Taiteilijaelämää Tuusulanjärvellä

Erkkola, Ainola, Halosenniemi, Kivi – mitä kaikkea Tuusulanjärveä kiertävältä Rantatieltä löytyykään! Olen kerran kesäaikaan kiertänyt järven, ja maisemat olivat todella huikaisevia. Nyt lähdimme siskoni kanssa kierrokselle Rantatielle taiteilijakoteja katsomaan.

Siskoni asuu Tuusulassa ja teimmekin ensin kierroksen siellä. Vanha kasarmialue on löytänyt uuskäyttöä ja sieltä löytyy laajalta alueelta kiehtovia rakennuksia. Käyntikohteiksi ensi kesälle jäävät muun muassa Ilmatorjuntamuseo ja Kotiseutumuseo sitä vastapäätä. Tuusulaan kannattaa poiketa! Asuntomessuthan sinne ovat myös tulossa 2020.

Aloitimme kierroksen Aleksis Kiven kuolinmökistä. Pieni mökki oli kiehtovassa paikassa. Sade sattui juuri kohdalle, mutta siitä huolimatta piipahdimme vielä läheisessä taiteilijakoti Erkkolan pihapiirissä.

Tästä jatkoimme Lottamuseolle, joka olisi ollut avoinnakin. Ihastelimme näkymiä Tuusulanjärvelle. Tämä kohde jää myös myöhemmälle vierailulle, sillä meillä oli nyt rajallinen aika käytettävissä.

Pääkohteemme tänään oli Halosenniemi. Tämä taiteilija Pekka Halosen erämaa-ateljee oli avoinna ja menimmekin sadetta pakoon sisätiloihin tutustumaan. Sisällä ei saanut kuvata, mutta voin taata, että paikka on käymisen arvoinen! Ihastelimme vanhaa sisustusta ja koko taloa kiertävää taidetta. Itse pidin erityisesti siitä, että tauluja oli monelta taiteilijalta, bongasin esimerkiksi Rudolf Koivua ja Martta Wendeliniä.

Tuusulanjärvi oli harmaa sateella, mutta Halosenniemestä poistuttuamme sää kirkastui ja järvi oli taas eri näköinen. Lähdimme jatkamaan matkaa ja kuljimme ohi Jean ja Aino Sibeliuksen Ainolan. Se jäi etäisemmin nähtäväksi, sillä alueelle pääsee vain kesäaikaan.

Poikkesimme loppumatkasta vielä Vanhankylänniemessä olevaan Vanhiksen kartanoon kahvittelemaan. Runsasta brunssiakin olisi ollut tarjolla ja sisustus oli tosi kaunis. Pihapiirissä on myös myymälä, samoin matkamme varrella olisi ollut kiva navettaputiikki.

Kulttuuripitoinen kierros, joka täytyy tehdä vielä uudelleen! Käyntikohteissa on vara valita ja maisemat ovat upeat. Matkan varrella oli myös useita kauniita villoja sekä muita kohteita, joissa emme nyt käyneet, kuten Juhani Ahon Ahola. Upeaa kansallisromantiikkaa!

 

Rennosti herkuttelemassa Zivagossa

Oulun keskustassa on rennon kiva baari-ravintola Zivago. Mielenkiinnolla odotin, miltä vindustrial-ravintola näyttää. Vietimme ystävien kanssa teatteri-iltaa ja ennen Pieleen meni -näytöstä kävimme syömässä Zivagossa.

Ilmapiiri oli heti mukavan oloinen. Aluksi sisään mentäessä oli baarin puoli ja tämän jälkeen varsinainen ravintolapuoli. Saimme nurkkapöydän kivasta paikasta ikkunan vierestä, joten katunäkymää oli mukava katsella.

Ihastelimme heti aluksi ravintolan vindustrial-tyyliä. Kivoja yksityiskohtia, tiiltä, putkia jne. oli luomassa persoonallisuutta. Kuluneen näköiset nahkapenkit olivat mukavat istua. Sisustuksessa onkin käytetty uutta ja vanhaa retrohenkisesti.

Palvelu oli hyvää ja aloitimme alkujuomilla kukin mieluisallaan, itse tietenkin kahvilla! Tämän jälkeen saimme yhteisen alkupalalautasen, jossa oli tapaksia moneen makuun. Leivitettyä kukkakaalta, chili-marinoituja katkarapuja ynnä muita napostuksia. Annos riitti hyvin kaikille ja maut olivat todella kivoja.

