Kaverin kanssa Raahen Pancho Villassa

Kaipaatko kivaa ruokapaikkaa Raahessa? Keskustasta löytyy Pancho Villa, jossa kaverini kanssa tapasimme viikonloppuna. Oulun Ideaparkin Panchossa olen joitakin kertoja käynyt, mutta tämä oli nyt ensimmäinen kerta Raahessa.

Ravintola oli kutsuvasti sisustettu meksikolaistyyliin. Palvelu oli mukavaa ja olimme päivän ensimmäisiä asiakkaita.

Päädyin kanaburritoon, jota olen testannut aiemminkin. Burriton päällä oleva juustokastike on kertakaikkisen herkullista! Jälkiruokaa ei tämän annoksen jälkeen mahtunut! Ystäväni annoksessa oli muun muassa nachoja ja nyhtöpossua, joka sekin annos ruokaisa ja maistuva.

Ehdimme vaihtaa kuulumiset ja istahtaa rentoutumassa. Tykkäsin paikasta ja saatammepa tyttöporukallakin siellä myöhemmin vierailla!

Luontoa ja nähtävyyksiä Raahessa

Aina sitä vain löytyy uutta synnyinkaupungistakin! Lähdimme raahelaisen kaverini kanssa käymään nähtävyyskierroksella. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Kastellin Jätinkirkkoa. Matkalla ohitimme Kettukankaan konemuseon, jota katsoinkin ensi kesän kohteeksi.

Kouluaikana on Jätinkirkon muinaisjäännöksiä käyty tutkimassa, mutta minkäänlaista mielikuvaa ei ollut. Sieltähän ne jäännökset löytyivät metsän keskeltä, isossa kehässä kiviä.

Seuraavaksi lähtimme katsomaan Pattijoen Metsäkirkkoa. Yllättäen metsästä löytyi monenlaisia rakennelmia, sillä kirkon vieressä oli partiolaisten kämppä. Siellä onkin varmasti hauska seikkailla!

Kävimme vielä kävelemässä Pattijoen kiviholvisillalla, jonka rakennustyyli on kuuluisa. Tämä sijaitsee ihan keskustan tuntumassa.

Lopuksi poikkesimme kahvilla tyytyväisinä päivän kierrokseen.

Taiteiden yö Raahessa tarjosi parastaan

Ystäväni pyysi minua mukaan Raahen Taiteiden yöhön ja Kotiteollisuuden keikalle. Olin tutkinut tarjontaa tälle viikolle jonkin verran, sillä tapahtumia oli monessakin paikassa. Päätin kuitenkin mielelläni lähteä Raaheen ja suunnittelin sinne muutakin ohjelmaa.

Tapasimme kaverini kanssa vasta illalla, joten emme ehtineet mukaan päivällä ja alkuillasta olleeseen ohjelmaan. Tämä oli sinänsä harmi, mutta tuleehan tapahtuma taas ensi vuonna!

Suuntasimmekin suoraan Ruiskuhuoneelle, jossa Kotiteollisuuden oli määrä esiintyä. Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja miljöö viihtyisä. Meillä oli paljon kuulumisten vaihdettavaa, joten tunnin odotusaika kului nopeasti.

Ja miten mahtavasti keikka alkoikaan! Suurin piirtein samalla minuutilla, kun bändi alkoi soittamaan, tuli kunnon ukkossadekuuro päälle! Sinnikkäät seisoskelivat lavan edessä ja muut kerääntyivät terassille. Mitäpä pieni kastuminen haittaa hyvällä keikalla!

Yhtye soitti puolitoista tuntia ja sadekin rauhoittui. Oli mahtavaa olla pimeässä illassa ja kuunnella voimakasta musiikkia. Minulle suurin osa biiseistä oli outoja, mutta tykkäsin live-keikasta kovasti.

