Rentoutumista Ukkohallassa

Ukkohalla on ehdottomasti yksi lempi- ja vakiokohteitani! Tällä kertaa lähdin sinne ystäväni ja kummipoikani kanssa pienelle syyslomareissulle.

Matkalla poikkesimme ensin Hepokönkään putouksella. Se on varsin näyttävä ja siihen on helppo tutustua sekä ylä- että alajuoksulta.

Meillä oli vuokrattuna paritalon puolikas Lomaluolista, joissa olen aiemminkin käynyt. Ukkohallasta onkin lukuisia muistoja. Nytkin totesimme mökin viihtyisäksi ja ryhdyimme aluksi ruoanlaittoon. Mökin parvi oli todella tilava ja sisustusratkaisu muutenkin toimiva.

Ruoan jälkeen oli vuorossa hohtokeilaus uudehkossa keilahallissa. Saunamaailman ja kylpylän jätimme väliin pienen flunssaisuuden takia, mutta voin lämpimästi suositella niitäkin.

Olin ensimmäistä kertaa hohtokeilaamassa ja totesimme homman todella kivaksi! Tunti kului siivillä ja sen jälkeen olikin saunan vuoro.

Aamulla kävimme vielä kävelyllä ja maisemia ihastelemassa järven yli menevällä kävelysillalla. Ukkohalla onkin varsin monipuolinen paikka ja rauhoittumisen kohteena se toimi jälleen täysin.

Syyslomatunnelmissa Vuokatissa ja Kajaanissa

Syyslomalla tuli kierreltyä Kainuun suunnilla. Minulla olivat sukulaismies ja äiti kylässä, ja lähdimme päiväretkelle Vuokattiin ja Kajaaniin.

Sillä välin, kun sukulaiset kävivät Vuokatinvaaralla ja ottivat blogiin kuvia, niin minä kylpylöin Katinkullassa. Se on yksi suosikkikylpylöitäni, ja nyt iloinen yllätys oli se, että kylpylä oli remontoitu. Meinasin tosin olla vähän hukassa siellä!

Allasosasto on monipuolinen ja kylpylähotellin puitteet muutenkin hienot. Kävin ulkoaltaassa ja useissa poreissa, liukumäkikin tuli testattua. Saunamaailma jäi odottamaan seuraavaa kertaa, mutta kuulin siitä tavallisessa saunassa. Älä jätä väliin!

Vuokatista suuntasimme Kajaaniin, ja ajoimme katsomaan linnanraunioita ja Tervakanavaa. Kanava oli uutta minulle, ja siellä oli kyllä hyvät näkymät. Kajaaniinkin jäi vielä nähtävää.

Lähdimme kotimatkalle etelänpuoleisia teitä myöten, näitä tuleekin harvemmin ajettua. Piristävä reissu kaiken kaikkiaan! Kainuusta on paljon hyviä muistoja sekä työ- että lomareissuilta. Ja seuraavassa postauksessa jatketaan samoille suunnille!

Vohveleilla Saunalautalla Oulussa

Joko olet kuullut Oulussa Värtön rannassa olevasta Saunalautasta? Lautta on nyt ympäri vuoden auki ja siellä on vohvelikahvila, joka on käytettävissä lautan ollessa rannassa.

Menimme ystäväni kanssa sumuisena päivänä testaamaan kahvilaa. Kiertelin ensin lauttaa, mutta nyt jälkikäteen sitten muistin, etten hoksannut käydä itse saunaa katsomassa! Ehkäpä oli jo niin vohvelinnälkä.

Valitsimme makeat hillotäytteet kermavaahdolla ja odottelimme näköaloja katsellen vohvelien paistumista. Vohvelit olivatkin todella muhkeat enkä meinannut jaksaa syödäkään kaikkea.

Jännästi kahvilassa istuskellessamme sumu äkisti hälveni joelta. Näin päästiin ottamaan muutamia kirkkaitakin maisemakuvia.

