Kirja-arvostelu – Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas

Pentti Korpela on tuottanut laajan ja laadukkaan retkioppaan. Matkat ulottuvat Pohjois-Pohjanmaan Hailuodosta, Oulusta ja Iistä Rovaniemen sekä Pellon akselille. Korpela kuvaa sujuvalla kerronnalla luontokohteita antaen samalla tarkan faktatiedon mukaan lukien koordinaatit kohteiden löytämiseen.

Itselleni tuttuja paikkoja löytyi Pohjois-Pohjanmaan lisäksi muun muassa Pellosta. Myös kirjan kuvitus on ansiokas ja kuvat antavat elävyyttä retkipaikkojen esittelyyn. Näkee, että Pentti Korpela liikkuu paljon luonnossa ja tietojen kokoaminen on vienyt aikaa.

Kirja soveltuu kaikille ulkoilusta, retkeilystä, patikoinnista ja luonnosta sekä paikallisesta historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Kirja antaa lukemattomia vinkkejä mihin mennä ja kaikkien kohteiden kiertämisestä riittäisi ohjelmaa pitkäksi aikaa. Korpelan kohteita eivät kaikki tiedä ja kirja valottaa myös paikallisille asukkaille uusia paikkoja.

Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas: Parhaat luontoretkikohteet, patikkapolut ja näköalapaikat, Kivalo-kirjat 2020

Syksyistä Hailuotoa ihailemassa

Olikin ensimmäinen kerta, kun kävin syysaikaan Hailuodossa. Lähdimme liikkeelle aamupäivällä, kun minulla oli arkivapaa. Näin ruuhkaakaan ei lauttarannassa ollut.

Merimatka on joka kerta elämys. Nytkin oli niin lämmintä, että ulkosalla saattoi käydä ihailemassa merinäkymää. Matka sujui nopeasti.

Suuntasimme aluksi saaren toiseen päähän Marjaniemeen. Pieni jännitys oli, ovatko ravintolat ja kahvilat auki. Meillä oli kuitenkin varalta omat eväät  mukana.

Rauhallista oli. Käveleskelimme lankkupolkua pitkin kalastajakylän ohi merenrannan suuntaan. Merivesi oli todella matalalla verrattuna kesäiseen käyntiini.

Palatessa huomasimme, että Luotsihotelli oli auki. Ja vessamaksut menivät nuorten hyväksi, mikä oli hyvä idea. Parkkipaikalla oli mukava nauttia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hailuoto on varsin kaunis syksylläkin. Paluumatkalla poikkesimme Hailuodon panimon myymälässä, josta tarttui mukaan yksi olutpullo testattavaksi. Toki nämä tuotteet on hyväksi havaittu jo aiemmin, ja mukavaa, että meiltä löytyy pienpanimoita.

Sitten jatkoimme Ulkokarvon tielle katsomaan Organum-taideteosta. Sitä en ollutkaan aiemmin nähnyt. Paikka olikin kiva, sillä sieltä löytyi myös taukotupa. Retkeilyreittejähän Hailuodossa on paljon.

Organumin kupoleista on esittelytietoa paikan päällä. Kokeilin tässä luonnollisessa äänentoistoympäristössä soittaa Thunderstruckia ja kuuluihan se. Kupoleiden sisällä piti löytää sopiva kohta, jossa puheäänenkin  sai kuulumaan.

Tässäpä sitä olikin yhdelle päiväreissulle!

Mökkeilemässä Ristijärven Saukkovaaralla

Kaupallinen yhteistyö yrityksen Ristijärven Pirtti kanssa

Oli ilo lähteä syksyisenä viikonloppuna mökkeilemään Ristijärvelle. Kainuu on lempiseutujani ja ajomatkalla sai nauttia ruskan maisemista. Nostalgista oli se, että viimeksi olen käynyt Ristijärvellä aikoja sitten mummoni kanssa kesälomareissulla.

Suuntasimme aluksi Kivikylään, joka on yksi Suomen korkeimmilla paikoilla sijaitsevista kylistä. Kyllä tie olikin nousuineen ja paluumatkalla laskuineen jännittävä! Vaaralta avautui näkymä pitkälle.