Yön yli nukuttuamme lähdimme Kylien torille eli täysin erityyppiseen ohjelmaan. Sää oli kaunis ulkoiluun ja kiertelimme Härkätorilla kaikessa rauhassa ystäväni pienen tytön kanssa. Erilaisia kivoja käsitöitä oli paljon ja olivatpa Linnunradan tilan alpakatkin tulleet paikalle.

Esiintymislavalla soitettiin muun muassa harmonikkaa. Kaverikoiriakin pääsimme moikkaamaan. Maistelimme lopuksi gluteenittomat vohvelit, jotka totesimme varsin makeiksi. Tästä sitten jatkoin itse makkaranpaistoon toisen kaverini kanssa.

Todella virkistävä viikonloppu, vaikka yöunet jäivätkin vähän lyhyiksi!

Merenrantakierroksella Raahessa ja Siikajoella

Minulla oli ilo saada paikallistuntemusta omaava matkaseuralainen viime viikonloppuna kierrokselle merenrannoille. Nimittäin minullakin löytyy vielä käymättömiä kohteita, vaikka Raahe ja Siikajoki ovatkin tuttuja.

Lähdimme matkaan Revonlahdelta, josta ajoimme ensin Siikajokea kohti. Matkalla poikkesimme kirkolla ja Suomen sodan muistomerkillä. Maisema alkoi jo tässä kohden muuttua.

Suuntasimme aluksi Merikylän venesatamaan. Sieltä saattoi nähdä Tauvoon saakka, joka taas on lempipaikkojani. Merikylässä oli myös hauska näköalatasanne, mutta sinne jäi tällä kertaa kiipeämättä, sillä portaat olivat aika jyrkät.

Jatkoimme tästä matkaa kohti Raahea, jossa poikkesimme ensin Olkijokisuun uimarannalla. Uimareita ei tällä kertaa näkynyt, mutta pysäköintialueen koosta päätellen ranta on todella suosittu. Kaunista!

Ajelimme eteenpäin ja lähdimme vielä käymään Lapaluodon venesatamassa. Sekin oli uusi minulle, ja rannasta oli kivat näkymät saaristoon. Muistelinkin viime kesän saaristoristeilyä, joka oli hieno kokemus.

Lopuksi takaisin Revonlahdelle kahvittelemaan!

Kauniissa Mikonkarissa ja kiehtovassa veistospuistossa Raahessa

Sain vinkin Raahessa Pattijoella sijaitsevasta kauniista merenrannasta Mikonkarista somen kautta. Paikasta oli todella kauniita kuvia, ja tämä herätti kiinnostuksen.

Lähdimme siis kauniina kesäiltana ajelemaan kohti paikkaa navigaattorin opastuksella. Päädyimme pienelle soratielle, jonka varresta paljastui yllättäen veistospuisto. Tämänkään olemassaolosta en ole tiennyt mitään! Aina löytyy siis uutta lähiseudultakin.

Aluksi kuitenkin suunnattiin Mikonkariin, jossa piipahdimme ensin leirintäalue Lohenpyrstön puolella. Kävin tässä kurkkimassa rantaa luontopolun puolelta.

Tästä siirryimme toiseen suuntaan ja ajelimme vanhan kalastajakylän ohi. Päädyimme niemen nokkaan, josta näitä kauniita maisemia sitten löytyi. Upea paikka!

Palatessa tutkailimme kalastajakylää ja venesatamaa kalamajoineen. Tämän jälkeen ajoimme takaisin veistospuiston luo, joka sattui vielä olemaan avoinna.

Puistossa on noin 200 veistosta, jotka taiteilija Matti Lepistö on tehnyt. Todella uniikki kohde!

Tyytyväisenä näistä löydöista sitten kotimatkalle ja somen kautta kyselemään uusia käyntikohdevinkkejä!

Kiinalaisessa torniravintolassa Raahessa

Kiinnostaisiko upea kiinalainen buffet? Vanha tuttu paikka Raahessa tornitalossa sijaitseva Hai Long -ravintola tarjosi parastaan viikonloppubuffetissa.

