Kesäisen kauniissa Kuopiossa ja hotelli Jahtihovissa

Lomakierroksemme jatkui siis Viitasaarelta Kuopioon. Ajomatka ei ollut pitkä ja matkan varrella oli mukavat maisemat. Saavuimmekin Kuopioon hyvissä ajoin.

Kaupallinen yhteistyö

Vettä hieman sateli, mutta siitä huolimatta suuntasimme ensiksi Puijon näköalatorniin. Sinne oli helppo mennä heti kaupunkiin tullessa, ja jyrkkä nousu oli jännittävä. Näkötornista arvuuttelimme, missä hotellimme sijaitsee.

Kaupunkinäkymä vesistön keskellä oli kaunis. Näimme myös mäkihyppytornit, joiden juurella olen joskus ollut kesäkisoja katsomassa. Puijon tornin kahvilassa oli tarjolla ihania leivonnaisia. Lisäksi ostin paikallisia juomia mukaan.

Tästä päädyimme autoliikkeeseen, ja sieltä sitten majapaikkaamme hotelli Jahtihoviin. Jahtihovista löytyi superior-tason kulmahuone, jossa oli isot ikkunat näkymineen. Pidin myös huoneen ajattomasta sisustuksesta. Ja tokihan se minulle tärkeä vedenkeitin löytyi, ja olisi ollut myös mikroaaltouuni.

Hotelli Jahtihovin sijainti oli todella mainio, sillä se oli matkustajasataman ja Kuopion kuuluisan torin puolivälissä. Hotellilta oli helppo liikkua joka suuntaan. Myös parkkitilaa autolle löytyi hyvin, ja hotellin tunnelma oli sopivan rauhallinen.

Lepäilimme vähän aikaa, jonka jälkeen lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Keskusta oli kompakti, ja kaikki oli sopivan kävelymatkan etäisyydellä. Kerrankin sai olla liikkeellä ilman autoa!

Kuljeskelimme ensiksi satamaan ja mietimme samalla ruokapaikkavaihtoehtoja. Satamassa oli paljon kivan näköisiä risteilyaluksia. Tämä voisi olla ensi kerran ohjelmassa.

Satamasta siirryimme torille ja kauppahalliin. Lisäksi kävimme Sokoksen tavaratalossa. Keskustassa ei ollut ruuhkaa, ja saimme myös ihastella upeita vanhoja rakennuksia.

Sitten olikin jo päivällisaika, ja suuntasimme suunnitellusti hotellin vieressä olevaan italialaiseen trattoria Sorrentoon. Ennätimme saada pöydän, sillä ravintola vaikutti olevan varsin suosittu ja täyttyi nopeasti.

Itselle raviolipasta-annos bolognese-kastikkeella ja miehelle pitsa ilmakuivatulla kinkulla ja rucolalla. Molemmat annokset olivat sopivan täyttäviä ja saimme istua rauhallisessa nurkkapöydässä. Palvelu oli iloista ja ystävällistä.

Tästä olikin hyvä sitten suunnata takaisin hotellille. Kävimme vielä pienellä iltakävelyllä lähikortteleissa, ja itse kävin vielä iltasaunassa. Jahtihovin vastaanotosta sai myös aina ohi mennessä hörpätä kahvia.

Nukuimme hyvin ja aamuvarhain olimmekin jo maittavalla aamiaisella. Tästä oli mukava suunnata katsomaan torin aamumeininkiä. Kuopion automuseo oli kävelymatkan päässä, joten päätimme tutustua siihen. Museossa oli kiinnostavaa sekin, että siellä oli paljon myös pienempiä autoiluun liittyviä esineitä, kuten taksien taksamittareita.

Palasimme jälleen torin kautta ja haimme kauppahallista leivonnaisia kotiin vietäväksi. Jonkin ajan päästä sitten paluumatkalle ja uusia reissuja odottelemaan. Kuopio kannatti nähdä ajan kanssa!

Valloittavalla Viitasaarella ja hotelli Pihkurissa

Kesän seuraava lomareissu suuntautui Viitasaarelle ja Kuopioon. Viitasaarella on kauniit maastot ja järvimaisemat. Odotimmekin vierailua innolla.