Tämän jälkeen ajoimme Ristijärven kylälle ja bongasimme muun muassa kauniin kirkon. Hiisijärven hiekatkin olisivat kiinnostaneet, mutta ne jätettiin toiseen kertaan.

Sitten olikin aika vierailla Ristijärven Pirtillä. Pirtin alue oli oikein viehättävä järven vieressä sijaitsevine leirintämahdollisuuksineen. Lomahuoneistot olivat kutsuvan näköisiä ja katettu tulisijapaikka oli upean näköinen. Jäimme kuvittelemaan sinne tulet illan pimeydessä, sillä muun ohjelman vuoksi emme ennättäneet tulla illalla katsomaan.

Pirttihän toimii ympäri vuoden. Vastaanottoon saa välittömästi saapuessaan tai sitä ennen yhteyden puhelimella, jolloin avaimen haku ja majoittuminen on joustavaa. Palvelu olikin viimeisen päälle ja saimme paljon lisäinformaatiota paikasta.

Meidän mökkimme oli Saukkovaaralla 4,5 kilometrin päässä. Saukkovaaran rinteiden päällä nimittäin sijaitsee neljä Ristijärven Pirtin hirsimökkiä. Mökit ovat rauhallisessa paikassa ja halutessaan myös leirintäalueen palveluita saa käydä käyttämässä.

Majoituimme kotoisaan mökkiin, jossa oli kaksi makuuhuonetta. Mökki oli kompaktin kokoinen ja toimivasti suunniteltu minikeittiöineen ja kylpyhuoneineen. Ikkunasta avautui näkymä vaaran laelta.

Harrastusmahdollisuudet paikassa ovat verrattomat. Suoraan mökkien takaa lähtevät uudet fatbike-reitit. Talvella Saukkovaaralla voi hiihtää ja lasketella. Hiihtoa harrastavaa miestä kiinnostivatkin erityisesti latureitit, muttemme nyt käyneet niitä pitkästi tutkimassa.

Ja voi miten mahtavalla näköalapaikalla oli nuotiopaikka tilavine laavuineen! Mietimme hetken, milloin makkaraa paistetaan, mutta päädyimme sitten jättämään sen seuraavaan aamupäivään.

Ilta meni levätessä työviikon jälkeen. Maistelimme Hailuodon panimon olutta, sillä Hailuodossa oli käyty edeltävällä viikolla ja siitäkin on postaus tulossa. Luettavaa oli myös mukana, ja rauhoittuminen oli paikallaan tässä levollisessa ympäristössä.

Aamullakin hyvin nukutun yön jälkeen vaaranäkymä avautui kauniina; säät suosivat reissuamme. Kävimme makkaranpaistossa ennen kotiinlähtöä ja nautimme maisemasta. Mökin avaimen palautus tapahtui joustavasti. Ristijärven Pirtillä voisi vierailla uudelleenkin!

Pikku patikoinnilla Rokuan maisemissa

Olethan muistanut Rokuan, joka sopii ympärivuotiseksi käyntikohteeksi? Se on yksi kestosuosikkejani. Nyt loppukesän viikonloppuna aprikoimme, menisimmekö käymään kylpylässä vaiko retkeilyreiteillä.

Päädyimme sitten, että käymme patikoimassa rauhallisissa maisemissa. Matka oli toki värikäs, sillä aamupäivällä mennessä sattui autoon rengasrikko. Sen ei kuitenkaan annettu pilata päivää, vaikka jälkiseuraamuksia tulikin asiasta. Nyt autossa on jo uusi rengas alla, joten reissut jatkuvat.

Lähdimme liikkeelle Rokuan kylpylähotellilta. Se onkin minulle entuudestaan varsin tuttu paikka, ja nautin joka käynnillä sen rentouttavasta tunnelmasta. Nyt oli luvattu vähän sadetta, joten päätimme käydä pienemmän lenkin. Kohteeksi valikoitui kolmen kilometrin päässä oleva Kirvesjärvi.

