Idyllinen kesäkahvila Muhoksen Päivärinteellä

Vielä viikon ajan ennätät käydä Muhoksen Päivärinteellä sijaitsevassa kesäkahvilassa. Kahvila on toiminut nuorten pitämänä jo vuodesta 2013, mutta minäkin hoksasin paikan vasta nyt.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdinkin aurinkoisena päivänä tutustumaan tähän idylliseen paikkaan. Kahvila on vanhassa 1800-luvulta peräisin olevassa aittarakennuksessa. Myös ulkosalla pystyy istuskelemaan ja kiipeämään vaikka puumajaan.

Kahvila sijaitsee kauniilla paikalla Oulujokirannassa. Myös veneilijöitä piipahtaa päivittäin. Ja tapasin yhden vakiasiakkaan, joka kertoi käyvänsä joka päivä kahvilla.

Sari on talon emäntä ja perheen nuoret pitävät kahvilaa avoinna kahden viikon ajan kesäisin. Nyt käydessäni oli siis ensimmäinen viikko. Angela kertoi olevansa 15-vuotias ja pitävänsä tänä kesänä kahvilaa serkkujensa kanssa.

Ja mikä ihaninta etenkin lapsiperheitä ajatellen: pihapiirissä pääsee tutustumaan eläimiin. Kanat kulkevat vapaana talon alueella. Lampaan karitsat pitelivät hellettä laitumella. Myös neljä kissanpentua löytyi ja katselimme niiden touhuja ulkosalla. Lisäksi kahvilan ohessa on mahdollisuus vuokrata venettä tai sup-lautaa.

Istuskelin nauttimassa helteestä pihalla. Tuoreet munkit olivat maistuvia. Viehättävä huvimaja kutsuu myös luokseen. Oli mukava tavata nuoria ahkeria kesäyrittäjiä!

Kotieläimiä katsomassa Lepolan tilalla Oulussa

Onko tässä yksi lapsiperheiden ykköskohde tänä kesänä Oulun seudulla? Oulun Haukiputaalla on juuri avautunut Lepolan tilan kotieläinpiha. Lähdinkin tätä idylliä katsomaan.

Tilan yleisilme on siisti ja viihtyisä. Turvaväleistä on helppo pitää huolta, sillä eläimet on sijoiteltu väljästi tilan alueelle. Myös iso mansikkapelto ja muuta maaseudun toimintaan liittyvää löytyy.

Lepolan omistajat ovat asuneet Onkamonkylällä neljä vuotta ja kotieläinpiha on nyt aivan uutta toimintaa. Tämä näkyykin positiivisesti: aitaukset, kota ym. rakennukset ovat uudenkarheita ja kutsuvia. Eläimet on nimetty ja aitauksista löytyy niiden tietoja.

Mitä Lepolassa sitten on? Muun muassa poni, koiria, kissoja, lampaita, vuohia, kalkkunoita, ankkoja sekä pienempiä eläimiä. Kanat kulkevat vapaasti pihapiirissä. Koiraa näyttivät kiinnostavan terraarioeläinkaverit.

Aitassa on pieni kahvila, jossa aistii vanhan ajan tunnelmaa. Vierailu oli kokonaisuudessaan leppoisa. Ajelin vielä kotiin Kiiminkijoen maisemien kautta, jolla reitillä näkyi paljon maaseutua.

Maaseutuidyllissä B and B Rosenbergilla Siikalatvalla

Olen jo vuosia ollut kiinnostunut 4-tien varressa puolivälissä Rantsilaa ja Pulkkilaa olevasta aamiaismajoituksesta B&B Rosenbergista. Nyt sain tilaisuuden vierailla paikassa.

Kaupallinen yhteistyö

Saimme matkatoverini kanssa yöpymispaikaksi Vaarinmökin, joka oli tilava ja varusteltu siten, että kaikki tarpeellinen löytyi. Totesin kaverille, että jo ensivaikutelma maatilasta oli rennon kotoisa. Ja tämä tunnelma säilyi koko vierailun ajan.

Mummonmökkiin mahtuu kuusi ihmistä ja pienemmille porukoille löytyy erilaisia vaihtoehtoja, kuten aittamajoitusta. Kymmenen kilometrin päässä Kurranjärven rannalla sijaitsee myös erämökki, jota emme nyt käyneet katsomassa.

Tutustuin yrittäjä Marikan kanssa tilaan ja sen toimintaan. Päärakennuksessa on tarjolla tietysti aamiainen, mutta talo soveltuu hyvin myös erilaisiin kokouksiin ja juhliin. Paikkoja on neljällekymmenelle ja myös rakennuksen yläkerrasta löytyy majoitustilaa. Esillä salissa on Marikan maalauksia, sillä hän harrastaa taidetta.