Voi kuvitella, miten idyllinen ympäristö onkaan kesäaikaan!

Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta

Olipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva ammattiliiton asunto.

Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa merkeissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen.

Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka.

Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus.

Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen.

Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin.

Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna.

Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävännäköinen.

Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla!

Rauhoittumassa Pilpasuon luontopolulla Oulussa

Onneksi minulla on lähellä paljon erilaisia luontokohteita. Työt ovat alkaneet sen verran vauhdikkaasti, että niitä tasapainottamaan tarvitaan vapaa-ajalla rauhoittumista. Näinpä lähdinkin yhtenä iltana Ouluun Pilpasuon luontopolulle.

Pilpasuolla on kaksi reittiä, joista toinen on seitsemän kilometriä ja toinen kilometrin. Lyhyempi soveltuu siis todella hyvin lapsillekin ja itsekin päätin nyt ottaa tämän pienemmän lenkin. Reitin varrella on erilaisia kivoja tehtäviä koko perheelle.

Maasto on vaihtelevaa, välilllä on pitkospuita, välillä juurakkoista polkua. Loppuvaiheessa reittiä on kiva evästely- ja makkaranpaistopaikka, jossa oli nytkin mukavasti porukkaa.

Reitti ei ottanut kauan aikaa, mutta luonnon helmassa oleskelu rauhoitti ja rentoutti mukavasti. Kaverin kanssa suunnittelemmekin Sanginjoella patikointia.

Monipuolinen kulttuuritalo Valve Oulussa

Poikkean silloin tällöin Oulussa Kulttuuritalo Valveella. Siellä on monipuolinen tarjonta, ja tällä kertaa kävin katsomassa taidenäyttelyitä Pohjoisen valokuvakeskuksen sekä Sarjakuvagallerian ja muiden gallerioiden puolella.

Valveen miljöö on varsin mukava ja myös kahvila-ravintolassa on mukava poiketa. Lisäksi mukaani tarttui talosta runsaasti syksyn ohjelmaesitteitä, muun muassa kiinnostavat Irkkufestivaalit ovat tulossa. Vapaa-ajan ohjelmavaihtoehtoja siis riittäisi.

Menin Valveelta vielä torinrantaan ja kävin Kahvila Makasiinissa poropiirakalla ja kahvilla. Tori oli hiljainen, sillä se odotti tulevia Kansainvälisiä markkinoita.

Odotan innolla viikonloppuna olevaa Flow-sirkuksen katusirkusta Muhoksella!

Kesän päättäjäisissä Kemin Venetsialaisissa

Kävitkö sinä Venetsialaisissa? Minä olen monta vuotta haaveillut niistä, vaan en ole työesteiden vuoksi päässyt. Nyt lopultakin tuli tilaisuus ja päätin suunnata Kemiin tähän kesäkauden päätösjuhlaan. Mikäpä paremmin sopisi pimeneviin iltoihin!

Kemissä olen opiskellut, mutta nyt yövyin siellä ensimmäistä kertaa. Kaupunkia katsoo heti eri näkövinkkelistä, kun on majapaikka siellä tukikohtana.

Majoituin hotelli Palomestarissa, joka oli siisti ja viihtyisä. Sijainti oli ihan keskustassa, joten oli mukava käydä myös pieni kävelykierros iltapäivällä. Löysinkin ihanan kahvilan, jossa sain paikan päällä paahdettua ja jauhettua hondurasilaista kahvia.

Kemihän on sarjakuvakaupunki, mikä näkyikin kivasti sekä hotellissa että kahvilassa. Hotellista sain kuulla myös rakennuksen historiaa, sillä talon vanhassa osassa sijaitsevat hienot juhlatilat.