Rokuan mäntymetsät ovat mukavia ja vaihtelevia maastoltaan. Alkumatkasta oli jonkin verran nousua ja laskua, mutta sitten päästiin tasaisempiin järvimaisemiin. Opasteet johdattivat meidät hyvin perille. Maastopyöräilijöitä ja muita patikoijia tuli vastaan sekä oli taukopaikalla, mutta varsin rauhallista reitillä oli.

Tämä pikku lenkki tehtiin ilman eväitä, ja lähdimmekin kodalta reippaasti takaisin kohti kylpylähotellia. Ennätimme kuitenkin vähän kastua sateessa paluumatkalla, mutta eihän se ole kesällä vaarallista!

Luulenpa, että Rokua on taas suuntana tämän syksyn mittaan!

Kauniissa maisemissa Montan leirintäalueella Muhoksella

Oletko tiennyt, että Muhoksella sijaitsee monipuolinen leirintäalue Montta Active Camping? Nimensä mukaisesti paikassa voi leiriytymisen lisäksi harrastaa monenlaista aktiviteettia.

Kaupallinen yhteistyö

Minulle on muodostunut jo perinteeksi käydä Montassa aina toukokuussa. Nyt pääsin majoittumaan Montta-mökkiin, joka on kuuden hengen täysin varusteltu mökki. Montta on kotoani kätevän matkan päässä, joten lähdin sinne töiden jälkeen ja palasin varhain seuraavana aamuna.

Mökin ikkunoista, terassilta ja parvekkeelta avautuvat valtaisan kauniit näkymät Oulujoelle. Joki on muutenkin alueen sydän: sitä voi ihailla muun muassa jokilautalta, uimarannalta, kalastaessa, veneillessä, suppaillessa ja vaikkapa kiipeillessäkin.

Alue oli jo mukavasti aktivoitunut. Tänä vuonna paikalla on enemmän kausipaikkalaisia, joista paria pääsin jututtamaankin. He olivat käyneet kävelymatkan päässä olevalla golfkentällä.

Montan lähellähän menevät laajat retkeilyreitistöt ja mainitsemisen arvoinen on myös Toppeliuksen muistokivi, jota olen aiempina vuosina käynyt katsomassa. Toisella kerralla olin liikkeellä leirintäalueen fatbikella, mikä olikin jännittävää puuhaa mäkisessä maastossa.

Leirintäalueen yrittäjät ovat molemmat seikkailuohjaajiksi koulutettuja. Tämän johdosta alueella voi tehdä todella monenmoista ja koko ajan on uutta suunnitteilla. Leirintäalueen pitäminen on koko perheen juttu ja nytkin tulevaan kesään suhtauduttiin toiveikkaalla mielellä. Itsekin uskon, että kunhan kesä etenee, niin matkailijoita löytyy ja toivottavasti pitkälle syksyyn. Yhtenä uutena houkutuksena on yöpyminen puihin ripustetussa teltassa.

Minulla oli mukava ilta, kun kaveriperhe kävi kylässä mökillä. Kävimme kävelemässä jonkin matkaa alueelta lähtevää parin kilometrin mittaista Lemmenpolun patikointireittiä. Reitin maasto on vaihtelevaa, mutta uurastuksen palkitsevat mahtavat jokinäkymät. Reittiä pitkin pääsee aina Pyhäkosken voimalaitokselle saakka, joka on todella näkemisen arvoinen paikka. Sen läheisyydessä sijaitsee myös yksi nähtävyys eli Leppiniemen vanha asuinalue.

Loppuillan ohjelmaan ei muuta tarvittu kuin mökin sauna. Talviturkki jäi edelleen heittämättä, vaikka houkutteleva mahdollisuus siihen olisi ollut aurinkoisena iltana. Alueella oli rauhallista; uusi terassi odottelee asiakkaita ja leiriytymisen lisäksi 2 – 6 hengen vintage-mökit majoittujia.

Mökin parvella nukkui todella makoisasti. Ja aamulla oli aivan mahtavaa juoda aamukahvit maisemaa ihastellen. Tästä sitten päivän töihin. Kaiken kaikkiaan reissu oli todella rentouttava ja mukava. Kyllä Montan maisemat ovat aivan mahtavat ja leirintäalue on muutoinkin siisti ja viihtyisä.