Kaupallinen yhteistyö

Ihan ensimmäiseksi suuntasimme tuttuun farkkukauppaan, josta hankin itselle työvaatteita syksylle. Löydöt tulivatkin tehtyä mukavan palvelun kera.

Aloitimme Viitasaareen tutustumisen Savivuoren näkötornista, mutta itse torniin emme nyt päässeet. Alueella oli kuitenkin ihailtavaa rinteen huipulta.

Näkötornin välittömässä läheisyydessä on Metsätyömuseo, jonka aluetta myös kiertelimme. Museo on kesäisin avoinna viikonloppuisin. Lähistöllä meni lisäksi mukavan näköinen pururata.

Tästä jatkoimme vielä hieman edempänä olevaan kiinnostavaan Kärnän sähkölaitosmuseoon, josta löytyi pieni vanha voimala. Alue oli kaunis ja henki historiaa. Lähistöltä bongasimme myös Metsähallituksen varaustuvan.

Ajelimme kierroksen kaupungilla ja suuntasimme hotelli Pihkuriin. Hotellihuoneet sijaitsivat erillisissä rakennuksissa. Saimme käyttöömme Pisla-sviitin, jonka sisustusta tarkastelin mielenkiinnolla.

Pidin huoneen valoisuudesta ja raikkaudesta. Sviitti oli myös todella tilava, ja miesystäväni totesikin, että lisäämällä pienen keittiön siitä saisi mukavan lomahuoneiston.

Kävimme vielä ajelulla keskustan suunnilla katsomassa Vuorelan kartanoa, joka olikin näyttävän näköinen. Totesimme, että Viitasaarella oli monenmoista nähtävää ja aika kului äkkiä.

Päivällisen söimme hotellin ravintolassa. Mies otti savulohisalaatin ja minä kylmäsavuporokeittoa, jossa oli lisäksi sieniä. Keitto tuli ruisleivän kera. Annokset olivat täyttävät ja maittavat, ja oli helppo syödä hotellilla aistien paikan tunnelmaa.

Huoneen parvekkeelta oli näköala Keitele-järven suuntaan. Uimaankin olisi siis rantasaunasta päässyt, mutta tällä kertaa testasin vain saunan illalla. Käveleskelimme myös alueella ja löysimme muun muassa pienen Pihkurin sataman.

Aamulla sitten jatkoimme hyvän aamiaisen jälkeen kohti Kuopiota, josta sitten seuraavassa postauksessa. Matkakaan ei ollut pitkä.

 

 

Idyllinen Sillankorvan leirintäalue ja nähtävyyksiä Evijärvellä

Päätin jo talvella, että tänä kesänä tutustun tarkemmin Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan. Ovathan nämä lähimaakuntiani ja monesti olleet ohikulkumatkan varrella. Nyt oli siis aika pysähtyä ja olen iloinen, kun siihen tarjoutui tilaisuus.

Kaupallinen yhteistyö

Lähdimmekin miesystäväni kanssa ensimmäiselle yhteiselle lomareissulle. Ensimmäisenä kohteena oli Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Evijärvi. Päädyimme ensiksi todella suositeltavaan kohteeseen eli Väinöntaloon. Tässä Järviseudun museossa on erittäin mittava kokoelma kotiseutuhistoriaa, sillä esineitä on peräti 19 000. Rakennuksia on päätalon lisäksi alueella useita. Tämä on Suomen kotiseutumuseoiden ykköskohteita. Oli erittäin mukava, että henkilökunnalla oli aikaa tehdä opastuskierros, jolloin esineiden ja rakennusten tarina aukeni syvemmin. Tämän jutun lopussa on lisää kuvia Väinöntalon alueelta.

Tästä siirryimme Evijärven kylän kautta majapaikkaamme Sillankorvan leirintäalueelle. Heti alueen yleisilme oli siisti ja viihtyisä. Sillankorva on pieni perheyritys ja omistajat tekevät työtään antaumuksella. Leirintäalue sijaitsee kauniin Evijärven rannalla. Kuulin, että järvessä on paljon saaria ja niissä kesämökkejä. Tämän saattoikin uskoa viereisen venesataman perusteella.

