Pikinen Poloku Oulun Pikisaaressa

Oletko tiennyt, kuinka idyllinen ympäristö Oulun Pikisaaressa on ulkoilemiseen? Lähdimme ystäväni kanssa yhtenä iltana katsomaan Pikistä Polokua eli ympäristötaidetta Pikisaaressa.

Olen harvakseltaan käynyt Pikisaaressa lähinnä Vanhan Villatehtaan ympäristössä. Nytkin suuntasimme aluksi sen liepeille, jotta pääsimme taidepolulle.

Kävelytie kulki todella kauniisti pitkin vesistön rantaa. Ympäristötaide oli todellakin ympäristöön ja luontoon sopivaa, jotkin teokset oli ujutettu tosi taidokkaasti osaksi ympäristöään. Havainnointi kuitenkin onnistui, sillä teokset oli merkitty kyltein ja alueesta löytyy myös kartta. Teoksia on polun varrella yhteensä 13.

Polku oli juuri sopiva iltakävelylle ja nautimme rauhaisasta juttuhetkestä. Suuntasin tästä vielä jäätelölle läheiseen Tähtitornin kahvilaan. Siellä käydessäni harmittelen aina, kun en aikoinaan käynyt siellä koiran kanssa! Koirillekin kun on pääsy kahvilaan.

Nautiskelin ulkoterassilla uudesta porkkanakakkujäätelöstä, jonka totesin todella hyväksi. Kävin myös Oulun linnan sisällä kahvilan alapuolella.

Luontonäyttelyssä Loppulan tilalla Sanginjoella

Miten upea juttu, että luontojärjestöt pitävät vapaaehtoisvoimin avoinna viikonloppuisin Loppulan tilaa Oulun Sanginjoella. Loppula on vanha metsänvartijan tila. Sijainti on loistava, jos haluaa kulkea samalla reissulla Sanginjoen ulkoilureitistöjä.

Yksi vaihtoehto on suoraan pihasta lähtevä noin kilometrin mittainen polku. Tilalla itsessään taas pääsee tutustumaan luontonäyttelyyn ja kahvittelemaan talossa.

Miljöö on idyllinen ja näyttely monipuolinen. Samalla saa ihailla vanhaa rakennusta yksityiskohtineen. Tien toisella puolella taas pääsee ihastelemaan kaunista Sanginjokea.

Kahvien maksu oli omantunnon mukaan, mutta mielelläänhän tuoreista leivonnaisista ja sämpylöistä jätti korvauksen. Nautimme ystäväni kanssa kahveista ulkosalla ja lähdimme sitten tutustumaan merelliseen Ouluun, josta seuraavassa postauksessa.

Järjestöillä on kovasti toiveita saada Loppulaan kävijöitä, ja suosittelenkin tätä jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle sekä kivaksi päiväkohteeksi esimerkiksi lapsiperheille!

Eija Nevalan designia Oulun Pikisaaressa

Sain kutsun tuttavani Eija Nevalan Memo & Memore -näyttelyyn. Näyttely pidettiin viehkeässä ympäristössä Vanhassa villatehtaassa Oulun Pikisaaressa. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Galleria Harmaja, joka on yksi suunnittelemani käyntikohde muttei nyt sattunut olemaan auki.

Eijan näyttelytila avautui värikkäänä ja valoisana. Mitäkö siellä sitten oli? Erilaisia kankaita eri käyttötarkoituksiin. Eija suunnittelee tekstiileitä erityisesti työympäristöihin. Värit ja tekstuurit ovat neutraaleja, mutta silti kauniita. Kankailla voi verhoilla esimerkiksi työtuoleja, sohvaryhmiä, akustiikkalevyjä ynnä muuta mitä toimistoympäristössä tai julkisessa tilassa tarvitaan.

Nyt esillä oli näyttävästi uutta sisustuskangasta Memoa. Kankaat on suunniteltu ja kudottu Suomessa. Eija tarjoaa myös suunnittelua, mutta oli hauska kun hän sanoi, ettei läheskään aina tiedä mihin häneltä tilatut kankaat päätyvät! Eijan tunnuslauseena on “Inhimillisten ja iloisten tilojen puolesta!”.

Historian havinaa Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa

Oulussa olisi hurjan paljon kohteita, joista minun pitäisi teille lukijoille saada kertoa! Pitkäaikainen aikomukseni toteutui nyt, ja vierailin maakuntamuseossa Oulussa.

Alakerrasta löytyy kerrassaan ihastuttava Koiramäki-näyttely, sitä suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Koiramäki on ilahduttanut kävijöitä jo 20 vuotta!

Museo on hienosti rakennettu, ja historian havinaa on elävästi ilmassa, kun kiertelee tiloja. Nähtävää riittää monenmoista. Tervakaupunki Oulun historia on elävä. Itse asun 70-luvun talossa, ja sen aikainen keittiö toi elävästi mieleeni talon, johon aikanaan muutin sen ollessa alkuperäisessä asussa.

