Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!

Kellokosken Ruukilla ja prinsessan maisemissa Tuusulassa

Oletko kuullut Kellokosken prinsessasta, lukenut kirjan tai katsonut elokuvan? Tämä kiehtova persoona asusteli Kellokosken sairaalassa. Olen käynyt kerran aiemmin sairaalan ympäristössä, mutta tällä kertaa olin siskoni luona viikonloppukylässä ja lähdimme tutustumaan tarkemmin myös viereiseen Kellokosken Ruukin alueeseen.

Päädyimme Ruukilla aluksi Kinuskilla-kahvilaan leivoskahveille! Kirpparin päätimme jättää kierroksen loppuun. Kinuskilla olisi ollut tarjolla myös herkulliselta vaikuttavaa brunssia, mutta kakkupaloissakin oli syömistä kylliksi aamupäivän alkuun.

Tästä lähdimme kiertämään aluetta. Vanhat teollisuusrakennukset olivat kiehtovan näköisiä ja niihin oli kehitetty uutta yritystoimintaa. Alueella oli myös muun muassa kirkko, jossa olikin juuri meneillään jotain, olisiko ollut häät. Idyllinen ympäristö.

Palasimme takaisin ja siirryimme puiston kautta Kellokosken sairaalan alueelle. Katseenvangitsija on vaaleanpunainen vanhin kartanorakennus. Aluetta on rakennettu eri aikoina eli myös uudempaa löytyy. Sairaalakäytöstä ollaan nykyään luopumassa, mutta sairaalalla on pitkä historia.

Puistosta löytyi myös prinsessan muistomerkki, jonne pysähdyimme myös kuvailemaan. Kellokoskelta jatkoimme lasagnen tekoon ja myöhemmin Kurpitsakarnevaaleille. Niistä saatte lukea seuraavasta postauksesta.

 

Autiosaaren tunnelmaa Varjakansaarella Oulussa

Oletko tiennyt, että Oulun Oulunsalon Varjakasta pääsee autiolle Varjakansaarelle? Yhteytenä toimii kapulalossi. Olen pitkään haaveillut saarella käynnistä, ja nyt pääsin sinne ystäväni kanssa. Saarelle oli nimittäin puuhanainen Tanja Råmanin vetämänä järjestetty illallinen ja ohjelmaa.

Lossi tuli täyteen 24 henkilöllä ja miesvoimaa löytyi kapuloimaan saarelle, jonne matka kesti noin kymmenen minuuttia. Manterekin näytti erilaiselta mereltä käsin. Perässä tuli vielä toinen lossillinen porukkaa, joten meitä oli saarella muutamia kymmeniä henkilöitä.

Aluksi käveltiin polkua, joka oli vastikään raivattu. Saarella on siis toiminut vanha saha ja silloin asukkaita saarella on ollut parisataa. Kuuntelin kävelymatkalla saaren historiaa. Löydettävissä on muun muassa vanha paloaseman torni.

Sitten alkoikin pilkottaa taloja eli saaren entisten asukkaiden sahatyöläisten koteja. Tästä päädyimme sitten vaikuttavan Konttorin edustalle. Talo oli suuri ja aluksi jäimme pihamaalle, jonne meille oli taiteilijaresidenssin taiteilijoiden toimesta järjestetty hoitoja ja ohjelmaa. Itse ennätin käydä jalkakylvyssä.

Kun koko poppoo oli saapunut Konttorille, niin pääsimme tutustumaan talon sisätiloihin. Suuria ja kauniita huoneita riitti. Ja sitten yllättäen alkoi improvisoitu tanssiperformanssi pitkin taloa! Mikä ilta ja tunnelma!

Tämän jälkeen sitten illan päätteeksi illallinen, joka koostui siis omista piknik-eväistämme.

Oli kyllä kokemus ja saari jäi houkuttamaan uudellekin käynnille!

