Idyllinen kesäkahvila Muhoksen Päivärinteellä

Vielä viikon ajan ennätät käydä Muhoksen Päivärinteellä sijaitsevassa kesäkahvilassa. Kahvila on toiminut nuorten pitämänä jo vuodesta 2013, mutta minäkin hoksasin paikan vasta nyt.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdinkin aurinkoisena päivänä tutustumaan tähän idylliseen paikkaan. Kahvila on vanhassa 1800-luvulta peräisin olevassa aittarakennuksessa. Myös ulkosalla pystyy istuskelemaan ja kiipeämään vaikka puumajaan.

Kahvila sijaitsee kauniilla paikalla Oulujokirannassa. Myös veneilijöitä piipahtaa päivittäin. Ja tapasin yhden vakiasiakkaan, joka kertoi käyvänsä joka päivä kahvilla.

Sari on talon emäntä ja perheen nuoret pitävät kahvilaa avoinna kahden viikon ajan kesäisin. Nyt käydessäni oli siis ensimmäinen viikko. Angela kertoi olevansa 15-vuotias ja pitävänsä tänä kesänä kahvilaa serkkujensa kanssa.

Ja mikä ihaninta etenkin lapsiperheitä ajatellen: pihapiirissä pääsee tutustumaan eläimiin. Kanat kulkevat vapaana talon alueella. Lampaan karitsat pitelivät hellettä laitumella. Myös neljä kissanpentua löytyi ja katselimme niiden touhuja ulkosalla. Lisäksi kahvilan ohessa on mahdollisuus vuokrata venettä tai sup-lautaa.

Istuskelin nauttimassa helteestä pihalla. Tuoreet munkit olivat maistuvia. Viehättävä huvimaja kutsuu myös luokseen. Oli mukava tavata nuoria ahkeria kesäyrittäjiä!

Kauniita maisemia Oulunsalon Papinjärvellä

Ajelin yhtenä päivänä ilokseni Oulunsalon Papinjärven maisemia katsomaan. Järvellä ei ollut ketään. Jäätä näytti vielä olevan, mutta se oli niin liukkaan näköinen etten lähtenyt kävelemään.

Papinjärvellä oli siis rauhallista ja kauniin auringonpaisteista. Kesällä tämä on suosittu uimapaikka. Jos omat puut ottaa mukaan, niin rannalla pystyy myös paistamaan makkaraa.

Hailuodon saari on todellinen helmi

Tiedätkö, kuinka idyllinen paikka Hailuoto on? Itsellä on tapana käydä siellä joka  kesä päiväretkellä. Tällä kertaa lähdin tuulisella säällä liikkeelle, ja puolen tunnin lauttamatka Oulunsalosta oli mahtava elämys.

Ajelin ensin kylän kohdille, ja päätin käydä lounastamassa Sinisen Pyörän Kievarissa, jossa en ole aiemmin käynyt. Pihapiiri oli kiva, samoin majoitushuoneet näyttivät viihtyisiltä. Nautin lounaaksi merimiespataa, jota en olekaan vuosiin syönyt.

Tämän jälkeen jatkoin matkaa saaren päähän Marjaniemeen. Kävin Luotsi-hotellissa katsomassa Metsähallituksen luontonäyttelyä. Se kertoo hyvin saaresta ja sen historiasta.

Lopuksi vielä pitkospuita pitkin ihailemaan näkymiä. Kalastajakylä ja majakka ovat hienoja. Rantaviiva on pitkä, ja hyväkuntoisia pitkospuita pääsee kiertämään laajan lenkin Hailuodolle tyypillisessä luonnossa.

Oma jännitysmomenttinsa on aina se, kuinka pitkät jonot lauttaan on, sillä Hailuoto on suosittu paikka kesällä. Tällä kertaa olin hyvissä ajoin lauttarannassa, vaikka mukavahan siellä on odotella. Hailuotoon kun lähtee, niin kiire jää pois.

Voi olla, että tälle kesälle tulee vielä käytyä uusi reissu!