Olin odottanut viikonloppua innoissani, sillä luvassa oli viisi tuntia musiikkia upeassa ympäristössä Kemin Sisäsatamassa. Sää oli ihan mukava, mutta tuuli yltyi illan mittaan todella kovaksi. Kuulemma ainakin 19 m/s puuskissa, jonka kyllä huomasi.

Suuntasin aluksi Satamakaffila Nuottaan, jossa Kristian Meurman oli ensimmäinen esiintyjä. Nyt kun baarikeikoista oli kyse, niin olikin hyvä, että kerrankin sain olla liikkeellä ilman autoa.

Pöydässä seurustelimme ja kuuntelimme muun muassa Beatlesia sekä Kristianin omaa tuotantoa. Havaitsin, että kemiläiset olivat todella välittömiä ihmisiä, joihin oli helppo tutustua. Aika riensi siivillä! Nuotasta saa kuulemma myös parhaat pannarit. Kemiläiset olivat ylpeitä hienosta satama-alueesta, ja totesin, että niin kannattaakin olla.

Seuraavana oli vuorossa Perinnelaiwa Katariina, jossa oli mukavasti tanssittavaa FreshX:n musiikkia. Hyväntuuliset miehet olivat keränneet laivaravintolan täyteen yleisöä, ja minun jälkeeni tulleet saivat jonottaa sisälle. Mutta kuuluihan musiikki onneksi odottajillekin!

Illan kruunasi Afterglow Sataman tähdessä. Näin yhtyeen ensimmäistä kertaa tänä kesänä Oulussa Suvirockissa, jossa mentiin Genesiksen Foxtrotilla. Nyt kattaus oli laajempi parin tunnin setti, joka sisälsi Genesiksen lisäksi muun muassa Bowieta ja Wigwamia.

Proge-bändi Afterglow täytti viime vuonna jo 30 vuotta, joten sillä on Kemissä pitkä historia. Biisit sopivat hyvin ympäristöön ja ihmiset malttoivat hyvin kuunnellakin. Viimeisessä biisissä oli vielä mukana etenkin kemiläisten hyvin tuntema Suvi-Tuuli Lehtinen. Upeaa!

Olin iltaan todella tyytyväinen ja Kemi saattaa valikoitua ensi vuodenkin käyntikohteeksi. Musiikista ja hyvästä seurasta nauttiminen teki hyvää ja sai irrottautumaan syksyn alkavasta arjesta.

Aamulla heräsin varhain ja vielä aamupalapöydässä muisteltiin iltaa. Tästä suuntasin sitten virkistävälle aamu-uinnille Keminmaahan Pohjanrannan kylpylähotelliin. Ai että oli nautinnollista sekin, vielä kun allasosastolla oli todella rauhallista. Vaikutuin myös itse rakennuskompleksista, mahtava paikka, josta löytyi jopa pieni paanukirkkokin!

Tästä sitten hyväntuulisena kotimatkalle!

Taiteiden yö Raahessa tarjosi parastaan

Ystäväni pyysi minua mukaan Raahen Taiteiden yöhön ja Kotiteollisuuden keikalle. Olin tutkinut tarjontaa tälle viikolle jonkin verran, sillä tapahtumia oli monessakin paikassa. Päätin kuitenkin mielelläni lähteä Raaheen ja suunnittelin sinne muutakin ohjelmaa.

Tapasimme kaverini kanssa vasta illalla, joten emme ehtineet mukaan päivällä ja alkuillasta olleeseen ohjelmaan. Tämä oli sinänsä harmi, mutta tuleehan tapahtuma taas ensi vuonna!

Suuntasimmekin suoraan Ruiskuhuoneelle, jossa Kotiteollisuuden oli määrä esiintyä. Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja miljöö viihtyisä. Meillä oli paljon kuulumisten vaihdettavaa, joten tunnin odotusaika kului nopeasti.

