Lumijoen Varjakka on suosittu talviulkoilukohde

Kauniina päivänä piipahdimme Lumijoen Varjakassa, joka on kesäisin yksi vakiokohde. Siellähän se Hailuotolaiva nökötti ja muutenkin alueella oli mukavan näköistä.

Jäällä oli tosi paljon porukkaa pilkillä ja muuten ulkoilemassa. Itseä on ihan harmittanut, kun hoksasin Varjakan talvikohteena vasta muutamia vuosia sitten. Mutta nythän siellä voi käydä.

Paluumatkalla pohdiskelimme, että minkä verran Varjakassa tulee ensi kesänä poikettua. On nimittäin tapahtumassa iso asia: olen muuttamassa miehen kanssa Raaheen asumaan! Mutta kyllähän sieltä on kiva Rantatietä ajella. Ja toisaalta maakuntamatkojen painopiste voi vähän muuttua, ja eiköhän sitä tule myös Oulun suunnilla liikuttua. Näin se elämä yllättäen vie.

Sellainen tärkeä huomio vielä, että vaikka Pallontallaajien sivusto on loppumassa, niin blogi ei häviä mihinkään. Blogi tulee maaliskuussa siirtymään Rantapallon sivuston alle ja kaikki vanhat jutut pysyvät tallessa!

Aneen loman lumisissa maisemissa Posiolla

Kaupallinen yhteistyö Aneen loman kanssa

Pääsimme miehen kanssa talvisiin tunnelmiin viikonloppuna Posion reissulla. Olen kerran kesällä käynyt Aneen lomassa Anetjärvellä, ja nyt oli talvisen matkan vuoro. Oli upea päästä rauhoittavalle mökkilomalle uuden työtehtävän kiireiden keskellä!

Posio on minulle varsin tuttu paikka, sillä vierailin siellä tätini luona useiden vuosien aikana. Siksi paikkakunta oli mukava valinta tälle lomaselle.

Matka sujui rauhallisesti ja lumisia teitä myöten ajelimme Anetjärvelle Simon ja Irman farmille. Aneen loman omistajilla on maatila ja erikoisuutena on se, että sieltä voi ostaa oman tilan tuotteita. Saimmekin mökkireissulle mukaan naudan grilli- ja snacks-makkaroita maistiaisiksi.

Simo johdatti meidät kahdeksan hengen rantamökille ja esitteli paikat. Mökkialue on rauhallinen ja oli kiva, että meillä sattui olemaan naapureitakin. Ja meidän mökkimme oli todella viihtyisä, valoisa ja mukavasti sisustettu.

Majapaikassa oli tilava alakerta tupakeittiöineen ja makuuhuoneineen. Parvella olisi ollut runsaasti lisätilaa isommalle porukalle. Keittelimme kahvit ja pienen lepäilyn jälkeen lähdimme grillikodalle makkaranpaistoon. Minulla oli mukana myös OSAOn Oppipuodista ostettua porogrillimakkaraa. Aneen loman makkarat olivat oikein hyviä ja maukkaita.

Tämän jälkeen tutustuimme alueeseen ja kävin järven rannassa moottorikelkkauraa pitkin. Lueskelimme mökissä ja illemmalla oli saunan vuoro. Se olikin rentouttava päätös päivälle.

Aamulla mies kävi pienen hiihtolenkin kelkkauria pitkin. Tästä suuntasimme Posion kylälle Pentikillä käymään. Se on vakiokohteitani Posiolla! Katsastimme myymälän ja joimme kahvit yläkerran kahvilassa.

Tämän jälkeen kiertelimme vielä rakennuksessa museon puolen ja kahvikuppimuseon. Oli hauska bongailla mummolassa nähtyjä kahvikuppeja!

Lopuksi oli vuorossa vierailu Taivalkoskella sukulaismiehen luona. Luminen matka saatiin onnistuneesti päätökseen. Ensi kesälle jäi vielä runsaasti nähtävää Posiolla; suunnittelimme mm. Korouomaa ja Livojärveä. On jo aikaa, kun olen näissä käynyt. Posio on oiva kohde virkistymiseen ja rentoutumiseen.

Talven ensimmäinen hiihtoretki Raahessa

Viikonlopun sää suosi, ja minäkin kävin talven ensimmäisellä hiihtoretkellä. Ajatus oli, että hiihdämme Raahessa olevan Haapajärven tekoaltaan läheiselle laavulle.