Pitkään mietimme, mitä ottaisimme pääruokavalikoimasta. Valitsemista oli, sillä varsinaisen pääruoan lisäksi myös lisukkeissa oli vaihtoehtoja. Päätimme, että testaamme jokainen erilaista annosta. Itse otin grillattua nieriää, jossa lisukkeena paahdetut punajuuret ja raitajuuret. Ystäväni päättivät kokeilla liharuokia, toisella karamellisoitua possua ja toisella ylikypsää häränrintaa. Tyrnäväläisiä puikulaperunoita ja kukkakaaliriisiä heillä lisukkeina.

Ruoat maistuivat mainiosti ja totesimme, että niistä saisi monenlaisia yhdistelmiä. Huomioitavaa olivat myös vintage-tyyliset astiat, jotka tekivät annoksista mielenkiintoisen näköiset.

Tämän jälkeen aterioinnin kruunasi yhteinen jälkiruokalautanen. Otimme kahvien kera maisteluun marengit mustikkamoussella, jäätelön sekä kinuskiset leipäjuustot. Ah nautintoa!

Hyvin syöneenä oli mukava lähteä teatteriin. Baarin puolikin oli täyttynyt ruokailumme aikana. Ruokaa, juomaa ja fiilistä – sitä on Zivago!

Kaiken kaikkiaan viihdyimme Zivagossa mainiosti. Ilmapiiri oli mukavan rento, ravintolassa oli rauhallista ja taustamusiikkikin miellytti. Sijainti Kirkkokadun ja Saaristonkadun kulmassa toimii hyvin. Tänne uudelleenkin!

Yhteistyöpostaus

Superkivaa Oulussa koko perheelle

Mikä oli syysloman kohokohta? Sehän oli päivä SuperParkissa Oulussa. Tämä ideoitiin Kivitipun reissulla ystäväni kanssa, ja hänen poikansa olikin koko viikon odottanut SuperParkiin pääsyä! Minä olen aika kiva täti, kun aina keksin kaikkea lapsillekin!

Lähdimme siis yhtenä lomapäiväni kahden ystäväni ja heidän lastensa kanssa kohti Oulua ja Limingantullia. Terminaalissa ja Areenalla olen aiemmin käynyt tutustumassa ja konsertissa sekä tehnyt kierroksen SuperParkin puolellakin, mutta varsinaisena kävijänä olin nyt itsekin ensimmäistä kertaa.

Aluksi kävimme lounaalla ravintolan puolella. Hyvät ja monipuoliset valikoimat oli ja ruoat maistuivat. Lisäksi katsastin, että SuperParkista löytyy myös muun muassa etätyötila vanhemmille. Syntymäpäivän viettoonkin puisto sopii.

Meillä oli siis mukana 7-vuotias poika ja 2,5-vuotias poika. Mietin vähän etukäteen, että löytyykö pienimmäiselle sopivaa tekemistä. Havaitsimme kuitenkin heti, ettei viihtyminen ole mikään ongelma. Kaikkea mielenkiintoista ja pienellekin sopivaa löytyi, vaikka puiston aktiviteetit ovatkin vähän isommille suunnattuja.

Kiertelin ensin itsekseni puistoa, jotta sain kuvia blogiin. Väkeä oli näin lomaviikolla paljon, mutta isoissa tiloissa oli kyllä tilaa liikkua. Lapset, nuoret sekä myös aikuiset olivat innolla touhuamassa, pelaamassa ja liikkumassa.

 

Sitten palasin ystävieni seuraan ja lähdimme lasten kanssa uudelle kierrokselle. Siinäpä sitä sitten innostuttiinkin monesta jutusta. Ensin käytiin lämimässä jääkiekkoja ja sitten pelattiin pesäpalloa. Kyllä tulivat nuoruuden lempiharrastukset mieleen, pitäisiköhän niitä viritellä uudelleen!

Ihailin kovasti myös skeittareita ja skoottaajia. Upeita temppuja ja monipuoliset rampit niitä varten. Erilaisia pallopelejä kokeilimme muutakin. Itseäni olisi myös kiipeilyseinä viehättänyt. Tosi kiva päivä oli, ja SuperParkissa riittää tekemistä uusillekin käynneille!

Erityiskiitokset myös SuperParkin henkilökunnalle hyvästä ja joustavasta palvelusta!

