi!

Kesäistä musiikkia ja kahvittelua Oulunsalossa

Kävin Oulun Oulunsalossa uintireissulla, ja poikkesin samalla kotiseutumuseon pihapiirissä olevaan kesäkahvila Pirttiin.

Tunnelma olikin idyllinen, sillä juuri oli menossa puistopiknik, jossa soitettiin elävää musiikkia. Kuuntelin hetkisen ja piipahdin sitten kahvilla.

Kesäkahvila oli todella viehättävä vanhassa rakennuksessa. Join kahvit ja söin maistuvaa piirakkaa.

Tästä vielä musiikkia toinen hetki. Alueella ja kahvilassa kannattaa poiketa toisenkin kerran!

Menestysooppera Abrahamin pidot matkaa Helsinkiin

Kotikunnassani Limingassa esitettiin viime kesänä suuren suosion saanut ooppera liminkalaissyntyisestä Abraham Ojanperästä. Kerron tästä nyt hieman, sillä oopperaa on helmikuussa mahdollista päästä katsomaan ja kuulemaan Helsinkiin.

Abrahamin pidot -oopperassa keskiöön nousee laulajan kipuilu laulamisen ja muiden elämänvalintojen kanssa. Miten tasapainotella kotiseuturakkauden, ystävyyssuhteiden, rakkauden, suomalaisuusaatteen, lauluopetuksen ja maailmanvalloitustarpeen välillä?

Lopulta Abraham löytää sen minkä jo lapsenakin tiesi:

”Olen laulaja, laulaja vain…”

Abraham Ojanperä (1856–1916) oli aikansa merkittävin laulupedagogi ja laulutaitelija Suomessa. Ojanperä oli ensimmäisiä levyttäneitä laulajia ja toimi muun muassa solistina Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesityksessä vuonna 1882 ja teki tiivistä yhteistyötä Oskar Merikannon (1882–1924) kanssa. Ojanperä oli merkittävässä roolissa, kun Suomeen vasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luotiin omaa musiikkikulttuuria.

Ojanperän poikkeuksellinen elämä

Abraham Ojanperän elämäntarina on poikkeuksellinen monestakin syystä. Abraham ”Aappi”/”Aappo” Ojanperä syntyi vuonna 1856 Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa maalaistaloon. Abrahamin vanhemmat menehtyivät lavantautiin pojan ollessa vasta toisella ikävuodellaan. Nuoren pojan musiikillinen lahjakkuus huomattiin pienessä pitäjässä nopeasti ja kyläläisten keräämällä rahoituksella nuori Aappi lähetettiin Jyväskylän seminaariin opiskelemaan laulua. Myöhemmin Ojanperä jatkoi laulun opiskelua muun muassa Helsingissä ja Dresdenin kuninkaallisessa konservatoriossa.

Värikäs tarinoija, seuramies ja herkkusuu

Ojanperä oli komea mies, jolla oli komea ääni. Hän oli tarinoiden mukaan erinomainen seuramies – iloinen, vilkas ja välitön – mutta suuttuessaan saattoi olla kiivaskin. Kovasti hän oli naisten mieleen, mutta erinäisistä syistä hän eli ja kuoli poikamiehenä. Hän rakasti kauneutta kaikkialla; luonnossa, pukeutumisessa ja pöydän antimia. Suomen kulttuurielämässä Ojanperä oli vaikuttava näky: hän pukeutui näyttävästi ja esiintyminen oli lähes koomisuuteen asti teatraalista. Lukuisten, osaksi kulttuuriväestä koostuvien vieraiden mukaan laulaja oli paitsi värikäs tarinoija myös taitava kokki ja herkkusuu. Ojanperä pitikin ystävilleen pitoja, jossa nautittiin hyvää ruokaa ja juomaa. Ojanperän läheisiä ystäviä olivat muun muassa Eino Leino sekä Oskar Merikanto.

Ojanperä kuoli Limingan kotitilallaan Aappolassa vuonna 1916 ystäviensä ympäröimänä. Aappola on toiminut Ojanperän museona vuodesta 1917 ja esittelee laulajan kodin lähes sellaisena kuin se oli sata vuotta sitten. Aappola sijaitsee Limingan vanhalla museoalueella, jonka läheisyydessä Abrahamin pidot -ooppera ensimmäisen kerran esitettiin elokuussa 2017.

Abrahamin mietteitä:

Aaltoilevaa viljaa ja pehmeitä kiviä.

Horisontti niin kaukana, mittaamaton.

Taivas vaihtaa värejään, on se niin uskomaton.

Limingassa 2017 kantaesitetty ja suuren suosion saanut Jukka Linkolan ooppera Abrahamin pidot esitetään 22. ja 23.2.2018 Helsingin Musiikkitalossa.

Helena Tornbergin librettoon perustuva sävelteos on ensimmäinen oopperadramatisointi laulajamestarin elämästä. Helsinkiläinen säveltäjä, maailmaa kiertänyt Jukka Linkola teki Liminkaan suurteoksen. Oopperan, joka oli jo syntyessään valmis maailmalle.

Suosittelen oopperaa myös niille, jotka eivät aiemmin ole oopperassa käyneet! Olen erityisen ylpeä myös siitä, että mukana esiintymässä on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita näyttämässä monipuolista osaamistaan.