Mielenkiintoa tuo se, että museossa on runsaasti vaihtuvia näyttelyitä. Siellä siis kannattaa piipahtaa uudelleen. Ja museohan siis sijaitsee Hupisaarilla, keskellä Ainolan puistoa, joten puistoretki kannattaa yhdistää vierailuun.

Raahessa Kruununmakasiinin museossa Wanhaa herraa ihmettelemässä

Oletko tiennyt, että Raahessa on useita museoita? Minä olen käynyt useasti rannassa sijaitsevassa Pakkahuoneen museossa, mutta nyt lähdin ensimmäistä kertaa tutustumaan museoiden uusimpaan tulokkaaseen Kruununmakasiiniin.

Kruununmakasiini sijaitsee suhteellisen lähellä keskustaa. Rakennus on upean näköinen tiilirakennus, mutta nyt räntäsateen vuoksi jäi kuvaamatta. Makasiini on toiminut aikoinaan muun muassa valtion viljavarastona.

Historiaa on esillä aina esihistoriasta nykypäivään. Museossa on hyödynnetty monipuolisesti teknologisia keinoja. Erikoisuutena on se, että varsinaisesti esineitä ei ole paljon esillä, vaan asiat saa havainnoida muuten.

Ja täältähän se Wanha herra eli maailman vanhin sukelluspuku löytyy! Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus kokeilla toisen sukelluspuvun kypärää.

Museossa voi myös kuunnella vanhoja tarinoita Raahesta tai katsoa filmejä. Museo on avoinna ympärivuotisesti. Voin suositella museokierrosta Raahessa!

Suun- ja silmänruokaa Mimmin Pullassa Muhoksella

Lähdin yhtenä päivänä käymään Muhoksella kirppiskierroksella. Samalla pääsin kahville pitkään katselemaani Mimmin Pullaan. Kahvila-konditoria sijaitsee ihan keskustassa.

Kahvila avautuikin houkuttelevan näköisenä ja tarjonta oli monipuolinen. Tietysti pullaa, leivoksia, leipää. Päädyin itse vadelmaleivokseen kahvin kera.

Huomata kannattaa, että myyntitiskiltä voi nähdä vanhan taikinakoneen! Se oli kiehtovan näköinen ja yhä käytössä.

Isona plussana kahvilassa oli myös se, että siellä sattui olemaan valokuvanäyttely. Tykkäsin muhoslaisen Anne Järvitalon taiteellisista kuvista ja miljöö oli viihtyisä pienelle herkutteluhetkelle.

Kallen jalanjäljillä Päätalo-keskuksessa Taivalkoskella

Tuli taas käytyä Taivalkoskella sukuloimassa. Lunta oli mukavasti ja talvilomalaisia liikkeellä, matka meni kuitenkin jouhevasti.

Mietin, mitä uutta ottaisin blogikohteeksi ja päätin sitten vierailla kirjaston yhteydessä olevassa Päätalo-keskuksessa. Sukulaismies asuu aivan vieressä, mutta aiemmin ei ole tullut käytyä.

Kirjastolta sain pääsylipun ja minut ohjattiin näyttelyhuoneeseen. Se oli mukavan tiivis ja osa näyttelystä on vaihtuvaa. Tilan ytimessä oli näköisversio Kalle Päätalon työhuoneesta. Runsaasti ajan henkeen sopivia esineitä oli laitettu esille.

Käytettävissä oli myös multimedia-aineisto tietokoneella. Vilkaisin sieltä paria teemaa, ja asiaa oli kyllä todella runsaasti. Näyttelyyn kannattaa siis varata aikaa, jos haluaa oikein kunnolla perehtyä Kallen elämänvaiheisiin.

Minä lähdin tästä tyytyväisenä taidenäyttelyn kautta syömään. Jännä, että joka käynnillä tällä mummolapaikkakunnallani löytyy yhä uutta!

Päiväretkellä virkistäytymässä Pudasjärvellä

Hoksasimme jokin aika sitten ystäväni kanssa, että meillä molemmilla on siteitä Pudasjärven suunnille. Ja että monesti on tullut esimerkiksi uimahallin ohi ajettua. Niinpä päätimmekin tehdä päiväretken paikkakunnalle ja näin sitten lähdimme viime sunnuntaina matkaan.

Keli oli hyvä ja ennätimme ajella Pudasjärven keskustassa ennen uimahallin aukeamista. Sitten suuntasimme Puikkari-uimahalliin virkistäytymään. Joimme aluksi kahvit ja ihastelimme hallin viihtyisää ilmettä.

Tykästyimme uimahalliin, jossa oli hyvin tilaa. Liukumäkeäkin piti testata. Saunassa kuulinkin, että halli on juuri 20 vuotta vanha, mutta pidetty tosiaan siistissä kunnossa. Tänne uudelleenkin!

Uinnin jälkeen lähdimme keskustaan ravintola Meritaan. Ystäväni päätyi pizzaan ja minä otin Iskender-kebab -annoksen. Tästä jäi kotiin mukaan otettavaksikin.