Hauska yllätys oli se, että pääsimme valitsemaan kahdesta mökistä sopivimman. Päädyimme nelosmökkiin, vaikka toinenkin olisi ollut kiva. Mökkejä alueella on seitsemän, joista yksi on täysin varusteltu rantamökki rantasaunan vieressä.

Kävimme taloksi ja viihtyisän sisustuksen perusteella tuntui kuin kotona olisi. Ensin kahvinkeitot ja sitten alueeseen tutustumaan. Vaikka välillä vähän sateli vettä, niin sää oli mukava leirintäelämälle. Telttailijoiden parissa saari oli suosittu leiriytymispaikka ja matkailuajoneuvoja paikalla oli toistakymmentä. Sillankorvan ideana on olla rauhallinen ja turvallinen leirintäalue. Lapsetkin touhusivat alueella tyytyväisinä ja entisessä tanssipaviljongissa myös aikuiset pääsivät pelaamisen makuun.

Seuraavaksi lähdimme vielä katsomaan Evijärven keskustaa. Limonadimuseo vesitornin juurella ja Tähtitorni olivat nyt kiinni, mutta kävimme katsomassa Uittomiespatsasta kunnanviraston pihalla. Lisäksi uittomieskämpän lähistöltä lähti upouusi luontopolku, joka on monipuolisessa maisemassa: on kosteikkoa, peltoa ja metsää. Evijärven kirkko oli myös näkemisen arvoinen. Kylältä löytyivät tarvittavat palvelut ja vanhaan navettaan tehty sisustusliike jää vielä toiseen kertaan.

Tästä takaisin mökille ja makkaranpaistoon. Sitten olikin jo saunan vuoro, eikä saunaa ollut turhaan kehuttu. Saunatilat olivat remontoidut, niin kuin paljon muutakin leirintäalueella. Yrittäjät kehittävät toimintaa jatkuvasti ja tekevät uudistuksia. Esimerkiksi grillipaikkoja alueella oli useita. Vastaanotto ja palvelu leirintäalueella olivat iloista ja ystävällistä. Oli mukava kuulla toiminnasta tarkemmin, sillä tämä kesä on ollut hieman erilainen majoitustoiminnassa. Nyt onkin tarkoitus pitää leirintäaluetta auki myös syyskuussa, jolloin majoitukseen kuuluu myös rantasaunan käyttö.

Hyvin nukutun yön jälkeen kävimme vielä aamulenkillä polkupyörillä. Tästä jatkoimme matkaa Tuuriin ja Keskisen kyläkauppaan, mutta niistä seuraavassa postauksessa. Sillankorvan leirintäalueen sijainti on erittäin hyvä myöskin suositussa PowerParkissa kävijöille.

Tässä vielä näkymiä Väinöntalolta.

Kesäisessä Turkansaaressa Oulussa

Onko Turkansaaren ulkomuseoalue jo sinulle tuttu? Minulle on muodostunut jokakesäiseksi perinteeksi vierailla Turkansaaressa.

Kesäisen kauniina lauantaipäivänä lähdimme ystäväni kanssa katsomaan uudistunutta Turkansaarta. Tänä kesänä uutta olikin tullut, sillä tuulimylly oli avattu ja uusi luontopolku pitkospuineen ja opastauluineen avattu. Lisäksi oli mukava, kun henkilökunta oli pukeutunut vanhan ajan asuihin!

Kiertelimme tuttuun tapaan alueen. Huomasi, että museoalue oli myös lapsiperheiden suosiossa. Hyvin kuitenkin laajalla alueella mahtui liikkumaan, ja on mukava, että ihmiset ovat löytäneet paikan.

Olimme käyneet aamusella Oulun torilla kahveilla, joten kahvila-ravintola jäi nyt välistä. Mutta tutustuimme rakennuksiin, vanhoihin esineisiin ja tarinoihin niiden takana. Käy ihmeessä sinäkin!