Vihannin kinttupolkuja tutkimassa

Olen kotoisin Vihannista ja käyn siellä paljon ystävilläni. Koska olen kuitenkin asunut jo kauan aikaa muualla, niin en ole käynyt tutkimassa Vihannin retkeilyreitistöä, jota myös Vihannin kinttupoluiksi kutsutaan. Näitä polkuja menee Vihannin kylien alueella laajalti.

Tällä kertaa otin ystäväni mukaan ja lähdimme hänen poikansa kanssa käymään Alpuan kylän Lumijärvellä. Sieltä löytyy uimarannan lisäksi kiva laavu nuotioimiseen sekä järven rantaa myötäilevät pitkospuut. Kalaahan järvestä nousee myös.

Kävimme jonkin matkaa pitkospuilla. Ystäväni pelkäsi sääskiä, mutta koska oli sopiva tuulenvire, niin niistä ei ollut lainkaan haittaa. Hoksasimmekin sitten, että käydään vielä ystävälleni tutussa paikassa Lumimetsän Rinnekankaalla.

Rinnekankaasta olen kyllä kuullut ystäviltäni, mutta minulle se oli täysin uutta seutua. Aivan mahtavaa, mitä talkoovoimilla on saatu aikaan!

Rinnekangas soveltuu isommillekin porukoille; suuressa kodassa pystyy yöpymään, keittiörakennuksessa tekemään ruokaa ja sauna löytyy myös. Ampumaurheilijoiden suosiossa paikka on kovasti, sillä siellä on ampumarata. Ja tulisija oli muuten kummipojan isoveljen tekemä!

Talvella alueella menee hiihtolatuja ja kesäisin polkuja pystyy patikoimaan. Ystäväni olikin vastikään käynyt 15 kilometrin patikkaretken. Paikka jäi kutkuttamaan!

Virkistäytymässä ja rentoutumassa Rokualla

Joko olet tutustunut Rokua Geoparkiin? Yksi suosikkikohteitani on Rokuan kansallispuisto. Tällä kertaa lähdimme ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa yhdeksi yöksi Rokua Health & Spa -kylpylähotelliin.

Saimme todella tilavan huoneen, jossa oli erillinen makuuhuone. Oleskeluhuoneessa olivat kätevät kaappisängyt, jotka säästivät tilaa. Ne avattuinakin huone tuntui hyvän kokoiselta.

Huoneistoon kuului myös sauna, mutta sitä emme käyttäneet, sillä kävimme iltasella pulikoimassa hotellin kylpylässä. Se oli taas miellyttävä kokemus, hyvin mahtui uimaan ja nauttimaan poreista.

Hotellin ruoat ovat aivan ehdottoman hyviä. Kävimme päivällisellä, itse otin noutopöydästä ja tytölle tilattiin hampurilainen. Orkesteri viritteli jo kalustoaan iltaa varten, ja soitto olisi alkanut jo yhdeksältä, mikä jäi hieman houkuttamaan.

Kävimme vielä iltakävelyllä kiertämässä viereisen pienen järven. Harrastusmahdollisuuksia olisi ollut enemmänkin, kuten minigolf, mutta nyt olimme etupäässä levon ja juttelemisen tarpeessa. Illalla nautittiin hiljaisuudesta.

Seuraavana aamuna tietysti aamupalalle ja kahvittelemaan. Aamiaispöytä ei tälläkään kertaa pettänyt. Tämän jälkeen oli mukava lähteä suunnittelemallemme patikkaretkelle.

Päädyimme lähtemään Pookin polun 5 – 6 kilometrin mittaiselle lenkille. Siirryimme Pookivaaran pysäköintialueelle, josta oli noin kilometrin matka vaaran näköalapaikalle. Tiedän, että näkötorniin pystyy kiipeämään, muttemme silti uskaltaneet! Ystäväni tytär päätti evästauon jälkeen palata tästä takaisin ja me jatkoimme matkaa Pookin polulla.