Matkasimme näköalahissillä 13. kerrokseen. Ravintola avautui kutsuvana ja ikkunapöydän otettuamme lähdimme katsastamaan lounasta.

Kiinalaisen ruoan lisäksi tarjolla oli valikoima sushia. Itse en ole kovin paljon sitä syönyt, ja erehdyinkin ottamaan wasabi-kastiketta laimentamattomana. Hmm… olihan se kokemus! Ystäväni sitten kertoi, että se olisi kannattanut sekoittaa soijakastikkeeseen miedomman maun saamiseksi.

Siirryimme sushin jälkeen kiinalaiseen ruokaan. Salaattipöytä oli monipuolinen, muun muassa hedelmäsalaatti ja kaalisalaatti olivat todella maistuvia.

Sitten itse pääruoat: valtavan hyvä valikoima erilaisia friteerattuja ruokia, alkukeitto sekä erilaiset lihakastikkeet riisin kera. Maistelimme vähän kaikkea ja maut olivat kyllä kohdillaan.

Jälkiruoaksi vielä kakkukahvit itselle ja ystävälleni kiinalaisen teen kera, joka oli kuulemma myös erinomaista.

Ruokailu oli myös viihtyisää, sillä ravintolasta on hyvät näköalat. Paikka on suosittu, mutta silti ympäristö oli rauhallinen.

Teimme vielä pienen kierroksen Raahessa ennen kotiin lähtöä. Ennen ruokailua olimme käyneet uudistetussa uimahallissa, jossa myös viihtyy.

Raahe on hyvä päiväretkikohde!

Sitä Suomen parasta kebabbia

Ainahan raahelaiset ja me entisetkin olemme sen tienneet: Katukeittiö Take Awayn kebab on parasta! Nyt se on tunnustettukin Suomen parhaaksi.

Aiemmin Take Awayn sloganina on ollut: mistä jumalatkin ostaisi kebabbia. Tänä kesänä se sitten pääsikin testaukseen ja uutisiin, joissa se useaan otteeseen todettiin herkulliseksi.

Ystäväni kanssa lähdimme viime viikonloppuna maaseututietä ajelemaan Raaheen. Ihastelimme lehmiä ja syksyistä maisemaa matkalla. Raahessa kävimme ensin Prismassa, josta sitten teinkin kahvikuppilöydön eli Myrna-kupin.

Olimme Take Awayn pihassa juuri avautumisajan jälkeen. Paikka oli silti jo aivan täynnä, mutta sulassa sovussa odottelimme ruoka-annoksia. Palvelu oli hyväntuulista kiireestä huolimatta.

Herkullisen kebabin yhtenä salaisuutena ovat kastikkeet, etenkin Rölli on kuuluisa. Otin omaan annokseeni sitä, ja sain lisäksi valkosipulikastiketta mukaan.

Odotellessa oli mukava katsella katukeittiön touhua, kebabvartaat olivat houkuttelevan näköisiä. Henkilökunnan paitojen selkämyksessä luki tietysti Suomen parasta kebabbia.

Ja sitähän se on, ahmimme annokset jo autossa!

Risteilemässä Raahen saaristossa – Pooki Flakkaa

Olipa eilen huippupäivä! Kävin Pooki Flakkaa Raahen Meripäivillä. Aamulla sateli vettä, niin päätin syödä sisätiloissa ja pysähdyin lounaalla Pattijoen Pulla-Pirtillä. Hyvä paikka, josta saa tuotteita ostettua kotiinkin.

Meripäivillähän oli tarjolla street foodia todella montaa sorttia. Kiersin aluksi markkinakojut ja ihailin pitkään rannassa olevia veneitä. Muun muassa Postijahti Wasa oli avoinna tutustumiselle.

