Eläinpuistossa ja museokylässä Kälviällä sekä Vaasaan tutustumassa

Toteutimme ystäväni kanssa kesäloman päiväreissun, jossa yhdistimme eri käyntikohteita. Ystäväni halusi Vaasaan ja minulla oli mielessä matkan varrella sijaitseva Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo. Niinpä lähdimme aamusta liikkeelle ja illaksi takaisin.

Ajelimme ensin eläinpuistoon Kälviälle. Puisto oli juuri avautunut ja pienen evästauon jälkeen lähdimme tutustumaan. Alue oli mukavan pienimuotoinen ja rauhallinen. Aluksi kiertelimme kotieläinten parissa, jotka olivat kierroksen alussa.

Tästä siirryimme talonpojanmuseon alueelle vanhojen asumusten ja esineiden pariin. Nähtävää riitti hurjasti! Yksityiskohtia oli mietitty tavaraa kootessa.

Kierros jatkui vanhojen traktoreiden ja autojen pariin. Näimmepä yhden traktorin käynnistyksenkin ja hyvin pörisi! Laivasta taas löytyi muun muassa aarrearkku. Ja ai että rakastin pieniä taloja!

Toivoselta jatkoimme matkaa Vaasaan. Menimme aluksi Vanhaan Vaasaan ja teimme kierroksen siellä. Pysähdyimme sitten tutkimaan tarkemmin Pyhän Marian kirkon aluetta. Rakennuksen jäänteet olivatkin vaikuttavat.

Ajelimme keskustan kautta Raippaluodon sillalle ja ihastelimme merellisiä näkymiä. Pysähdyimme sillan päässä olevassa ravintolassa, mutta päätimme lounastaa vasta paluumatkalla.

Tällä kertaa nämä näkemiset riittivät päivän annokseksi ja lähdimme kotimatkalle. Illalla ei edes väsyttänyt, kun oli päivän aikana kaksi kuljettajaa. Hyvä reissu siis kaikkinensa!

Historian havinaa Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa

Oulussa olisi hurjan paljon kohteita, joista minun pitäisi teille lukijoille saada kertoa! Pitkäaikainen aikomukseni toteutui nyt, ja vierailin maakuntamuseossa Oulussa.

Alakerrasta löytyy kerrassaan ihastuttava Koiramäki-näyttely, sitä suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Koiramäki on ilahduttanut kävijöitä jo 20 vuotta!

Museo on hienosti rakennettu, ja historian havinaa on elävästi ilmassa, kun kiertelee tiloja. Nähtävää riittää monenmoista. Tervakaupunki Oulun historia on elävä. Itse asun 70-luvun talossa, ja sen aikainen keittiö toi elävästi mieleeni talon, johon aikanaan muutin sen ollessa alkuperäisessä asussa.

Mielenkiintoa tuo se, että museossa on runsaasti vaihtuvia näyttelyitä. Siellä siis kannattaa piipahtaa uudelleen. Ja museohan siis sijaitsee Hupisaarilla, keskellä Ainolan puistoa, joten puistoretki kannattaa yhdistää vierailuun.

Nostalgiaa ja perunaherkkuja Tyrnävällä

Naapurikuntani on perunapitäjä Tyrnävä. Tartuinkin tilaisuuteen, kun siellä järjestettiin Uuden perunan juhlat jokin viikko sitten. Tapahtuman ilmapiiri oli kiva ja tarjonta monipuolista. Oli musiikkia ja muuta ohjelmaa kuultavana sekä erilaisia perunaherkkuja tarjolla. Ja tietysti pöytinä toimivat perunalaatikot!

Valikoin ravintolateltan ja annos valmistettiin saman tien minulle. Maistelin tapas-tyyppisen annoksen, jossa oli perunoiden lisäksi chorizo-makkaraa ja valkosipulipikkelsiä. Samalla oli mukava jutustella vanhan tuttavani kanssa. Ilta olisi kulunut pidempäänkin.

Jatkoin kuitenkin matkaa Ängeslevän suuntaan, sillä samaan aikaan osto- ja myyntiliike Niitynmaan nostalgia järjesti oman tapahtuman. Minä, joka pidän vanhasta tavarasta, en ollut tiennyt koko liikkeen olemassaolosta!

Niitynmaalla oli näytillä muun muassa vanhoja traktoreita ja mopoja. Ja ai, miten ihastuttava itse liike oli! Samalla sai jutustella omistajan kanssa.

On hienoa, että lähikunnissa järjestetään tällaisia tapahtumia! Toivottavasti Uuden perunan juhlakin uusitaan ensi vuonna.