Mäntymetsä on kaunista ja maasto vaihtelevaa. Saavuimme pienelle järvelle, jossa näkymä oli todella kaunis tyynine vedenpintoineen. Kiersimme järveä, jonka toisella puolella oli levähdyspaikka. Tässä toinen evästauko.

Mutta sitten sattui: tyttö olikin lähtenyt eri reitille, josta hänen piti palata takaisin Pookivaaralle. Niinpä päätimme palata tuloreittiämme takaisin, jotta pääsemme jatkamaan yhdessä autolle. Alueella kun risteilee varsin paljon polkuja.

Menimme toista reittiä takaisin vaaralta ja tutustuimme samalla uusittuun maastopyöräreittiin. Liikkeellä olikin muutamia pyöräilijöitä patikoijien lisäksi. Saimme tässä ihan hyvänpituisen lenkin ja olimme tyytyväisiä kotimatkalle lähtiessämme.

Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!

Rauhoittumisen paikka Rokua

Nyt on ollut niin hektisiä työviikkoja, että pieni rauhoittuminen oli paikallaan. Pääsinkin viikonloppumatkalle Rokualle, joka on entuudestaan tuttu paikka.

Majoituin kylpylähotellissa ja viime kerran tapaan minulla oli viihtyisä ja tilava huone, josta löytyi myös keittiövarustus. Huone oli hyvä tukikohta aktiviteeteille.

Kävin ensi alkuun lähiympäristössä kävelemässä. Hotellin lähimaastosta löytyy muun muassa lasten leikkipaikka, patikointireittien lähtöpisteet sekä kota järven rannassa. Kauniilla syysilmalla Rokualla oli paljon ulkoilijoita ja myöskin hotellissa oli vipinää.

Rokua oli ilahduttavasti panostanut lapsiin. Hotellissa on kiva ja iso leikkihuone, ulkosalta löytyi esimerkiksi Pihkan temppurata. Rokua onkin kaikenikäisten kohde.

Seuraavaksi sitten uimaan. Nautin kylpylän poreista, mutta arvostan myös isoa uima-allasta, jossa mahtui hyvin pidempäänkin matkaan.

Tämän jälkeen oli päivällisen vuoro. Ravintolassa on viikonloppuisin pitkä kattaus, ja buffet-pöydän antimet olivat herkulliset ja monipuoliset. Todella nautinnollista!

Minulla oli hieman flunssa tulollaan, niin lepäsin illan enkä lähtenyt katsomaan orkesteritansseja. Tiedän kuitenkin, että lauantai-iltaisin hotellissa on suosittuja esiintyjiä.

Hyvät yöunet ja maittava aamiainen viimeistelivät viikonlopun. Tästä oli hyvä lähteä kotiin puuhailemaan ja odottamaan uutta työviikkoa!

Kaupallinen yhteistyö

Tässä vielä linkki viimekertaiseen Rokuan reissuun:

Luonnon rauhaa Rokualla patikointiretkellä

Rauhoittumassa Pilpasuon luontopolulla Oulussa

Onneksi minulla on lähellä paljon erilaisia luontokohteita. Työt ovat alkaneet sen verran vauhdikkaasti, että niitä tasapainottamaan tarvitaan vapaa-ajalla rauhoittumista. Näinpä lähdinkin yhtenä iltana Ouluun Pilpasuon luontopolulle.

Pilpasuolla on kaksi reittiä, joista toinen on seitsemän kilometriä ja toinen kilometrin. Lyhyempi soveltuu siis todella hyvin lapsillekin ja itsekin päätin nyt ottaa tämän pienemmän lenkin. Reitin varrella on erilaisia kivoja tehtäviä koko perheelle.

Maasto on vaihtelevaa, välilllä on pitkospuita, välillä juurakkoista polkua. Loppuvaiheessa reittiä on kiva evästely- ja makkaranpaistopaikka, jossa oli nytkin mukavasti porukkaa.

Reitti ei ottanut kauan aikaa, mutta luonnon helmassa oleskelu rauhoitti ja rentoutti mukavasti. Kaverin kanssa suunnittelemmekin Sanginjoella patikointia.