Marika-agrologi miehineen pitää tällä hetkellä maatilalla peltoviljelyä. Lisäksi hänen miehellään on koneurakointia. Tilalla on joitakin eläimiä, kuten neljä lammasta, hevonen ja poni. Lapsille riittää siis ihasteltavaa ja etenkin lampaat olivat kovasti seurallisia. Osaavat kuulemma myös karata karsinasta!

Aittarakennukset olivat viehättäviä. Kodassa paistoimme illan mittaan makkaraa. Polttopuiden sijaan päätimme testata tulisijassa hiilillä grillauksen ja se onnistuikin mainiosti. Kävimme myös ajelulla Pulkkilassa ja löysimme hyvän näkymän Uljuan tekoaltaalle. Läheisellä luontopolullahan kävin viime kesänä.

Vaarinmökissä oli oma sauna, joten syönnin jälkeen saunan lämmitykseen. Tässä ilta menikin rattoisasti eikä muuta ohjelmaa tarvinnut.

Aamiaisen nautin päärakennuksen tunnelmallisessa miljöössä. Tämän jälkeen lähdin vielä peltotielle fatbike-ajelulle. Meno oli huomattavasti rauhallisempaa kuin ensimmäinen fatbike-ajeluni mäkisessä maastossa oli! Myös sup-lautoja on majoittujien käytettävissä, vaikka vesistöä ei tilan välittömässä läheisyydessä olekaan.

Marika on hyvin vieraiden käytettävissä ja kertoo mielellään tilan toiminnasta. Päärakennus, vanha pappila, on siirretty tilalle 17 vuotta sitten Piippolasta. Majoituspaikkoja tilalla on noin 25 henkilölle ja aamiaismajoitustoiminta on aloitettu jo vuonna 1999.

Rosenbergilla vierailee paljon työmatkailijoita sekä Etelä-Suomesta pohjoiseen matkaavia ihmisiä ympäri vuoden. Toki palatessakin pysähdyspaikka löytyy ja majoituksessa käykin paljon myös vakikävijöitä. Tilalle on erittäin helppo tulla, sillä se sijaitsee valtatien vieressä. Itseäni eivät liikenteen äänet haitanneet lainkaan. Ja lapsiperheille paikka on myös ihastuttava. Samoin kansainväliset vierailijat pääsevät näkemään maaseudun elämää.

Pidin tästä persoonallisesta majapaikasta. Mökki ja ympäristö olivat siistejä. Pihapiirissä oli kiva liikuskella ja ylipäätään rentoutua maaseutuympäristössä.

Tunnelmaa joulupuodissa Tyrnävällä

Kävin kesällä Tyrnävän vanhassa pappilassa kahvilla ja ihastuin paikkaan. Nyt joulun alla pappilaan oli avattu joulupuoti.

Puodissa oli myytävänä monenlaista kädentaidon näytettä. Tunnelma oli rauhallinen ja puuron keitto oli parhaillaan menossa.

Mukaani tarttui jouluista piparkakkujäätelöä purkillinen. Jäämme odottelemaan kesää ja kahvilan avautumista jälleen!

Jouluisessa Soveliuksen talossa Raahessa

Oletko käynyt Raahen vanhimmassa talossa? Tämä Soveliuksen talo sijaitsee Raahen Rantakadulla. Mennessäni sinne jouluvalot tuikkivat kutsuvasti vihreän talon ikkunoissa.

En ole sattunut talon aukioloaikoina ennen olemaan liikkeellä, ja nyt olikin upea juttu, että Sovelius oli avoinna joulun alla. Lähdinkin asiasta tehden käymään siellä. Heti mennessäni mietin, että pitääkö luovuttaa, kun portti ei meinannut aueta. Pääsin sitten kuitenkin sisälle yhdessä päiväkotiryhmän kanssa.

Sisällä kivuttiin yläkertaan ja laitettiin sisätossut jalkaan. Ja kauniiksi oli talo koristeltu! Ihana oli päästä tätäkin kautta joulutunnelmaan. Kuvat saavat puhua puolestaan!

Ja hyvä onneni jatkui, sillä bongasin vanhassa asemarakennuksessa sijaitsevan Kuutostiimin käsityö- ja lahjamyymälän ja kahvilan olevan auki. Sinne siis vielä tunnelmoimaan!

Oli taas hyvä reissu Raaheen!