Jouluisessa Soveliuksen talossa Raahessa

Oletko käynyt Raahen vanhimmassa talossa? Tämä Soveliuksen talo sijaitsee Raahen Rantakadulla. Mennessäni sinne jouluvalot tuikkivat kutsuvasti vihreän talon ikkunoissa.

En ole sattunut talon aukioloaikoina ennen olemaan liikkeellä, ja nyt olikin upea juttu, että Sovelius oli avoinna joulun alla. Lähdinkin asiasta tehden käymään siellä. Heti mennessäni mietin, että pitääkö luovuttaa, kun portti ei meinannut aueta. Pääsin sitten kuitenkin sisälle yhdessä päiväkotiryhmän kanssa.

Sisällä kivuttiin yläkertaan ja laitettiin sisätossut jalkaan. Ja kauniiksi oli talo koristeltu! Ihana oli päästä tätäkin kautta joulutunnelmaan. Kuvat saavat puhua puolestaan!

Ja hyvä onneni jatkui, sillä bongasin vanhassa asemarakennuksessa sijaitsevan Kuutostiimin käsityö- ja lahjamyymälän ja kahvilan olevan auki. Sinne siis vielä tunnelmoimaan!

Oli taas hyvä reissu Raaheen!

Kajaanin reissulla Paltaniemessä

Olimme pitkään ystäväni kanssa suunnitelleet päiväreissua Kajaaniin. Kummallakin on paikkakunnalta hyviä muistoja. Lähdimme nyt syysviikonloppuna käymään. Ajelimme menomatkan Oulujärven eteläpuolista reittiä ja palasimme pohjoispuolta.

Suuntasimme aluksi Kajaaniin päästyämme Paltaniemeen. Näin ensimmäistä kertaa Eino Leino -talon, jossa olisi mielenkiintoista päästä käymään sisälläkin. Paltaniemen museotie oli viehättävä ja pysähdyimme muun muassa kirkolla.

Tästä jatkoimme Kaukametsään. Minulla oli mielessä uinti ja ystäväni kävi sillä välin kävelyllä. Kaukaveden uimahalli oli upea, kylpylätasoa. Erityisesti kuumavesiallas oli taivaallinen!

Paluumatkalla vielä lounastaminen. Ja kun ajomatka jaettiin puoliksi, niin energiaa jäi vielä illaksi kotiinkin.

Eläinpuistossa ja museokylässä Kälviällä sekä Vaasaan tutustumassa

Toteutimme ystäväni kanssa kesäloman päiväreissun, jossa yhdistimme eri käyntikohteita. Ystäväni halusi Vaasaan ja minulla oli mielessä matkan varrella sijaitseva Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo. Niinpä lähdimme aamusta liikkeelle ja illaksi takaisin.

Ajelimme ensin eläinpuistoon Kälviälle. Puisto oli juuri avautunut ja pienen evästauon jälkeen lähdimme tutustumaan. Alue oli mukavan pienimuotoinen ja rauhallinen. Aluksi kiertelimme kotieläinten parissa, jotka olivat kierroksen alussa.

Tästä siirryimme talonpojanmuseon alueelle vanhojen asumusten ja esineiden pariin. Nähtävää riitti hurjasti! Yksityiskohtia oli mietitty tavaraa kootessa.

Kierros jatkui vanhojen traktoreiden ja autojen pariin. Näimmepä yhden traktorin käynnistyksenkin ja hyvin pörisi! Laivasta taas löytyi muun muassa aarrearkku. Ja ai että rakastin pieniä taloja!

Toivoselta jatkoimme matkaa Vaasaan. Menimme aluksi Vanhaan Vaasaan ja teimme kierroksen siellä. Pysähdyimme sitten tutkimaan tarkemmin Pyhän Marian kirkon aluetta. Rakennuksen jäänteet olivatkin vaikuttavat.

Ajelimme keskustan kautta Raippaluodon sillalle ja ihastelimme merellisiä näkymiä. Pysähdyimme sillan päässä olevassa ravintolassa, mutta päätimme lounastaa vasta paluumatkalla.

Tällä kertaa nämä näkemiset riittivät päivän annokseksi ja lähdimme kotimatkalle. Illalla ei edes väsyttänyt, kun oli päivän aikana kaksi kuljettajaa. Hyvä reissu siis kaikkinensa!