Ruokailun jälkeen paikansimme vielä Kulttuurikeskus Pohjantähden. Ja jopa sattuikin loistavasti: Pohjantähdessä oli vaatesuunnittelija Riikka Kälkäjän näyttely ja Riikka oli itse paikalla kertomassa työstään.

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka asujen suunnittelu on käynnistynyt visuaalisen värimaailman hahmottamisesta edeten luonnosten kautta valmiiksi vaatteiksi.

Tästä sitten kotimatkalle. Olimme tyytyväisiä kivaan reissuun!

Upeat näyttelyt WeeGeessä Espoossa

Oletko tiennyt Espoossa sijaitsevasta näyttelykeskus WeeGeestä? Minulla on ollut pitkään suunnitteilla vierailla Espon modernin taiteen museo Emmassa, ja nyt työreissun yhteydessä pääsin käymään siellä.

Löysin perille Espoon Tapiolaan, ja minulle tuli yllätyksenä se, että Emman lisäksi pääsin moneen muuhunkin museoon. Päätin tietysti tutustua kaikkiin.

Ensinnäkin WeeGeen alakerrassa sijaitsi Avaruusasema-näyttely. Siellä oli tietysti avaruuteen liittyviä maisemia nähtävillä.

Alakerrasta löydät myös Emma Shopin ja kahvilan. Lisäksi kiehtova Suomen Kellomuseo sijaitsi siellä. Se oli mielestäni vaikuttava, kuinka monenlaisia kelloja onkaan ollut olemassa. Myös muita jalometallialan tuotteita, kuten koruja, löytyi museosta.

Alakerta oli siis varsin laaja tehdashallimaisine olosuhteineen. Vaikuttava oli myös Espoon kaupunginmuseo Kamu. Näyttelynä oli Tuhat tarinaa Espoosta eli kaupungin historiaa kivikaudelta nykypäivään saakka.

Tämän jälkeen siirryin yläkertaan. Sieltähän löytyi Emma, joka oli levittynyt halliin laajalle ja tilavalle alueelle. Yhä vaikuttavampaa, missä miljöössä modernia taidetta sai katsella.

Hallin perältä löytyi vielä Suomen lelumuseo Hevosenkenkä. Ai kuinka hellyttävää oli nähdä lapsuuden leluja kauniisti esille aseteltuina. Eri aikakaudet näkyivät leluissa selkeästi aina 1800-luvulta alkaen. Suosikki museossa on Löylymäen pienoisrautatie.

Eikä siinäkään vielä kaikki, sillä talosta löytyi myös Bryk & Wirkkala -katseluvarasto. Mitä upeaa muotoilua sekä lasi- ja posliinituotteita! Osa on malleja, jotka eivät ole koskaan päätyneet tuotantoon.

Upea ja vaikuttava kokemus ja elämys! Katseltavaa riittää toisellekin vierailulle.

Lähimatkailua Liminganlahden luontokeskuksessa

Kaipaatko tekemistä joulun välipäiviksi? Yksi lapsiperheillekin mainiosti soveltuva kohde on Liminganlahden luontokeskus, joka sijaitsee Limingasta vajaa 10 kilometriä Lumijoen suuntaan.

Luontokeskus yllättää monet monipuolisuudellaan. Metsähallituksen näyttely on moderni ja kiinnostava sekä soveltuu kaikenikäisille. Kahvila-ravintola palvelee ensi vuoden alusta aluksi viikonloppupäivisin. Keskuksessa on vaihtuvia taidenäyttelyitä, majoitustilaa sekä kokoustilat saunoineen.

Ulkosalla pääset lintutornille vievälle luontopolulle, meren jäälle esimerkiksi hiihtämään ja fatbike-pyöräilyäkin voi harrastaa. Liminganlahti soveltuu siis pidemmänkin retken kohteeksi.

Tulin keskukseen sopivasti, sillä liminkalainen taiteilija Eija Nevala oli juuri paikalla kertomassa näyttelystään, joka on esillä vielä tammikuun. Eija tarjoili itsetekemäänsä glögiä, joka oli kyllä todella maistuvaa!

Eijan näytteillä oleva taide oli todella mielenkiintoisesti tehty. Tauluissa oli kuivattujen kukkien kuvat, jotka oli käsitelty taulupintaan sopiviksi. Erehdyinkin ensin luulemaan niitä maalatuiksi.

Kiersin vielä luontokeskuksen pysyvän näyttelyn. Näyttelytila on upea ja siellä on hyödynnetty erilaisia elementtejä lintujen esittelyyn. Perheen pienimmillekin löytyy tekemistä. Voit  myös tutustua paikalliseen merikämppään.

Nyt välipäivinä keskuksen auditoriossa esitetään myös koko perheen luontoelokuvia. Poikkea siis!

Seuraavassa postauksessa pääset tutustumaan luontokeskuksen todella tyylikkäisiin majoitustiloihin!

Yhteistyöpostaus