Iki-ihanassa Bombassa Nurmeksessa

Joko tunnet Nurmeksen Bomban? Minä olen käynyt paikassa pariin kertaan, mutta nyt pääsin pitkään haaveilemalleni kylpylälomalle sinne.

Meidät otettiin itäsuomalaiseen tyyliin lämpimästi vastaan hotellissa. Saimme tilavan huoneen, josta oli näköala Pieliselle. Huoneessa oli korotettu katto ja parvi, jotka toivat huoneeseen ilmavuutta ja persoonallista tyyliä. Tarvitsemani vedenkeitin kuului myös varustukseen.

Olimme tulomatkalla poikenneet Nurmeksessa, jossa näimme Puu-Nurmesta ja suuren kirkon. Nurmes on kuulemma koivujen kaupunki, ja kaupunkiympäristöä reunustivatkin puut kauniisti.

Iltapäiväkahvien jälkeen lähdimme tutustumaan kivenheiton päässä olevaan karjalaiskylään. Rakennuksia oli monenlaisia ja tyyli oli näyttävää. Klassikko alueella on Bomba-talo, mutta se ei ollut nyt auki. Hotelliin kuuluvia huoneistoja on myös tässä kylässä, ja nekin voisivat olla kiintoisa majoitusvaihtoehto.

Kävelyn jälkeen olikin jo ruoka-aika, ja suuntasimme hotellin viihtyisään trattoriaan. Ystäväni otti mozzarella-salaatin ja minä risoton naudanlihalla. Pidin myös ravintolan tyylistä, joka oli tunnelmallinen ja kutsuva. Ravintolasta oli loistava näkymä kylpylään.

Kylpylään sitten iltapuhteella. Siellä oli mukavan rauhallista, joten isossa altaassa mahtui uimaankin. Poreita ja vesisuihkuja oli runsaasti. Kävimme myös ulkoporealtaassa, josta oli loistavat näköalat. Tästä olikin hyvä siirtyä taivaalliseen kuumavesialtaaseen. Sitten saunojen testaus; kävimme karjalaisessa saunassa sekä höyrysaunassa. Elämyssuihkujakin olisi löytynyt.

Iltasella vielä lukemista hotellihuoneessa ja hyvien yöunien jälkeen nauttimaan aamiaisesta, joka olikin monipuolinen. Tästä oli hyvä suunnata kotimatkalle.

Vaikka minulla oli kovat odotukset kylpylähotellia kohtaan, niin täytyy sanoa, että se ylitti kaikki odotukset! Reissu oli todella rentouttava ja nautittava. Joskus kesäaikana kannattaa käydä uudelleen.

Vanhaa ja uutta metsäteollisuutta Kemissä

Olette varmaan huomanneet viimeaikaisen uutisoinnin Kemiin suunnitellusta uudesta biotuotetehtaasta. Tällä hetkellä esimerkiksi alueen uusia mittavia liikennejärjestelyitä mietitään, jolloin alue tulee muuttumaan.

Minulle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus tutustua tehtaan ja vanhan sahan miljööseen, sillä ystäväni asuu aivan alueen vieressä. Kävimme päiväkävelyllä alueella ja ystäväni tiesi runsaasti paikallishistoriaa. Kunpa kaikki olisi jäänyt mieleeni!

Joka tapauksessa, Metsä Groupin tehdas sijaitsee Pajusaaressa. Kävimme porttien ulkopuolella kurkkaamassa alueelle sekä kävelemässä kaunista koivukujaa pitkin. Tehdasalueella näytti olevan runsaasti vielä vanhaakin rakennuskantaa, mutta uusia maansiirtotöitä oli käynnissä.

Pääpaino kävelyretkellä oli kuitenkin tutustua Karihaaran vanhoihin rakennuksiin. Yksi talo on muun muassa ollut tehtaanjohtajien asunto ja yhdessä on toiminut tehtaan pääkonttori. Alueella on vanha paloasema ja vanha sairaala. Virkailijaklubi kuulosti myös mielenkiintoiselta.

Osa rakennuksista oli ulkoapäin jo rapistuneita, mutta osaa oli onnistuneesti entrattu. Suunnitelma ilmeisesti onkin, että joitakin rakennuksista tullaan purkamaan, mutta osa säilytetään. Ja kyllä näillä todellakin on kulttuurihistoriallista arvoa.

Itse olen aikoinani asunut Vihannissa Lampinsaaren kaivoskylässä, joten oli nostalgista tutustua toiseen vanhaan tehdasalueeseen. Nämä olivat niitä tehdaspatruuna-aikojen tuotoksia.