Ja miten mahtavasti keikka alkoikaan! Suurin piirtein samalla minuutilla, kun bändi alkoi soittamaan, tuli kunnon ukkossadekuuro päälle! Sinnikkäät seisoskelivat lavan edessä ja muut kerääntyivät terassille. Mitäpä pieni kastuminen haittaa hyvällä keikalla!

Yhtye soitti puolitoista tuntia ja sadekin rauhoittui. Oli mahtavaa olla pimeässä illassa ja kuunnella voimakasta musiikkia. Minulle suurin osa biiseistä oli outoja, mutta tykkäsin live-keikasta kovasti.

Yön yli nukuttuamme lähdimme Kylien torille eli täysin erityyppiseen ohjelmaan. Sää oli kaunis ulkoiluun ja kiertelimme Härkätorilla kaikessa rauhassa ystäväni pienen tytön kanssa. Erilaisia kivoja käsitöitä oli paljon ja olivatpa Linnunradan tilan alpakatkin tulleet paikalle.

Esiintymislavalla soitettiin muun muassa harmonikkaa. Kaverikoiriakin pääsimme moikkaamaan. Maistelimme lopuksi gluteenittomat vohvelit, jotka totesimme varsin makeiksi. Tästä sitten jatkoin itse makkaranpaistoon toisen kaverini kanssa.

Todella virkistävä viikonloppu, vaikka yöunet jäivätkin vähän lyhyiksi!

Luonnon rauhaa Rokualla patikointiretkellä

Tiedätkö, kuinka loistavat maastot Rokualla on? Ystäväni kanssa suunnittelimme tälle kesälle patikointiretken Rokualle. Itselläni ei juuri patikointikokemusta ole, joten päätimme tehdä kuuden kilometrin retken.

Lähdimme aamupäivästä liikkeelle eväiden kera. Kävimme Rokualla aluksi luontokeskuksessa aamukahveilla, ja nyt vasta huomasin katossa olevan tähtitaivaan siellä.

Siirryimme tästä Pookivaaran reitin pysäköintialueelle, josta lähdimme matkaan Pookin polulle. Sää suosi, oli sopivan lämmin ja aurinkoista. Patikointireitti oli mukavan vaihteleva maastoltaan ja maisemiltaan. Ihmisiä ei ollut kovinkaan paljon reitillä liikkeellä, mutta muun muassa marjastajia näimme päivän aikana.

Pookivaaralla oli porukkaa ja kävimme katsomassa Palovartijan tupaa. Näkötorniin emme nyt kiivenneet.

Reittiä kuljettiin muutama kilometri ja samalla ystäväni esitteli jo hänelle entuudestaan tuttuja maisemia. Pääsimme noin puolivälissä matkaa makkaranpaistoon kodalle. Kaverini sytytteli tulet ja pidimme ihan kunnon tauon maailmaa parantaen ja kuulumisia vaihtaen.

Tästä jatkettiin pienen mutkan kautta matkaa, ja taas maastot muuttuivat. Näimme järvimaisemaa, pitkospuita ja suppia luonnossa.

Patikointia tuli noin seitsemän kilometriä loppujen lopuksi ja kävelyaikaa noin 2,5 tuntia eli kiirettä emme pitäneet, vaan nautimme luonnosta. Lopuksi vielä reitin lopussa kahvit termospullosta ja sitten kotimatkalle.

Totesimme, että päivä luonnossa oli tarpeen ja retki kaikin puolin onnistunut. Ihana Rokua Geopark!

Ystäväni blogipostauksen reissusta löydät täältä: https://arkipaskaruokaa.blogspot.com/2018/08/akkuja-lataamassa-rokuan-geoparkissa.html

Elämän eliksiiriä Runnin kylpylässä

Meillä oli ystäväni ja hänen 7-vuotiaan poikansa kanssa mukava reissu Runnille. Yövyimme kylpylähotellissa, johon olimme todella tyytyväisiä sen tarjoamien monipuolisten aktiviteettien ja viihtyisien tilojen johdosta.