Afterglow-yhtyeen konsertissa ja savupirttiin tutustumassa Kemissä

Oletko tiennyt, miten ihana kesäkaupunki Kemi on? Minä olen nyt parina kesänä pyörinyt siellä ja ollut joka kerta ihastuksissani etenkin Sisäsataman alueesta. Nyt Kemissä vietettiin 150-juhlavuoden kunniaksi normaalia pidempääkin Easy Living in Kemi -tapahtumaviikkoa.

Viikon ohjelmaan kuului sunnuntainen Afterglow-yhtyeen päiväkonsertti. Bändin laulaja on ystäväni ja toinenkin bändiläinen tuttuni. Siispä totta kai oli suunnattava keikalle! Sain päivän aikana mukavasti musiikki-informaatiotakin.

Olin paikalla hyvissä ajoin nauttimassa Sisäsataman tunnelmasta. Alue ja läheinen Meripuisto ovat kemiläisten olohuone, ja joka kerralla käydessäni on mukava jututtaa paikallisia ihmisiä. Terassit olivat täynnä väkeä, sillä sattui kaunis aurinkoisen lämmin päivä tapahtumalle.

Olin saanut vinkin Yli-Jaakheikin savupirtistä, joka sijaitsee viereisellä museoalueella. Lähdinkin tutustumaan siihen ja matkalla kävelin kivistä muodostetun Jatulintarhan ohi. Pirtti löytyikin helposti, ja sain siellä todella kattavan esittelyn oppaalta.

Aikoinaan on ollut erilaista muurata tulisijoja eikä niissä ole ollut savupiippua. Näin ollen tupaa lämmitettäessä ihmiset ovat tehneet esimerkiksi ulkotöitä. Lisäksi pirtissä oli monenlaista kiinnostavaa esinettä, joilla oli oma historiansa. Täällä kannattaa poiketa!

Tästä sitten pieni kierros satama-alueella. Sarjakuvakeskus on muuttanut Jalokivigallerian rakennukseen, mutta keskus ei ollut nyt viikonloppuna auki. Nautiskelin kuitenkin kahvista ja tunnelmasta keikkaa odotellessa.

Ja sitten päivän varsinaiseen ohjelmaan eli konserttiin. Afterglow esitti tänään Genesiksen Foxtrot-levyn täydennettynä muutamilla muilla hyvin valikoiduilla kappaleilla, joista osa meriaiheisia. Puolentoista tunnin setti olikin varsin onnistunut.

Nyt jäädään taas odottelemaan seuraavaa keikkaa! Ja Kemiä suosittelen mainiona vireänä kesäkaupunkina.

Kesäkahvilakierroksella Oulun seudulla

Oletko jo tutustunut Oulun seudun kesäkahviloihin? Jos et, niin tässä hyvä kattaus vinkkejä. Otin lintutornikierroksen jälkeen ohjelmaani kesäkahviloiden kiertämisen.

Aluksi suuntasin Tyrnävälle Vanhatien kahvilaan vanhaan pappilaan. Pihapiiri ja itse rakennus olivat viehättävät. Paikalla oli mukavaa nuorisoa ja sain kahvin kanssa herkullisen lämpimän cookien. Oli rentouttava käynti.

Tämän jälkeen toisena päivänä oli vuorossa Oulunsalon kotiseutumuseossa oleva kahvila Pirtti. Täälläkin pihapiiri on ainutlaatuinen ja kahvilla käynnin yhteydessä pääsee hyvin tutustumaan museoon. Kahvila on viehättävän vanhanaikainen.

Suuntasin toisenkin kerran Tyrnävälle. Tyrnävän ja Muhoksen välillä sijaitsee galleria Conrad, jossa on esillä taidetta vanhassa rakennuksessa. Nyt tänä kesänä toimii myös kahvila Conrad. Kovin oli viehko tämäkin paikka.

Sitten tapasimme ystäväni kanssa kahvila Kryptassa, joka sijaitsee Oulun Tuomiokirkon kellarissa. Pihalla oli mukavat istumapaikat ja kahvila on tietysti miljööltään ainutlaatuinen. Tiloissa on myös näyttely ja pihapiirissä kiva pikkukirkko lapsille.

