Kulttuuria ja kahvittelua Kemissä

Kylläpä Kemistä taas löytyi uutta! Minulla oli tarve pienelle irrottavalle reissulle ja lähdin päiväksi Kemiin. Minulla oli onni saada matkaan paikallistuntemusta omaava kaveri, joka esitteli paikkoja ja kertoi historiasta.

Kemi on parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja mielestäni mukavan kokoinen liikkua. Lähdimme liikkeelle kulttuurikeskuksesta. On kätevää, kun kaikki on koottu samaan paikkaan. Rakennuksesta löytyy muun muassa kirjasto, jossa emme nyt poikenneet kirjastohistoriastani huolimatta.

Erityisesti arvostan sitä, että kulttuurikeskuksen näyttelyihin oli vapaa pääsy. Kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla. Aloitimme taidemuseosta, jossa oli näyttely vanhoista matkajulisteista ja -mainoksista. Kiehtovia ja näyttäviä! Arvostin myös tilan arkkitehtuuria. Rakennus on 80-luvulta, joten siihen kuulemma on suunnitteilla myös mahdollista remonttia.

Tästä siirryimme historiamuseon puolelle. Tästä museosta sainkin vinkin Pakkasukossa käydessäni ja se poiki idean lähteä käymään Kemissä! Joten toivottavasti tämä kirjoitus tavoittaa intendentinkin!

Museon pystyi kiertämään aikajärjestyksessä, siispä liikkeelle muinaishistoriasta. Jonkin verran olen museoita kiertänyt, ja arvostin tämän selkeyttä ja tilasuunnittelua. Näyttely kertoi hyvin arkielämästä.

Kulttuurikeskuksesta lähdimme testaamaan Calle’s grilliä torille. Sää oli aivan loistava siirtymään kävelemällä. Grilli on kuulemma valinnut historiallisen nimen. Kaverini otti herkullisen näköisen hampurilaisen, jossa kaikki on itse tehtyä paikan päällä. Minulla oli pienempi nälkä ja päädyin bataattiranskalaisiin. Niinhän siinä kävi, että isosta annoksesta sai puolet ottaa kotiin!

Tämän jälkeen lähdimme poikkeamaan Haaparannassa. Päivä oli mukava ajella lomaliikenteestä huolimatta. Haaparannan jälkeen olikin kahvin paikka. Siispä takaisin Kemiin ja rautatieaseman vieressä sijaitsevaan kahvila Herttaan! Se on kuulemma paras, vaikkakin makuasioitahan nämä ovat.

Kiersimme ensin asema-alueella olevien vanhojen rakennusten pihapiirin. Aseman seutu on elävöitynyt, sillä sieltä löytyy remontoituja juhlatiloja sekä majoitustilaa. Kahvilan miljöö olikin todella viihtyisä. Vanhan rakennuksen kauniit hirret olivat näkyvissä. Tropicana-juustokakku oli loistavaa ja kahvi maistuvaa!

Lopuksi lähdimme vielä katsomaan Kemin näköaloja kaupungintalon 13. kerroksessa sijaitsevasta Panorama-kahvilasta. Näköalatasanne olikin hieno ja pidin siitä, että siellä oli opaskyltit, joihin maamerkit oli nimetty. Tasanteelta näki sekä meren että kaupungin suuntaan, eli hyvä yleiskuva muodostui. Hienoa!

Tällainen oli päivä Kemissä, ja kyllä nähtävää jää uudelle reissullekin!

Kesäistä tunnelmaa Naapurivaaran lomakeskuksessa Vuokatissa

Joko olet tutustunut Vuokattiin? Se on ehdottomasti Suomen parhaita ympärivuotisia käyntikohteita monipuolisuudellaan. Itsellä on monia muistoja Vuokatin reissuilta. Tällä kertaa lähdin majoittumaan Vuokatin läheiseen Naapurivaaran lomakeskukseen.

Matka sujui mukavasti ja minulla oli pari käyntikohdetta mielessä. Työn puolesta olen paljon ajanut Kajaanin tietä, mutta silloin ei ole matkalla pysähdelty. Aluksi kävin tutustumassa Vaalassa sijaitsevaan osto- ja myyntiliike Pänikkä ja Piironkiin. Sitä on paljon kehuttu eikä turhaan! Kiehtovaa tavaraa oli sekä uutta että vanhaa.

Toinen pysähdyspaikkani oli Elämyskeskus Jättiläisenmaa Paltamossa. Jättiläisenmaasta oli komeat näkymät Kivesvaaralta. Rakenteilla vaaran kupeeseen on uusia näköalamökkejä, olisipa kiintoisa majapaikka!

Tämän jälkeen saavuin lomakeskukseen. Kiersin Naapurivaaran alueen ja ihastelin rauhallista tunnelmaa. Mökkejä on monenlaisia ja ne olivat mukavan tilavasti omassa rauhassaan. Lisäksi oli aittamajoitusta sekä tietysti caravan-alue.

Kuulin vastaanotosta, että olemme Mujehoulujoen rannalla, joka nimi viittaa ainakin muikkuihin. Joki vie Nuasjärveen ja rannalta olikin komeat näkymät. Lomakeskuksessa on hyvät palvelut, ja hoksasinkin, että myös pyöräily olisi mukavaa.

Seuraavaksi lähdin tutustumaan Hermanni-mökkiin, joka oli saunallinen 4+2 hengen mökki. Tilaa siis riitti minulle hyvin ja kaikki tarpeellinen löytyi. Näkymät olivat tästäkin vesistön suuntaan.

Pienen levon jälkeen lähdin uimarannalle ja kävin uimassa. Oli siinä ja siinä oliko vesi kylmää vai lämmintä, ihanaa kuitenkin!

Iltasella vielä saunaa odotellessa kiipesin rannalla olevaan lintutorniin. Torni oli iso ja sinne olikin hyvät portaat. Ylhäältä taas komeat näkymät vesistöön. Tornissa oli myös hyviä infotauluja alueen linnuista.

Seuraavana aamuna vielä ennen kotimatkaa kiertelin alueella ja ihastelin sen viihtyisyyttä ja siisteyttä. Ajelin vielä Vuokatissa kierroksen ja lähdin sitten kotimatkalle.

Tällä kertaa pysähdyin Jaalangassa taas vesistön äärellä näkymiä ihaillen. Lisäksi kävin Kankarin taidehuvilan pihalla, mutta itse näyttely ei ollut ennättänyt vielä aueta. Kiva paikka kuitenkin!

Naapurivaaran lomakeskuksen omistajilla on mökkejä myös Sotkamossa, Loma Rinteelä. Olemme aiemmin majoittuneet sieltä, ja Sotkamosta täytyy mainita ainakin todella monipuolinen kenkäkauppa! Ja Sotkamo ja Vuokattihan ovat aivan lähellä toisiaan, joten molemmissa kannattaa samalla reissulla poiketa.

Eipä sitten kuin seuraavaa Vuokatin lomaa odottelemaan!

Kaupallinen yhteistyö