Yhteistyöpostaus

Kraatterijärvi ja meteoriittikeskus – leppoisa kylpyläloma Lappajärvellä ja Tuuriakin mukana

Syyslomalla suuntasimme ystäväni ja hänen poikansa kanssa Pohjanmaalle Hotelli Kivitippuun Lappajärven maisemiin. Kriteereinä lomakohteelle olivat sopiva matka sekä kylpylä. Itsellä on pitkään kiinnostanut päästä näkemään erikoinen Lappajärvi, joka on meteoriitin putoamisesta muotoutunut kraatterijärvi.

Menomatkalla pysähdyimme lounaalla Kaustisten Kansanlääkintäkeskuksessa. Se on myös kiinnostanut nähdä, sillä paikka tarjoaa myös majoitusta. Lounas oli hyvä ja ilmapiiri miellyttävän rauhallinen ja rentouttava.

Olimme hyvissä ajoin perillä Lappajärvellä ja ajelimme ensin kylän keskustaan, josta suuntasimme sitten parin kilometrin päähän kylpylähotelli Kivitippuun. Tie myötäili kauniisti järven rantamaisemia. Huomasimme heti, että paikka oli monipuolinen, sillä esimerkiksi museoalue sijoittui tien varteen. Kesäisin paikka tarjoaa vielä enemmän näkemistä, sillä Lappajärvellä on myös risteilyjä sekä lähialueella on muun muassa golfkenttä.

Kivitipussa oli mukavan rauhallista ja pääsimmekin heti majoittumaan. Huoneesta oli näkymä järvelle. Hotellin värimaailma oli kaunis viimeisimmän remontin jälkeen.

Koska meillä oli runsaasti aikaa ja ystävän lapsella oli toiveena saada reissulta uusi lelu, niin päätimme lähteä iltapäiväksi Tuuriin ja Veljekset Keskisen kyläkauppaan – siihen Suomen suurimpaan. Matka taittui mukavasti ja suuntasimme suoraan kaupan leluosastolle. Itsekin innostuin ja tein joululahjalöytöjä sieltä!

Ähtärin eläinpuistoon emme olisi ennättäneet, mutta söimme Tuurissa ja teimme ostokset. Kyläkaupassakaan ei ollut tungosta, sillä nyt oli menossa pohjoissuomalaisten syyslomaviikko. Edellisellä viikolla on varmasti säpinää riittänyt, niin kuin kylpylässäkin. Ihastelin kyläkaupassa tavaramäärien hienoa esillepanoa!

Ennätin päivän aikana tutustua Kivitipussa olevaan meteoriittikeskukseen ja sen näyttelyyn. Näyttely oli monipuolinen ja lapsia varmaan houkuttavat erilaiset mikroskoopit, joilla oli mahdollisuus tutkailla kivinäytteitä. Järvestä on löydetty myös todella ihania simpukoita.

Tuurista palattuamme ennätimme vielä iltauinnille Kivitipun kylpylään. Kylpylä ei ollut suuren suuri, mutta kaikki tarvittavat aktiviteetit löytyivät ja uinnillekin oli hyvin tilaa. Myös kylpyläosasto on remontoitu. Hyvinvointiteemaa löytyi myös myymälästä ja hoito-osastot olivat kutsuvan näköisiä.

Aamiaisen jälkeen seuraavana aamuna kävin ulkoilemassa kierroksen järven rannassa ja museoalueella. Kuvat ovat hieman aamuhämärissä otettuja, mutta edellisenä päivänä järvellä oli kauniin kuulasta.

Sitten kotimatkalle, jolla lounaspaikassa Ylivieskassa meinasi sattua pieni tapaturma, kun tipuin pari porrasta alaspäin. Ei onneksi käynyt kumminkaan! Kotimatkalla ideoitiin myös loppulomaa ja keksimmekin jännittävää ohjelmaa pienelle lomalaiselle. Tästä seuraavassa postauksessa!

 

Plassi ja meriluontoa Kalajoella

Kalajoki on yksi maakuntamme helmiä! Monipuolisuudellaan se on ympärivuotinen matkailukohde ja tarjoaa jokaiselle jotain. Tällä kertaa kävin Vanhassa Plassissa, Tapion Tuvalla ja Meriluontokeskuksessa.

Vein menomatkalla anopille lankoja ja sain mukaan uudet villasukat. Ajelin Oulaisten ja Merijärven kautta. Lähtiessä Limingassa oli ensilumi maassa, mutta yllättäen etelämpänä ei ollutkaan satanut lunta.