Yhdellä ilta-ajelulla taas poikettiin Haukiputaalla sijaitsevassa Tapulikahvilassa. Taas päästiin näkemään uutta kirkon pihapiiriin. Paikalla oli täälläkin mukavaa nuorisoa. Oli kyllä mahtava kahvilakierros ja uudelleenkin näihin mielellään poikkeaa!

Lopuksi vielä vakiopaikkani Hailuotolaiva-kahvila Lumijoen Varjakassa. Siellähän käyn useita kertoja kesässä, sillä mukava on käyttää kavereita siellä tai käydä muuten vaan ilta-ajelulla.

Kahvila Hanhenkammista teen vielä oman jutun, sillä siellä oli niin paljon nähtävää. Myöskään Koivurannan kahvila, Villa Eevilä, kahvila Kiikku ja Igloo-kahvila eivät nyt mahtuneet tähän kierrokseen, mutta niissä olen käynyt viime kesänä. Tähtitornin kahvila tuli esiteltyä aiemmassa jutussa.

Merelliseen Ouluun tutustumassa Koti merellä -viikonloppuna

Ilokseni Oulussakin halutaan nostaa merellisyyttä mukavalla tavalla esille. Ystäväni ehdotti, että kävisimme Koti merellä -tapahtumaviikonloppuna tutustumassa Merimiehen kotiin Hietasaaressa.

Pikisaaressahan sijaitsee Merimiehenkotimuseo, mutta koska se on avoinna jatkuvasti, niin päätimme jättää sen myöhemmälle. Sen sijaan suuntasimme Hietasaareen ja Merieläkeläisten ylläpitämään Merimiehen kotiin.

Hietasaarihan on jo miljöönä kiehtova ja tunnelman aisti jo talon pihapiirissä. Mukava yllätys oli sekin, että meidät otettiin lämpimästi vastaan ja saimme talosta kattavan esittelyn. Vanha kaverini sattui vielä olemaan tuottamassa tapahtumaviikonloppua, niin oli mukava törmätä häneenkin.

Merimiehen koti oli sisustettu alkuperäiseen tyyliin. Posliinikoirat olivat ikkunalla, tosin ne eivät tällä kertaa paljastaneet merimiehen kotona oloa. Matkamuistoja maailman meriltä, merimiesasuja, laivojen radiolaitteita ynnä muuta oli esillä. Kodissa oli varsin paljon yksityiskohtia ja Merieläkeläisten edustaja kertoi historiaa laajemminkin.

Tässä yhteydessä ilmeni, että kyseisenä tapahtumaviikonloppuna pääsee tutustumaan myös Toppilansalmessa olevaan perinteiseen satamahinaaja m/s Alpoon. Ystäväni oli käynyt siellä aiemmin, joten jatkoin matkaa yksikseni kohti jokivartta.

Hinaajalla olikin jo täyttä, ja ihmiset olivat hyvin löytäneet sinne. Myös tapahtuman ideoinut kaverini oli jo ennättänyt kierrokselle sinne. Laivalla oli tarjolla täytekakkukahvit, joten jutustelimme siinä ohessa.

Laivasta pääsi näkemään oikeastaan kaikki tilat, niin yläkannelta, hyteistä kuin alakerran konehuoneesta. Tottahan minun piti sandaaleista ja hameesta huolimatta kivuta jyrkkiä metallitikkaita pitkin konehuoneeseen, kun siitä kerran esittely luvattiin!

Laivan moottori on kuulemma erikoinen, sillä kone kuljettaa laivaa ainoastaan yhteen suuntaan eli peruuttaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Samalla tutustuessa ilmeni, että hinaajaperinteelle haluttaisiin jatkoa ja laivaan etsitään miehistöä. Jos kiinnostuit, niin otapa yhteyttä Merikaupunni ry:hyn!

Minä kyllä innostuin Oulun merellisyydestä ja kesän käyntikohdelistalla tulee olemaan myös museo Pikisaaressa!