Kävin ensin kodalla kuvaamassa, ja siellä oli juuri tauolla fatbike-pyöräilijöitä. Tästä lähdimme hiihtämään kohti laavua, mutta havaitsimme pian, että latupohja ei ollut oikein ideaali. Niinpä päätimmekin mennä järven jäälle hiihtämään.

Jäällä menikin oikein hyvä latu, vaikka lunta ei paksulti ollutkaan. Maisemat olivat kivat, itse kun pidän meren jäällä hiihtämisestäkin. Keli oli liukas ja matka eteni hyvin. Tasainen latu sopi itselle hyvin, koska hiihtämisestä on ollut jonkin verran taukoa.

Mies on kova hiihtämään, niinpä päätimmekin, että hän tekee pidemmän lenkin ja minä palaan aiemmin takaisin. Tämä onnistuikin hyvin ja olimme takaisin lähtöpisteessä yhtä aikaa. Näin minullekin kertyi noin neljä hiihtokilometriä!

Pakkaspäivänä merenrantoja ihailemassa Raahessa ja Siikajoella

Lähdimme kauniina pakkaspäivänä kiertelemään merenrantoja. Aluksi menimme Raahen Mikonkariin, joka on kesäisin valtavan kaunis paikka. Ja nytkin lumisena aikana näkymät olivat hienot ja ranta on todella viehkeä.

Mikonkarissa poikkesimme myös kalasatamassa. Muitakin ulkoilijoita ja valokuvaajia löytyi eli aurinkoisen päivän kauneus oli huomattu.

Tästä ajelimme yhteen lempikohteistani eli Siikajoen Tauvoon. Se on kesäaikana yksi ehdottomia ykkösiä ja jotenkin vain tunnelma Tauvossa on sellainen, että siellä haluaa käydä useamman kerran vuodessa.

Makkaranpaistoonkin Tauvossa on mahdollisuus eli tämä sopii hyvin ympärivuotiseksi käyntikohteeksi. Ranta on kaunis ja siellä on hyvä liikkua.

Päätimme poiketa vielä Siikajoen Merikylässä. Suuntasimme Merikylänlahdelle, jossa on myös kiva ranta. Lisäksi paikasta löytyy lintutorni, jonne muuten portaat ovat aika jyrkät. Ja pilkkijät olivat löytäneet hyvin paikalle sekä kotakin oli avoinna.

Tässä muutamia mukavia paikkoja, joissa kannattaa vierailla. Ja lisää jää ensi kertaan!

Luonnonläheinen Hällintalon pihatto Temmeksellä

Yhteistyössä Hällintalon pihaton kanssa

Kiinnostaisiko sinua nähdä kotieläimiä luonnonläheisessä ympäristössä? Silloin syksyllä avattu Hällintalon pihatto on sinua varten. Pihatto sijaitsee Tyrnävän Temmeksellä ja siellä eläimet saavat elää lajityypillistä elämää isoissa aitauksissa.

Paikan omistaja Johanna otti ystäväni ja minut lämpimästi vastaan. Hän oli suunnitellut meille tunnin kestävän Hupikierroksen, jossa kierretään aitaukset ja kuullaan eläimistä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Herkkukierros, jossa myös vieraillaan eläinten aitauksissa ja ruokitaan niitä.

Pihatto toimii tilauksesta ajanvarauksella. Paikassa on todella hyvin tilaa kierrellä ja myös isompien ryhmien vierailut onnistuvat hyvin. Vielä kun ulkona ollaan koko ajan, esimerkiksi eväätkin voi nauttia nuotiopaikalla.

Johanna esitteli meille ensin koirat eli Herkun ja Hupin. Tämän jälkeen lähdimme uteliaina kierrokselle. Ensin tulivat vastaan lampaat, joiden seura olikin oikein rauhoittavaa. Juttelimme siitä, kuinka hyvin ne sopisivat myös terapiaeläimiksi.

Tästä jatkettiin lehmien luo. Johannalla oli kertoa kaikista eläimistä tarina, ja ne toivat mukavasti eläinten persoonallisuutta esille. Ja kaikki eläimet on tietysti myös nimetty.

Seuraavaksi tapasimme vuohia. Niillä oli hyvin tilaa kiipeillä. Pihaton polulla oli helppo liikkua ja olla luonnon tuntumassa.

Sitten olivat vuorossa alpakat. Ne olivatkin mielenkiintoisia, ja niin niistä kuin muistakin eläimistä kuulimme asioita, joita emme entuudestaan tienneet.

Väliin kurkkasimme pienempiä eläimiä eli kaneja, joita oli kahdessa aitauksessa. Kanit olivat todella kivan värisiä ja kaikki erinäköisiä.