Elämän eliksiiriä Runnin kylpylässä

Meillä oli ystäväni ja hänen 7-vuotiaan poikansa kanssa mukava reissu Runnille. Yövyimme kylpylähotellissa, johon olimme todella tyytyväisiä sen tarjoamien monipuolisten aktiviteettien ja viihtyisien tilojen johdosta.

Ajelimme Iisalmen suuntaan kauniita maisemia ihaillen. Pysähdyimme vesistön äärellä kioskilla, jonka jälkeen suuntasimme aluksi Iisalmeen. Tutustuimme siellä Juhani Ahon museeon, jossa olen käynyt kerran aikaisemminkin. Alue on varsin viehättävä, ja kävimme kiertämässä rantasaunalta lähtevän metsäpolunkin. Kuulimme, että kesäteatteriesitykset olivat olleet suosittuja.

Tästä suuntasimme itse kohteeseen kylpylähotelli Runnille. Saimme mukavan ja tilavan huoneen, ja pääsin taas aluksi kahvinkeittoon. Tyytyväisenä olin todennut, että myös hotellin vastaanoton yhteydestä löytyi kahvio. Huoneessa oli myös ihana tilava parveke, ja nythän helle helli meitä todella. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä huoneesta löytyi viilentävä ilmalämpöpumppu. Olosuhteet siis täysin kunnossa!

Jo hotellin aulastakin sai kuuluisaa mineraalipitoista terveysvettä. Maku olikin todella kiinnostava ensikertalaiselle! Ei paha kuitenkaan. Lähdinkin kävellen käymään itse terveyslähteen rakennuksessa ja hotellin lähiympäristöä tutkailemassa. Alue oli monipuolinen: oli pallo- ja leikkikentät, kaunis ympäristö melontaan ja niin edelleen. Hotellin läheisyydessä oli myös siihen kuuluva komea kartanohotelli.

Piipahdin terveyslähteellä ja jatkoin siitä vielä kivalle riippusillalle. Sillan ylitse olisi vielä päässyt kiehtovalle polulle, jonka varrella oli taukopaikkoja. Nyt kuitenkin palasin hotellille vähäksi aikaa lepäämään, jonka jälkeen otinkin pyörän käyttöön ja lähdin läheiselle Saarikosken puusulkusillalle. Se oli todella hieno, ja kuulin myöhemmin, että siellä olisi voinut käydä myös kastautumassa! En tiedä, olisinko itse uskaltanut. Melomallakin sillasta kuulemma pääsee läpi. Jännää!

Tämän jälkeen meillä oli vielä illalla aikaa käydä itse kylpylässä, jota tietysti olin odottanut. Kylpylä oli viihtyisä ja kompakti. Tilaa oli uida, ja erilaiset muut altaat löytyivät poreista ja suihkuista nauttimiseen. Kuumassa saunassakin oli mukava poiketa vilvoittavien vesien jälkeen.

Hotellin ravintolasta sai lounasta kattavasta buffet-pöydästä, ja illalla ystäväni kävi vielä syömässä. Hotellissa oli mukavasti tilaa, muutamia ryhmiä oli paikan päällä. Tämä oli hyvä, sillä itsekin olisimme saaneet osallistua erilaisiin ryhmäohjelmiin kuten melontaan. Kaikkea ei kuitenkaan ennättänyt tehdä, vaikka minulla olisi tehnyt mieli vielä tennistä tai lentopalloa pelaamaankin.

Aamulla ystäväni kävi vielä kylpylässä poikansa kanssa ja minä katselin maisemia huoneen parvekkeelta. Sitten olikin luvassa yllätys, sillä meille tuli kyläilemään kaverini sukulaisia! Istuimme terassilla ja he vaihtoivat vuosien kuulumiset.

Sitten olikin aika lähteä kotimatkalle. Ajoimme eri reittiä, joka oli minulle osin uusi: Kiuruveden kautta Pyhäjärvelle ja siitä jatkettiin nelostietä. Matka tuntui lyhyeltä etenkin kun itsellä ei tarvinnut toimia kuskina lainkaan.