Suuntasin ensin vanhaan kaupunkiin eli Plassiin. Vanhan markkinapaikan ympärillä oli vanhoja rakennuksia ja alueelta oli kaunis jokinäkymä. Tervan tietä tämäkin alue. Aika kylmä oli kuvata, mutta mitäpä sitä ei bloginsa eteen tekisi!

Tästä lähdin Kalajoen keskustan ja komean kirkon ohi kohti Hiekkasärkkiä. Matkan varrella on myös keramiikkapaja kahviloineen. Särkillä suuntasin heti alkajaisiksi lounaspöytään Tapion tuvalle.

Kotiruoka oli maittavaa ja Tapion tuvalla oli paljon näkemistä. Taidenäyttely jatkui ympäri taloa kahdessa kerroksessa. Myymälässä oli muun muassa kaunista paikallista keramiikkaa.

Tästä jatkoin rantatietä ja pysähdyin hotellin edustalla kuvaamaan rantaa. Näkymä oli viehättävän syksyinen ja kuurainen. Syyslomalaisia oli liikkeellä ja rannalla onkin kivat ulkoilumahdollisuudet. Se on upea kaikkina vuodenaikoina. Yleensä itse käyn sekä talvi- että kesäaikaan Kalajoella uimassa joko kylpylässä tai meressä.

Lopuksi suuntasin Meriluontokeskukseen. Siellä sain aluksi henkilökohtaista opastusta liittyen jääkauteen. Luontokeskus poikkesi useammasta muusta, jossa olen käynyt, sillä näyttely oli jaettu kolmeen kerrokseen. Opas kertoikin, että joka kerroksessa on oma teemansa ja näyttely on suunniteltu siten, että se kiinnostaa kaikenikäisiä eli jokaiselle on jotakin. Tämän myös havaitsin ja totesin, että paikalla oli innostuneita lapsiakin! Multimediaakaan ei ollut näyttelystä unohdettu ja maisemaikkunasta oli hienot näköalat.

Kiva reissu oli taas, ja jään odottamaan ensi kesänä valmistuvaa ostoskylää. Sitten Hiekkasärkiltä ei kyllä puutu enää mitään! Näiden nyt käymieni paikkojen lisäksi sieltä löytyy nähtävää ja koettavaa laidasta laitaan, kuten esimerkiksi vesipuisto ja seikkailupuisto.

Villin lännen tunnelmaa Los Coyotes Ranchilla Muhoksella

Uskoisitko, että Pohjois-Pohjanmaan seudulta voi löytyä villin lännen tunnelmaa? Näin kuitenkin on, sillä vain 40 minuutin matkan päässä Oulusta sijaitsee Los Coyotes Ranch. Sinne pääsee Muhoksen ohi ajettaessa ja käännyttäessä Suokylään päin. Tämä tie ohittaa ensin Liimanninkosken, sitten on todella kaunis notkelma Muhosjoen yli ja yhtäkkiä päädytäänkin Los Coyotes Ranchille!

Sain itsekin vinkin paikasta vasta tänä kesänä, ja yhtenä iltana tällä viikolla minulla oli ilo päästä tutustumaan ranchiin. Päästessäni tilalle sain ensin kokonaiskuvan rakennuksista, jotka kiersivät laajan piha-alueen ympäri. Kiertelin ensin aistimassa tunnelmaa ja kuvaamassa. Oli saluunaa, vankilaa ynnä muita jännittävän näköisiä rakennuksia.

Saluunasta kajastivat valot ja kohta paikan omistajat Rosita ja Nipa Caramba tulivatkin toivottamaan tervetulleeksi. Ja mikä yllätys oli, että ihailemani oululainen, maailmaa valloittava countrylaulaja Larry Peninsula oli juuri suunnittelemassa musiikkivideon kuvauksia lännen kylässä! Pääsimmekin sitten nauttimaan Rositan kuuluisasta pannukakusta kahvien kera.

Rosita ja Nipa kertoivat minulle kahvipöydässä tilan tarinaa. Villin lännen teema viehättää erityisesti yrityksiä, jotka järjestävät virkistyspäiviä. Tila soveltuu myös muihin tapahtumiin ja esimerksiksi erilaisiin juhliin. Haluttaessa ruoat saa tilattua ja tällä hetkellä listalla on muun muassa pulled porkia.

Myös ohjelmallisuus on luonnollinen osa tapahtumia. Vieraat saavat pukeutua lännen tunnelmaan ja suosittua on esimerkiksi lännen nopein -kisa. Tilalta löytyy saunomismahdollisuus kylpypaljuineen, makkaranpaistokota ja myös yösijoja. Luonnollisesti tilalla on hevosiakin.