Lopuksi vierailimme vielä tallin kautta shetlanninponien aitauksessa. Ponit saivat vähän heinää samalla.

Johanna todella tuntee eläimet ja pitää huolta eläimille sopivasta ympäristöstä. Hänellä oli todella paljon ideoita tulevan toiminnan suhteen ja monenlaista on myös jo kokeiltu. Kaikki tehdään kuitenkin eläinten ehdoilla, sillä niiden hyvinvointi on tärkeintä.

Tällä hetkellä kannattaa sopia vierailusta esimerkiksi perheen tai ystävien kanssa. Kuukausittaiset eläin- ja ponikerhot ovat myös suosittuja ja nekin toteutetaan pienissä ryhmissä. Erilaiset toiminta- ja virkistyspäivät onnistuvat myös hyvin Hällintalon pihatossa.

Talvisessa Varessäikässä Siikajoella

Siikajoen Varessäikkä on kesäisin lempiuimarantojani. Mutta paikkaa voi käydä ihailemassa talvellakin.

Nyt oli saatu lunta ja merimaisema oli erinäköinen. Kohta se alkaa suorastaan kutsumaan pilkkijöitä.

Varessäikässä on hyvät puitteet kesällä. Talvellakin on mukava käydä joko kodalla tai rannan nuotiopaikalla paistamassa makkaraa.

Hemmottelua Oulun Radisson Blu -hotellissa

Yhteistyössä hotelli Radisson Blu:n kanssa

Pääsimme miehen kanssa irrottautumaan arjesta marraskuisena viikonloppuna, kun yövyimme Oulun uudistetussa Radisson Blu -hotellissa. Hotellilla on pitkä historia, ja nyt uudistuksen jälkeen se avautui syyskuussa. Jotkut ystävänikin ovat jo sinne staycationille ehtineet!

Saimme tilavan panoraama-näköalalla olevan huoneen hotellin ylimmästä eli kahdeksannesta kerroksesta. Hotellinjohtaja oli muistanut tervetulokortilla, jonka ohesta löytyi ihania tarjoiluja. Vaahtokarkkeja, käsin tehtyä oululaista suklaata, kuivattuja hedelmiä, marjoja ynnä muuta. Vedenkeittimen lisäksi huoneessa oli oikea kahvikone, joten minäkin pääsin heti ensimmäisenä kahvittelemaan nojatuoliin.

Kävimme taloksi ja tutustuimme huoneeseen. Hotellissa on panostettu sänkyihin, jonka kyllä huomasi. Luksusleveä ja muotoutuva peti takasi hyvän levon. Myös televisio oli iso, joten senkin parissa aika kuluu.

Iltapäivän ohjelmassa oli ruokailu hotellin alakerran Bistro MESUssa. Saimme mukavan rauhallisen pöydän. Minulle oli suositeltu pastaa, joten otin sitä jättiläisrapujen kera. Mies taas kiinnostui kananpoika-pekoni -briossista. Molemmat olivat hyviä ja maistuvia valintoja! Bistron palvelu oli ystävällistä ja nopeaa.

Hotellista olisi löytynyt kuntosali, mutta kävimme sen sijaan tutustumassa Blu Loungeen. Sieltä löytyi mukavia istumapaikkoja sekä pientä purtavaa kahvin ja muiden virvokkeiden kanssa. Sisäänpääsy loungeen kuuluu ylempiin huoneluokkiin. Ylipäätäänkin hotellissa oli rauhallinen ja viihtyisä ilmapiiri.

Tämän jälkeen hotellihuoneen sauna vetikin jo puoleensa. Saunan lämpiämistä odotellessa nautimme myöskin tervetuliaisiksi olleen italialaisen kuohuviinin. Sauna oli näppärä lämmittää ja löylyt olivat sopivat.

Kaiken kaikkiaan päivä oli rentouttava ja virkistävä. Illalla oli mukava seurata kaupungin menoa ikkunasta. Muhkea sänky takasi hyvät yöunet. Aamulla oli sitten aika suunnata ravintola Toivoon aamiaiselle.

Aamiaisella oli kaikkea mitä piti ja paljon ekstraakin. Muun muassa tyrnishotit olivat kiva aamun aloitus. Isossa ravintolassa ei ollut tungosta. Kahvi tuotiin kannussa suoraan pöytään.

Aamiaisen jälkeen kävimme vielä hotellin ympäristössä kävelyllä. Reittivaihtoehtoja olisi ollut paljon. Kiersimme vähän matkaa jokivartta ja siitä kirjaston sekä teatterin kupeesta torin kautta takaisin.