Totesimme, että Runnilla riittäisi ohjelmaa toiseenkin ja pidempään vierailuun!

Kaupallinen yhteistyö

Pellossa, Levillä ja matkalla

Nyt tulee pitkä postaus, jossa liikutaan muun muassa Pellossa, Levillä, Kukkolaforsenilla sekä matkalla niihin. Näistä voisi tehdä useammankin postauksen, mutta minulla on aiheita varastossa niin paljon, että pakko tiivistää!

Lähdimme siis siskoni ja hänen 5-vuotiaan tyttärensä kanssa sukuloimaan Pelloon. Matkalla pysähdyimme muun muassa Napapiirillä Tuomaan tuvalla. Ihana helle helli matkaamme, mutta autossa on ilmastointi.

Pellossa kävimme vakiokohteessa kauppakeskus Vihreällä pysäkillä, jossa ihastelimme Pentikin tuotteita ja nautimme terassilla jäätelöt. Tämän jälkeen ennätimme vielä uimaan Ritavalkeaan.

Seuraavan päivän ohjelmassa oli käynti Levillä. Aluksi suuntasimme Äkäslompoloon, jotta sisko sai tutustua Jounin kauppaan. Sieltä pihalta yhytimme sen maailman suurimman poron.

Tästä jatkoimme Ylläksen maisematietä kohti Leviä. Leville päästyä olikin jo lounasaika ja löysimme todella tasokkaan lounaspaikan. Samassa yhteydessä oli gondolihissi ja kiipeilypuisto, joka muuten näytti hurjalta!

Siirryimme toiselle gondolihissille, koska siellä oli mahdollisuus tulla mäkikelkalla alas. Myös portaita pitkin pääsi, ja porukkamme käyttikin eri reittejä. Gondoli nousi nopeasti ja Levin huipulta sai ihailla maisemia. Mäkikelkka oli elämys eikä siinä ennättänyt pelottaa.

Tämän jälkeen suuntasimme Levin kylpylään, joka onkin Suomen parhaita. Nyt oli vielä mukavasti tilaa nautiskella altaista.

Palasimme Pelloon loppumatkan Väylänvarren lohitietä pitkin eli Tornionjokivartta. Jokinäkymät ovat upeita niin täällä kuin muuallakin matkalla.

Paluumatkan teimme Tornionjokivartta Ruotsin puolta pitkin. Pysähdyimme Kukkolaforsenilla katselemaan museorakennuksia ja koskea sekä poikkeamaan kahvitauolla.

Tästä jatkoimme matkaa ja lounastimme Torniossa hotelli Mustaparrassa. Siitä löytyykin aiempi postaus täältä:

Iki-ihana majapaikka ja näkemistä Torniossa

Kesäiset kahvit Villa Eevilässä Oulussa

Haluatko vinkin ihanasta kesäkahvilasta? Sellainen löytyy Oulusta Lentokentäntien ja Kempeleentien risteyksestä puiden siimeksestä. 100-vuotiaan jugendtalon Villa Eevilän historia on mielenkiintoinen, sillä talo tunnetaan myös kummitustalona.

Löysin pienen mutkan jälkeen perille ja ihastelin aluksi pihapiiriä. Kahvit voi nauttia pensaiden siimeksessä tai ulkoterassilla. Itse päädyin talon sisälle, jossa katselin ensin paikkoja. Kävin yläkerrassakin, jossa oli myös terassi.

Herkullisia leivonnaisia ja kahvia ynnä muuta oli tarjolla. Tässä ohessa voi myös rupatella talosta yrittäjän ja henkilökunnan kanssa.

Kaunis talo, josta löytyy myös pieni aakkostuotemyymälä, joten jotain uniikkiakin voi reissulla poimia mukaansa.