Ajelimme Iisalmen suuntaan kauniita maisemia ihaillen. Pysähdyimme vesistön äärellä kioskilla, jonka jälkeen suuntasimme aluksi Iisalmeen. Tutustuimme siellä Juhani Ahon museeon, jossa olen käynyt kerran aikaisemminkin. Alue on varsin viehättävä, ja kävimme kiertämässä rantasaunalta lähtevän metsäpolunkin. Kuulimme, että kesäteatteriesitykset olivat olleet suosittuja.

Tästä suuntasimme itse kohteeseen kylpylähotelli Runnille. Saimme mukavan ja tilavan huoneen, ja pääsin taas aluksi kahvinkeittoon. Tyytyväisenä olin todennut, että myös hotellin vastaanoton yhteydestä löytyi kahvio. Huoneessa oli myös ihana tilava parveke, ja nythän helle helli meitä todella. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä huoneesta löytyi viilentävä ilmalämpöpumppu. Olosuhteet siis täysin kunnossa!

Jo hotellin aulastakin sai kuuluisaa mineraalipitoista terveysvettä. Maku olikin todella kiinnostava ensikertalaiselle! Ei paha kuitenkaan. Lähdinkin kävellen käymään itse terveyslähteen rakennuksessa ja hotellin lähiympäristöä tutkailemassa. Alue oli monipuolinen: oli pallo- ja leikkikentät, kaunis ympäristö melontaan ja niin edelleen. Hotellin läheisyydessä oli myös siihen kuuluva komea kartanohotelli.

Piipahdin terveyslähteellä ja jatkoin siitä vielä kivalle riippusillalle. Sillan ylitse olisi vielä päässyt kiehtovalle polulle, jonka varrella oli taukopaikkoja. Nyt kuitenkin palasin hotellille vähäksi aikaa lepäämään, jonka jälkeen otinkin pyörän käyttöön ja lähdin läheiselle Saarikosken puusulkusillalle. Se oli todella hieno, ja kuulin myöhemmin, että siellä olisi voinut käydä myös kastautumassa! En tiedä, olisinko itse uskaltanut. Melomallakin sillasta kuulemma pääsee läpi. Jännää!

Tämän jälkeen meillä oli vielä illalla aikaa käydä itse kylpylässä, jota tietysti olin odottanut. Kylpylä oli viihtyisä ja kompakti. Tilaa oli uida, ja erilaiset muut altaat löytyivät poreista ja suihkuista nauttimiseen. Kuumassa saunassakin oli mukava poiketa vilvoittavien vesien jälkeen.

Hotellin ravintolasta sai lounasta kattavasta buffet-pöydästä, ja illalla ystäväni kävi vielä syömässä. Hotellissa oli mukavasti tilaa, muutamia ryhmiä oli paikan päällä. Tämä oli hyvä, sillä itsekin olisimme saaneet osallistua erilaisiin ryhmäohjelmiin kuten melontaan. Kaikkea ei kuitenkaan ennättänyt tehdä, vaikka minulla olisi tehnyt mieli vielä tennistä tai lentopalloa pelaamaankin.

Aamulla ystäväni kävi vielä kylpylässä poikansa kanssa ja minä katselin maisemia huoneen parvekkeelta. Sitten olikin luvassa yllätys, sillä meille tuli kyläilemään kaverini sukulaisia! Istuimme terassilla ja he vaihtoivat vuosien kuulumiset.

Sitten olikin aika lähteä kotimatkalle. Ajoimme eri reittiä, joka oli minulle osin uusi: Kiuruveden kautta Pyhäjärvelle ja siitä jatkettiin nelostietä. Matka tuntui lyhyeltä etenkin kun itsellä ei tarvinnut toimia kuskina lainkaan.

Totesimme, että Runnilla riittäisi ohjelmaa toiseenkin ja pidempään vierailuun!

Kaupallinen yhteistyö