Oulussa on paljon tekemistä ja näkemistä. Itselle se on tuttu paikka, mutta suosittelen kauempaakin tulevia viipymään siellä. Helsingistäkin lentää tunnissa Ouluun, joten sinne on yllättävänkin helppo tulla.

Parasta tässä hotelliviikonlopussa oli se, että hotellissa todella viihtyi ja aika kului ilman sen kummempaa ohjelmaa. Ei tarvinnut lähteä mihinkään, kun tarkoitus oli nauttia ja rentoutua. Aika romanttiset puitteetkin hotelli tarjosi meille. Radisson Blu onkin hotelli, joka tekee kaiken mahdolliseksi!

 

Oulaisten Honkamajalla ulkoilemassa

Liikumme silloin tällöin miehen kanssa Oulaisten suunnilla sukuloimassa. Tällä kertaa kyläilyn ohessa päätimme käydä lenkkeilemässä. Mies harrastaa hiihtoa ja tietää kaikki hyvät reitit.

Niinpä suuntasimme Honkamajalle, jossa en itse ole käynyt aiemmin. Tutkailimme reittikarttaa ja päätimme tehdä parin kilometrin lenkin.

Maasto oli mukavan vaihtelevaa ja luonnossa oli nähtävää. Pidin Honkamajan ympäristöstä ja siellä näytti olevan tasokkaat puitteet niin hiihtoharrastukselle kuin muullekin ulkoilulle. Ehkäpä itsekin voisin hiihdellä ensi talvena!

Luontopolkukierros Raahessa jatkuu

Taannoin ennätimme miehen kanssa taas luontopolkuilemaan Raaheen. Lähdimme liikkeelle iltapäivästä, joten kovin pitkää reittiä ei ennätetty ennen pimeän tuloa.

Mutta voi, alkoi olla sen verran hämärää, etten ottanut kuvia lainkaan! Ajattelin kuitenkin kirjoittaa kokemuksen vinkiksi, sillä polku on mukava. Aiemmalta reissulta Lapaluodon Maivaperältä on kuitenkin kuvia, ja tämän postauksen lopussa on linkki siihen.

Ja koska ajelimme Siikajoen Tauvossa toisena päivänä, niin liitän lisäksi tähän juttuun muutaman kuvan sieltä.

Päädyimmekin lähtemään Varvin ja Maivaperän väliselle reitille. Lähdimme Varvin suunnasta liikkeelle. Polku myötäili mukavasti meren rantaa ja maisemat olivat vaihtelevia. Kuljimme myös reitin toisella puolella olevan läheisen asuntoalueen vierestä.

Luontopolku on tasainen, mutta maisemat tosiaan vaihtelevat monipuolisesti. Väliltä löytyi pitkospuita, tietä, polkua sekä hiekkarannalla oleva nuotiopaikka. Reitin pituus on pari kilometriä suuntaansa.

Ja kas, päivä alkoi hämärtämään ja kulku kävi hieman jännittäväksi, kun ei enää jalkoihinsa meinannut nähdä! Onneksi polku siis oli tasainen ja pääsimme pikapikaa loppumatkan takaisin ennen kunnon pimeää.

Hmm… mikähän olisi seuraava kohde Raahessa? Kävelylenkit aina piristävät päiviä ja ulkoilu on tärkeää.

Tässä tosiaan vielä kuvia yhdestä lempipaikastani eli meren rannalta Siikajoen Tauvosta. Luontopolkukuvia sitten lisää tuonnempana!

Ja tässä linkki aiempaan juttuun, sieltä löytyy kuvia sekä Maivaperältä että Varvin suunnilta:

http://terhimustakangas.pallontallaajat.net/2020/05/06/uusia-luontokohteita-raahen-suunnilla/

Syksyn värejä ja kosken kuohuja Koitelissa Oulussa

Oulun Kiimingissä sijaitsevalla Koitelinkoskella on kiva käydä eri vuodenaikoina. Nyt ennätimme miehen kanssa iltapäiväretkelle aurinkoisena syyspäivänä.

Ihmisiä ei ollut kovin paljon liikkeellä. Yllätyimme siitä, kuinka paljon vettä tällä kertaa virtasi koskessa. Kuohut oli runsaat ja vesi joessa korkealla.

Koiteli on helposti saavutettava luontoelämyskohde Oulun seudulla, ja toki siksi suosittu paikka onkin. Siellä kannattaa vierailla ihan ympäri vuoden.

Lumen tulon jälkeen sitten uudestaan!