Villa Eevilässä kannattaa poiketa uudelleenkin!

Tuokio kahvilassa ja torilla Oulussa

Oletko huomannut Oulussa Pakkahuoneenkadulla torin lähellä olevaa Kahvila Tuokiota? Lähdin varta vasten tutustumaan siihen.

Kahvila olikin oikein viihtyisä ja retrohenkisesti sisustettu. Tunnelma oli kotoisa. Tarjottavien valikoimasta löytyy todella hyvin vegaanisia vaihtoehtoja. Itse söin nyt kahvin kera raparperi-mansikkapiirakkaa, joka oli herkullista.

Tuokiosta kävelin torin rantaan ja kävin aistimassa tunnelmaa. Vanhat aitat ovat löytäneet paikkansa ja näkymät merellekin olivat kauniit. Arkkitehtuuria on nähtävillä kirjasto- ja teatteritaloissa. Luonnollisesti Kauppahalli on suosittu paikka, ja sen lähistöllä sijaitsee kuulu Toripolliisi-patsas.

Tori oli täynnä houkuttelevia myyntikojuja, joista saa myös monenlaista katuruokaa. Tori on myös suosittu kesäkahvipaikka, joten itselläkin tulee siellä vielä tälle kesälle käytyä.

Elämyksiä laidasta laitaan Madridissa

Ensimmäinen kärkinähtävyys, jonne suuntasin oli taidemuseo Del Prado. Sen lähistöltä löytyy useita muitakin museoita, vanhoja hienoja rakennuksia sekä esimerkiksi Hotel Ritz.

Del Pradoon ei tarvinnut arkipäivänä kauan jonottaa. Jo ulkopuolella saattoi taiteilijalistauksesta päätellä, että paljon on luvassa. Ja olihan sitä, aivan ehdottoman vaikuttavaa. Taulut esillä korkeissa isoissa saleissa, joissa ne pääsivät oikein edukseen.

Kaiken kaikkiaan niin vaikuttavaa, että tuntui kuin olisi saanut vuoden taideannoksen kerralla. En osaa sanoa, mikä tauluista vaikutti eniten, sillä niitä oli niin paljon. Luonnolllisestikaan sisällä ei saanut kuvata, mutta suosittelen museota yhdeksi must see  -nähtävyydeksi kyllä Madridissa.

Viimeisenä päivänä kaipasin vähän erilaista ohjelmaa, ja onneksi metromatkan päässä sattui olemaan myös Madridin Zoo Aquarium -eläintarha sekä huvipuisto. Lähdin siis päiväretkelle sinne.

Huvipuiston jätin iltapäivän helteellä välissä, mutta kävin sen lähistöllä kävelemässä. Matka oli yhden metroasemavälin verran, joten paluumatkalla oli helppo hyödyntää taas metroa.

Varsinainen päivän kohde oli siis eläintarha. En itse asiassa kovin pidä eläinten tarhaamisesta, mutta reissullani totesin, että missäpä muualla tällaisia pääsisi näkemään. Eläimiä oli joka mantereelta, ja onneksi suurin osa oli lämpimien maiden eläimiä.

Puisto oli hyvin viihtyisä ja tilava. Melkein ensimmäisenä tulivat vastaan Madridin pandat. Lisäksi todella vaikuttavia olivat erilaiset suuret eläimet, kuten sarvikuonot, norsut, kirahvit, tiikerit, biisonit. Ja paljon muuta.

Koen, että viikon mittaisella reissullani onnistuin näkemään ja kokemaan parhaita paloja Madridista. Espanja ja Madrid ovatkin olleet yksi unelmamatkakohteeni. Ehdottomasti nähtävää jää toisellekin kerralle!