Tämän jälkeen menin rannassa olevaan Pakkahuoneen museoon, jonne olikin Meripäivien aikana vapaa pääsy. Olen käynyt museossa viimeksi joskus lapsena. Näyttely oli alakerrassa useissa huoneissa ja jatkui vielä yläkertaan. Näyttely oli erittäin monipuolinen ja merellinen. Itse pidin erityisesti erilaisista pienoismalleista, jotka kuvasivat Raahen elämää. Myös sisustetut huoneet olivat upeita.

Sitten olikin odottamani risteilyn aika M/B Jennamarialla! Se oli kyllä yksi kesän kohokohtia. Raahen saaristossa olen käynyt viimeksi joskus nuorena. Koska sää oli epävakainen, niin satuin olemaan ainoa risteilylle lähtijä. Mikäpä siinä, sain sitten merellä henkilökohtaisen opastuksen.

Kuljettaja kertoili saarten nimiä sekä mitä rakennuksia niistä löytyi. Myös kartasta pystyi seuraamaan matkaa. Yksi saarista oli lammaslaitumenakin. Pookeja eli majakoita näkyi useampia. Kävimme kääntymässä Lapaluodon satamassa, jossa muuten on Meripäivien ajan ohjusvene tutustuttavana.

Paluumatka tehtiin ulkomeren kautta ja ai että nautin näkymistä ja tunnelmasta. Vielä kun alkoi tuulemaan ja saatiin hieman pärskeitä ja keinuttelua, niin oli todellinen elämys!

Loppumatkasta alkoi sataa sen verran, että siirryin veneen sisätiloihin. Sain tutustua ohjauslaitteisiin ja kuulin lisää MeriRaahen toiminnasta.

Lopuksi poikkesin vielä kahvila Ruiskuhuoneella sekä hain suklaakojusta kotiin viemisiä.

Raahe on todellinen saaristokohde, suosittelen lämpimästi!

Vanhassa Raahessa on myös paljon nähtävää, ja minullakin jäi muun muassa Apteekkimuseo ensi kertaan.

Kävin muuten yhtenä iltana sisäkesäteatterissa Limingassa katsomassa Ryysyrannan Joosepin, jossa kuultiin Irwin Goodmanin musiikkia. Todella mukava elämys, jossa oli syvempääkin sisältöä. Syksyllä näytöksiä on tulossa Ouluunkin.

Olen mukana myös Bloglovin’ -sivustolla:

<a href=”https://www.bloglovin.com/blog/18969321/?claim=sbd79283krx”>Follow my blog with Bloglovin</a>

Langin kauppahuone avasi ovensa

Mikä ihana yllätys, kun kotiseudulle Raaheen avautui vähän aikaa sitten uusi kahvila! Siihenhän piti pikimmiten lähteä tutustumaan. Samalla reissulla pääsi kiertelemään Raahen kirppareitakin, joita löytyy useita.

Langin kauppahuone

Jonkin aikaa haeskelin paikkaa, mutta vanhaa puutaloaluetta toki kiertää mielellään. Pekkatorin kupeestahan talo sitten löytyi ovi kutsuvasti avoinna.

Puheensorina tuli jo ovella vastaan, paikka oli täynnä jo aamupäivästä. Kiertelin salongin puolella ja tämän jälkeen pääsin valitsemaan mieluista kahvikuppia erilaisista vanhoista kupeista. Mitä upeita tapetteja, huonekaluja ja vanhaa tavaraa! Talon historia alkoi kiinnostaa.

Puhumattakaan siitä, että tarjoilijoilla oli vanhaan tyyliin asutkin. Lähtiessä vielä nimi vieraskirjaan ja tarjolla olisi ollut myös mukaan myyntituotteita. Vitriinistä löytyi niin suolaista kuin makeaa ja keittolounas on kuulemma suunnitteilla.

Toivon menestystä ja kaunista kesää Langin kauppahuoneen kahvilalle!