Ulkoilemassa Oulussa Tuiranpuistossa

Kauniina syyssunnuntaina lähdimme ystäväni kanssa kävelylle. Ystäväni hoksasi, että voisimme mennä Tuiranpuistoon. Sen olemassa olosta minäkään en ole edes tiennyt, vaikka se on ihan Oulun Tuiran kaupunginosan keskeisessä osassa.

Ystäväni oli perehtynyt puiston historiaan, josta kerrotaan Wikipediassa näin:

“Tuiranpuisto on noin 10 hehtaarin laajuinen Tuiran kaupunginosan keskuspuisto Oulussa. Alun perin Oulun kaupunginsairaalaa varten varattu alue on vanhoja rakennuksia lukuun ottamatta lähes luonnontilainen. Puistoa kiertää kuntopolku, joka talvisin kuuluu kaupungin ylläpitämiin hiihtolatuihin. Vanhat rakennukset on suojeltu ja niihin on sijoitettu kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja. Alueella toimivat muiden muassa Lassin päiväkoti, mielenterveystoimiston kriisiosasto, vammaisten asumisyksiköt Schjerfbeck-koti ja Weikonkoti sekä Koskenrannan kuntoutuskoti.”

Näin ollen puistossa oli mukava kiertää ja bongailla näitä mainittuja rakennuksia. Rakennukset olivat todella kiehtovan näköisiä ja muitakin yksityiskohtia puistoon mahtui.

Noin puolen tunnin kävelylenkillä ennätimme siis nähdä monenmoista. Saa nähdä, minkä ulkoilupaikan seuraavaksi keksimme! Taas löytyi uutta.

Kesäinen taidenäyttely ja lintuvesi Rantsilassa

Kuulin kaverilta, että Siikalatvan Rantsilassa on kesäinen taidenäyttely vanhassa Gananderin talossa. Olen monesti ohi kulkiessani miettinyt, millainen se on sisältä. Niinpä nyt piti lähteä ilman muuta tutustumaan.

Talo olikin upea ja tykkäsin myös näyttelystä. Esillä oli monipuolisesti eri taiteilijoiden töitä ja näyttelyyn kuului esimerkiksi kankaita. Rakennus tarjosi hyvät puitteet näyttelylle kahdessa kerroksessa.

Halusin tähän juttuun myös toisen käyntikohteen Rantsilasta. Niinpä suuntasin vajaan kymmenen kilometrin päässä olevalle Kurun lintuvedelle. Olen pari kertaa siellä aiemminkin käynyt.

Lintuvesi on entinen turvesuoalue ja paikassa voi muun muassa retkeillä, kalastaa, veneillä ja nuotioida. Nytkin järvellä oli rauhallista ja hengähdin hetken luontopolulla.

Eläinpuistossa ja museokylässä Kälviällä sekä Vaasaan tutustumassa

Toteutimme ystäväni kanssa kesäloman päiväreissun, jossa yhdistimme eri käyntikohteita. Ystäväni halusi Vaasaan ja minulla oli mielessä matkan varrella sijaitseva Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo. Niinpä lähdimme aamusta liikkeelle ja illaksi takaisin.

Ajelimme ensin eläinpuistoon Kälviälle. Puisto oli juuri avautunut ja pienen evästauon jälkeen lähdimme tutustumaan. Alue oli mukavan pienimuotoinen ja rauhallinen. Aluksi kiertelimme kotieläinten parissa, jotka olivat kierroksen alussa.

Tästä siirryimme talonpojanmuseon alueelle vanhojen asumusten ja esineiden pariin. Nähtävää riitti hurjasti! Yksityiskohtia oli mietitty tavaraa kootessa.

Kierros jatkui vanhojen traktoreiden ja autojen pariin. Näimmepä yhden traktorin käynnistyksenkin ja hyvin pörisi! Laivasta taas löytyi muun muassa aarrearkku. Ja ai että rakastin pieniä taloja!

Toivoselta jatkoimme matkaa Vaasaan. Menimme aluksi Vanhaan Vaasaan ja teimme kierroksen siellä. Pysähdyimme sitten tutkimaan tarkemmin Pyhän Marian kirkon aluetta. Rakennuksen jäänteet olivatkin vaikuttavat.

Ajelimme keskustan kautta Raippaluodon sillalle ja ihastelimme merellisiä näkymiä. Pysähdyimme sillan päässä olevassa ravintolassa, mutta päätimme lounastaa vasta paluumatkalla.

Tällä kertaa nämä näkemiset riittivät päivän annokseksi ja lähdimme kotimatkalle. Illalla ei edes väsyttänyt, kun oli päivän aikana kaksi kuljettajaa. Hyvä reissu siis kaikkinensa!