Kahvien jälkeen Rosita ja Caramba kierrättivät minua tilalla ja sain tutustua jokaiseen rakennukseen. Kylä on kehittynyt pikku hiljaa ja koko ajan rakennetaan uutta. Rosita tekee sisustuslöytöjä eri paikoista, ja esimerkiksi saluuna oli täynnä hienoja yksityiskohtia.

Vierailu oli todella mukava ja vastaanotto lämmin. Vieraat ovatkin matkojen päästäkin löytäneet tilan, ja nyt on menossa pikkujoulusesongin varaus.

Kotimatkalla ohitin vielä Liimanninkosken, jonka lähistöllä oli nyt taas lampaitakin. Liimanninkoskesta olenkin postannut aiemmin:

Muhoksen Liimanninkoskella

Iki-ihana majapaikka ja näkemistä Torniossa

Hotelli, jolla on tarina – se on minun makuuni! Etsinnässä oli etukäteen persoonallinen majapaikka, ja se löytyikin hotelli Mustaparrasta.

Mustaparta sijaitsi aivan Rajalla-kauppakeskuksen lähettyvillä ja keskustassa. Hotellissa riitti yksityiskohtia katseltavaksi ja ihasteltavaksi. Myös henkilökunta oli pukeutunut teeman mukaisesti.

Hotellihuone oli tilava ja viihtyisästi sisustettu. Ihanat tyynyt sängyllä, karvaiset taljat, neulottu lampunvarjostin, lankkua huonekaluissa ja vaikka mitä yksityiskohtia. Mustaparran tarina ja muuta tietoa löytyi huoneessa olevasta sanomalehdestä.

Hotellin käytäviltä löytyi muun muassa vankityrmiä sekä lisää sisustusyksityiskohtia, alakerran ravintolasta puhumattakaan. Aamiainen tarjottiin veneestä, ja valinnanvaikeus oli jo siinä, minne pöytään istuisi. Katse löysi koko ajan lisää kauniita yksityiskohtia. Teema oli mietitty viimeisen päälle ja tilat olivat uudehkot.

Ennätimme Torniossa toki muutakin kuin ihastella hotellia. Jalkauduimme rajan yli Ruotsin puolelle Haaparantaan ja kävimme muun muassa sisustusliikkeessä.

Torniossa kävimme kiertelemässä keskustaa kävellen. Keskusta oli mukavan tiivis ja vanhoja puutaloja oli kiehtovasti siellä täällä. Tornionjoki tarjosi upeat näkymät siltoineen. Kahvilan totesimme hyväksi, samoin kirppiksen Rajalla-kauppakeskusta vastapäätä.

Kauppakeskuksessa teimme shoppailut ja söimme täyttävät burritot Pancho Villassa.

Totesimme, että reissu oli kaiken kaikkiaan tosi mukava ja Tornioon kannattaa tulla uudelleenkin. Lapsikin viihtyi mukana mainiosti!

Sitä Suomen parasta kebabbia

Ainahan raahelaiset ja me entisetkin olemme sen tienneet: Katukeittiö Take Awayn kebab on parasta! Nyt se on tunnustettukin Suomen parhaaksi.

Aiemmin Take Awayn sloganina on ollut: mistä jumalatkin ostaisi kebabbia. Tänä kesänä se sitten pääsikin testaukseen ja uutisiin, joissa se useaan otteeseen todettiin herkulliseksi.

Ystäväni kanssa lähdimme viime viikonloppuna maaseututietä ajelemaan Raaheen. Ihastelimme lehmiä ja syksyistä maisemaa matkalla. Raahessa kävimme ensin Prismassa, josta sitten teinkin kahvikuppilöydön eli Myrna-kupin.

Olimme Take Awayn pihassa juuri avautumisajan jälkeen. Paikka oli silti jo aivan täynnä, mutta sulassa sovussa odottelimme ruoka-annoksia. Palvelu oli hyväntuulista kiireestä huolimatta.

Herkullisen kebabin yhtenä salaisuutena ovat kastikkeet, etenkin Rölli on kuuluisa. Otin omaan annokseeni sitä, ja sain lisäksi valkosipulikastiketta mukaan.

Odotellessa oli mukava katsella katukeittiön touhua, kebabvartaat olivat houkuttelevan näköisiä. Henkilökunnan paitojen selkämyksessä luki tietysti Suomen parasta kebabbia.

Ja sitähän se on, ahmimme annokset jo autossa!