Madridin kärkinähtävyyksiä ihastelemassa

Espanjan reissullani tutustuin muutamiin valikoituihin nähtävyyksiin. Ensimmäinen näistä oli kuninkaanlinna El Palacio Real, joka on Euroopan suurimpia palatseja. Suuntasin sinne heti aamupäivällä, mutta jonkin verran oli ihmisiä jo jonottamassa sisäänpääsyä. Mukavana ekstrana olivat paikalliset hevospoliisit, joilla oli aivan upeat hevoset. Niitä saivat halukkaat silitelläkin.

Linnassa oli kuitenkin tilaa, kun kulki hieman eri reittejä opastettujen ryhmien kanssa. Huoneitahan ei saanut kuvata, mutta otin kuvia linnan ulkopuolelta ja sisäpihalta sekä aulatiloista.

Itse tykästyin erityisesti linnan asekammioon. Siellä oli hienoja turnajaisvarusteita sekä miehillä, pojilla että hevosilla. Aivan käsittämätön määrä rautaa! Tämä paikka kuulemma hakeekin vertaisiaan maailmassa.

Linnan pihalta oli myös hienot näkymät. Ja Madridistahan löytyy tietysti lukuisa joukko erilaisia historiallisia ja hienoja rakennuksia. Näistä en nähnyt kuin murto-osan, mutta opastetulla sight-seeing-bussillahan niihin olisi päässyt paremmin käsiksi.

Linnan huoneet olivat laajoja ja korkeita. Taidetta oli runsaasti, samoin hienoja tekstiilejä. Yksi vaikuttavimpia huoneita oli ruokasali. Sisustusteemat vaihtelivat huoneittain tai saleiksikin näitä voi kyllä kutsua. Ja linnan edessä olevaan puistoon kannattaa myös tutustua, eli nähtävää riittää, vaikkei itse linnan sisälle menisikään.

Linnasta suuntasin Madridin yhdelle keskeiselle paikalle eli Puerta del Solin aukiolle. Siitä lähtee säteittäin katuja eri suuntiin. Itselläni oli hakusessa kengät, ja kenkäkauppojahan kyllä löytyi! Vaatekauppoja oli tällä alueella vähemmän, mutta kivoja liikkeitä, joista tein puserolöydönkin.

Kahviloita, ravintoloita ja baareja on kaduilla pilvin pimein. Itse päädyin aluksi maitokahville ja myöhemmin iltapäivällä jäätelölle Häagen Dazsille. Se olikin itselleni uusi tuttavuus.

Ja liikkuminenhan oli siis metrolla helppoa. Ensimmäisenä päivänä kuljin Madridin 12 metrolinjasta kolmella, mikä oli aika elämys. Mutta seuraavilla reissuilla tämä meni jo rutiinilla ja oli todella helppoa sekä huoletonta. Osa asemaväleistä on myös lyhyt kävellä, jos siirtyy paikasta toiseen kuten itse tein.

Seuraavassa postauksessa päästään vielä upeaan taidemuseo Del Pradoon sekä Madridin eläintarhaan! Eli ehdinhän minä viikossa nähdä varsin paljon.

Idyllisessä Lumijoen Varjakassa

Varessäikästä jatkoimme matkaa Lumijoen Varjakkaan, joka sijaitsee Siikajoelle menevältä tieltä kahdeksan kilometriä päätyen jälleen merenrantaan.

Varjakka on toinen kesän suosikkiuimarannoistani. Ranta on aika pieni, mutta toisaalta siellä ei yleensä ole ruuhkaakaan.

Tällä kertaa oli kova tuuli, ja menimmekin käymään vanhassa Hailuotolaivassa olevassa kahvilassa. Tarjoiltavat ovat hyviä ja tuoreita, minulle maistui pannari kahvin kera!

Varjakassa voi myös leiriytyä sekä viettää muutenkin aikaa. Alueella olevat vanhat aitat ovat kivoja ja muutakin rekvisiittaa löytyy!

Täällä tulee ajeltua usein myös ystävien kanssa kahvilla. Erilaisia kesätapahtumia myös Varjakassa järjestetään.