Kaikki kuvat ja teksti pääosin on lainattu Abrahamin pidot -oopperan kotisivuilta:

http://abrahaminpidot.fi/

Yhteistyöpostaus

Tuunattuja autoja ja hifistelyä Hötsissä

Sain lauantaina työ- ja opiskeluhommat tehtyä, ja pääsin puolilta päivin Ouluhalliin Hifi & Tuning Show -tapahtumaan eli tuttavallisemmin Hötsiin.

Paikalla oli väkeä jonoksi asti, samoin sisällä hallissa kävi kuhina. Kohderyhmä oli selvästi lähtenyt liikkeelle.

Musiikki soi ja heti sisääntulon luona pääsi ottamaan Hötsien. Tästä sitten kiertelemään messuhallia.

Autot olivat toinen toistaan upeammaksi tuunattuja ja kiiltäväksi vahattuja. Huumorinpilkettä oli useassa, samoin monenlaista persoonallisuutta. Jo kuvia ottaessani tiesin, että näistä tulee vaikea valita blogiin. Päätinkin nyt sitten laittaa runsaasti kuvia!

Kun olin saanut hallin kierrettyä, bongasin ihmisjoukon yhden auton ympärillä ja hoksasin sitten mennä katsomaan. Siellähän pääsi läheltä kuuntelemaan auton hifilaitteita. Autonomistajat soittivat vuoron perään musiikkia ja ihmiset liikkuivat autolta toiselle.

Ja olihan niistä upeissa vahvistimissa, bassokaiuttimissa ynnä muissa laitteissa nähtävää ja kuultavaa! Paikalla oli upea tunnelma ja hyvä fiilis.

Makeita metallivärejä, timanttista kiiltoa, upeita teippauksia ja värivaloja! Mietittyjä yksityiskohtia, sillä autot kisasivat tietysti myös palkinnoista.

Myös Ouluhallin ulkopuolella parkkipaikalla luukutettiin musiikkia ja paikalla oli useita näyttäviä autoja. Harrastajat olivat tulleet sankoin joukoin paikalle. Itselle tapahtumasta jäi rentoutunut olo, kiva oli käydä!

Fiilistelyä Qstock-festareilta Oulusta

Ei olisi voinut paremmin Qstock-festarit mennä Oulussa! Olin mukana molempina päivinä, ja yllättävän hyvinhän tuota jaksoi nauttia menosta. Oikea kesäunelma!

Perjantaina helle helli ja kaupunki oli täynnä väkeä. Auton sai kätevästi parkkiin maan alle Kivisydämeen, ja siitä sitten siirtyminen festarialueelle Kuusisaareen. Ravintoloiden terassit eli oululaisittain patiot olivat täynnä väkeä. Niin myös torinranta ja läheiset puistot. Merillä olivat veneilijät valmiina juhlimaan myös.

Oli aivan upeaa nauttia ihmispaljoudesta, mutta ahdasta ei kuitenkaan ollut. Koko perjantai ja lauantai olivat täynnä hyviä esiintyjiä, valinnanvaraa ja runsaudenpulaa oli. Itselleni maistuu parhaiten raskas rock, mutta koska musiikkimakuni on monipuolinen, niin useat eri tyyppiset esiintyjät kyllä miellyttivät.

Ja ne puitteet: lähellä kaupunkia upeassa saaressa, puisto- ja rantamaisemissa. Huikeaa! Rytmirannan lava oli rannalla, siellä saattoi nauttia hiekkarannasta tai kokeilla vaikka suppailua. Ihmiset olivat veneillä rannan edustalla kuuntelemassa musiikkia.

Muut lavat olivat myös hyviä. Kaleva-lavalla soitettiin hevimpää musiikkia, ja siellä vähän maa pöllysi. Etenkin kun Stam1na sanoi, että nyt mennään, niin sitten mentiin! Tottakai Suomen heavypääkaupungissa Oulussa!

Muutoin kentät olivat helppokulkuisia ja siistejä. Pari lavaa oli teltoissa ja itse päälava lähellä sisäänkäyntiä. Kulkeminen alueella oli helppoa.

Oheisohjelmaa oli monenmoista benji-hypystä sumo-painiin. Ruokatarjonta oli monipuolinen, ja erilaisia oheistuotteita oli myynnissä sekä mukana järjestöjen ja muiden esittelytelttoja.

Musiikkikokemukset olivat niin mahtavia, että on mahdoton eritellä, mikä festareissa oli parasta. Kokonaisuus oli niin hyvä. Yhtään väheksymättä muita, oli tietysti mukavaa nähdä omat suosikit Poets of the Fall sekä tietysti lauantain pääesiintyjä Alice Cooper. Alice veti tyyliinsä todella näyttävän shown. Näin suosikkini molemmat toista kertaa Oulussa nyt!

Festareiden päätteeksi oli tuttuun tapaan vielä ilotulitus. Tyttären kanssa vielä fiilistelimme käymällä autoajelulla yöllä katsomassa ihmispaljoutta.

Kylläpä oli Oulusa palijo ihimisiä! Ensi vuonna uudelleen, kyllä Qstock on niin minun juttuni!