Viehättäviä kahviloita Oulussa

Piipahdimme yhtenä päivänä tyttäreni kanssa suosittuun kahvila-ravintola Villa Hannalaan Oulun Toppilansaaressa. Hannala on kuuluisa lohikeitostaan, ja se maistuikin tyttärelle hyvin.

Itse herkuttelin leivoskahveilla ja ihastelin ympäristöä. Vanha kiehtova rakennus, iso terassi, viihtyisä pihapiiri ja mukava sijainti. Talo soveltuu hyvin myös erilaisiin kesäajan tilaisuuksiin, sillä piha-alue oli laaja telttoineen ja puutarhoineen.

Kesäajan idylliä!

Blogissa oli nyt pientä taukoa, sillä yllättäen kotikoneella ei netti toiminut. Ja sitten:

Voi harmituksen harmitus: aiemmin kävimme toisessa Oulun klassikkokahvilassa eli Tähtitornin kahvilassa lähellä Raatin stadionia. Nyt huomasin,ettei minulla ollut kuvia ei koneella, ei posteissa, ei puhelimessa eli ei missään.

En siis saa Tähtitornista ja Oulun linnasta kuvia ennen kuin käyn siellä uudemman kerran. Mutta mainita täytyy jo nyt, että kahvilasta saa muun muassa koirajäätelöä eli lemmikit ovat tervetulleita.

Kahvilassa oli kivat kirjahyllyt ja kahvitella voi useassa kerroksessa. Lähtiessä kävin katsomassa alapuolella olevaa Oulun linnaa. Se oli todella upea, tällainen kohde näin lähellä keskustaa! Linnan sisäpuolella oli valaistus ja infotaulut. Kiviseinät erottuivat kauniisti.

Jatkamme siis kahvittelua myöhemmin, kunhan töiltä ennättää!

Rauhaa ja luxusta Ukkohallassa

Aikamoista luxusta olla kylpylässä ja ravintolassa ainoana asiakkaana! Salaisuus oli se, että olin Ukkohallan Saunamaailmassa paikalla heti avaamisen kellonlyömällä ja sesonkiajan ulkopuolella.

Lukijat ovat varmaan jo huomanneetkin, että pidän sesongin ulkopuolella liikkumisesta. Se kannatti tälläkin kertaa, sillä sain nauttia Kainuun luonnon rauhasta ja kylpylöinnistä.

Kylpylässä pääsi siis uimaan ihan kunnolla sekä tietysti poreista nauttimaan. Kiersin melkein kaikki Saunamaailman saunat, joita ovat muun muassa uralilainen luolasauna, karjalainen sauna, infrapunasauna, saunabanja, tervasavusauna sekä tietysti suomalainen sauna. Sekä kylpylästä että luolasaunasta oli kivat näköalat järvelle. Saunoissa sai myös kuunnella radiota.

Kylpylöinnin jälkeen lähdin katsastamaan Ravintola Saagan ruokatarjontaa. Tarjoilija suositteli minulle kanasalaattia, jonka päätin sitten ottaakin. Ikkunapöydästä oli näköala alueelle ja salaatti osoittautui aivan loistavaksi paholaisenkastikkeella ja paahdetulla leivällä kruunattuna.

Järvi oli ihanan tyyni ja kaunis katsella. Järven pääsee ylittämään kävelysiltaa pitkin ja saunomismahdollisuutta löytyy myös sillan varrelta. Ukkohalla on mukavan kompakti kokonaisuus.

Tämän jälkeen jaksoikin hyvin kotimatkalle. Matkalla tuli muisteltua aiempia reissuja Ukkohallaan. Se on yksi lempikohteistani monipuolisuudellaan ja rauhallisuudellaan. Tyttäreni opetteli laskettelemaan siellä pienenä. Myös koiranulkoilutusmaastot ovat mukavat.

Alppikylässä on todella kivoja huoneistoja, näitä olemme testanneet useamman kerran. Huoneistomajoitusta löytyy myös. Ukkohalla on ympärivuotinen käyntikohde, jossa on kesäaikaankin monenlaisia kivoja tapahtumia. Harrastamaan pääsee muun muassa keilausta ja järvellä on mahdollista kokeilla wake boardingia.

Hyrynsalmen kylälle ei ole pitkä matka, kohtuullisen matkan päässä ovat myös Suomussalmi ja Puolanka. Puolangan Paljakka on lähistöllä, joten lasketella voi halutessaan molemmissa paikoissa samalla reissulla.

Vahva suositus ihanasta paikasta!